Palkansaajan ääni ratkaisee. | Eurovaalit 2014

Taustoittavat artikkelit ja kirjoitukset

EKP:n pitäisi harjoittaa keveämpää rahapolitiikkaa

24.04.2014 | Heikki Taimio


EU-kansalaisia kuunnellaan - ensimmäinen eurooppalainen kansalaisaloite etenee

24.04.2014 | Päivikki Kumpulainen


Suomalaisia ja eurooppalaisia ääniä samapalkkaisuudesta

23.04.2014 | Outi Viitamaa-Tervonen


Laita mepin selkä seinää vasten!

01.04.2014 | Markus Penttinen


Kauppapolitiikka

01.04.2014 | Aleksi Kuusisto


Euroopan talouspolitiikka kuntoon

19.03.2014 | Ilkka Kaukoranta


Tuki osaajille/ Panostukset omaan tulevaisuuteemme

19.03.2014 | Pekka Pellinen


Syitä äänestää EU-vaaleissa, osa I: Komennusmiehet

19.03.2014 | Johanna Hellsten


Työelämän parantaminen Eu:n ykköshankkeeksi

19.03.2014 | Leila Kurki


Onnea Matti, Pekka, Vesa ja Juha

19.03.2014 | Tanja Lehtoranta


Suomi ulos EU:sta menestyvän Norjan seuraksi?

19.03.2014 | Markus Penttinen


Euroopan työmarkkinoille toimivuutta joukkokanteen avulla

19.03.2014 | Jaana Meklin


Eurooppalaisia työelämän pelisääntöjä tarvitaan

19.03.2014 | Pekka Ristelä


Pink Floyd on väärässä

12.03.2014 | Ritva Semi


Työsuojelu pois pakastimesta EU!

10.03.2014 | Kari Mäkelä


Suurten yritysten vastuullisuusraportointi pakolliseksi

10.03.2014 | Pekka Ristelä


Ponnisteluja EU:n työaikadirektiivin uudistamiseksi on jatkettava

10.03.2014 | Ari Åberg


Laadukkaat julkiset palvelut hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn turvaajina

10.03.2014 | Päivikki Kumpulainen


Virolaisille mieluisin työkohdemaa on Suomi

10.03.2014 | Pirkko Nikula




19.03.2014

Onnea Matti, Pekka, Vesa ja Juha

Matti, Pekka, Vesa ja Juha -nimisillä miehillä on monta kertaa suurempi mahdollisuus edetä suomalaisen pörssiyhtiön toimitusjohtajaksi kuin yhdelläkään naisella. Matti on johtajana kahdeksassa pörssiyhtiössä, nainen vain kahdessa. Miehiä on naisiin nähden toimitusjohtajina yli 60-kertainen määrä.* Naisen päätyminen tähän tehtävään näyttää olevan lähes mahdotonta.

Ammattiliitto Pron tutkimuksen perusteella ero naisten ja miesten valikoitumisessa johtotehtäviin alkaa heti työuran alussa. Jo 30 vuoden iässä neljäsosa miehistä on edennyt esimiesasemaan, mutta naisista vain noin 5 prosenttia. Uraero on suurimmillaan 40–50-vuotiaana, jolloin naisista yhä vain 10 prosenttia on esimiehiä. Miehistä esimiestehtäviin on edennyt liki 40 prosenttia. 

Naisten koulutustaso on miehiä korkeampi ja naiset ovat mukana työelämässä lähes yhtä paljon kuin miehet, mutta edelleenkään naisten osaamista ei hyödynnetä tarpeeksi. 

Naisten pätevyyteen ja kykyihin liitetyt stereotypiat haittaavat naisten uralla etenemistä. Vanhakantaiset asenteet taas vähentävät naisten silmissä johtotehtävien vetovoimaa. Naiset myös näyttävät asettavan omalle osaamiselleen turhan korkeita vaatimuksia. Miehillä tällaista epäröintiä ei yleensä ole. 

Mitä sitten pitäisi tehdä? 

Työpaikkojen kulttuuri ei muutu odottelemalla, vaan sukupuolta huomioivilla käytännöillä. Johdon tulisi arvioida, miten yrityksen nykyinen organisaatiokulttuuri estää naisten etenemistä. Kaikkien työntekijöiden uran tukeminen ja osaamisen hyödyntäminen on organisaation uudistumisen ja kilpailukyvyn edellytys.

Kauppakamarin tuoreen selvityksen mukaan naisten osuus pörssiyhtiöiden hallituksissa on pysynyt ennallaan 23 prosentissa. EU-parlamentti tukee EU-komission esitystä, jonka mukaan pörssiyhtiöiden hallitusten jäsenistä vähintään 40 prosenttia tulee olla naisia vuoteen 2020 mennessä. Palkansaajajärjestöt kannattavat tarvittaessa myös lakisääteisiä kiintiöitä. Kiintiöt ovat muutoksen välineitä, jotka ihanteellisessa oloissa tekevät itsensä tarpeettomiksi. Julkishallinnon toimielimissä kiintiöt ovat olleet käytössä vuodesta 1985 ja ne ovat toimineet hyvin. 

Ei ole sattumaa, että miesten tilanne on parempi kuin naisten. Siksi asian korjaamistakaan ei saa jättää sattuman varaan. EU on ollut aloitteellinen monessa tasa-arvoon liittyvässä asiassa. Tarvitsemme EU-parlamentin, joka tukee tasa-arvokehitystä myös jatkossa.

*Helsingin pörssin päälistalla on tällä hetkellä 125 pörssiyhtiötä, joista kahdessa on toimitusjohtajana nainen. Heistä toinen hoitaa tehtävää väliaikaisesti.




Tanja Lehtoranta
työympäristö- ja tasa-arvoasiantuntija
Ammattiliitto Pro