Palkansaajan ääni ratkaisee. | Eurovaalit 2014

Taustoittavat artikkelit ja kirjoitukset

EKP:n pitäisi harjoittaa keveämpää rahapolitiikkaa

24.04.2014 | Heikki Taimio


EU-kansalaisia kuunnellaan - ensimmäinen eurooppalainen kansalaisaloite etenee

24.04.2014 | Päivikki Kumpulainen


Suomalaisia ja eurooppalaisia ääniä samapalkkaisuudesta

23.04.2014 | Outi Viitamaa-Tervonen


Laita mepin selkä seinää vasten!

01.04.2014 | Markus Penttinen


Kauppapolitiikka

01.04.2014 | Aleksi Kuusisto


Euroopan talouspolitiikka kuntoon

19.03.2014 | Ilkka Kaukoranta


Tuki osaajille/ Panostukset omaan tulevaisuuteemme

19.03.2014 | Pekka Pellinen


Syitä äänestää EU-vaaleissa, osa I: Komennusmiehet

19.03.2014 | Johanna Hellsten


Työelämän parantaminen Eu:n ykköshankkeeksi

19.03.2014 | Leila Kurki


Onnea Matti, Pekka, Vesa ja Juha

19.03.2014 | Tanja Lehtoranta


Suomi ulos EU:sta menestyvän Norjan seuraksi?

19.03.2014 | Markus Penttinen


Euroopan työmarkkinoille toimivuutta joukkokanteen avulla

19.03.2014 | Jaana Meklin


Eurooppalaisia työelämän pelisääntöjä tarvitaan

19.03.2014 | Pekka Ristelä


Pink Floyd on väärässä

12.03.2014 | Ritva Semi


Työsuojelu pois pakastimesta EU!

10.03.2014 | Kari Mäkelä


Suurten yritysten vastuullisuusraportointi pakolliseksi

10.03.2014 | Pekka Ristelä


Ponnisteluja EU:n työaikadirektiivin uudistamiseksi on jatkettava

10.03.2014 | Ari Åberg


Laadukkaat julkiset palvelut hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn turvaajina

10.03.2014 | Päivikki Kumpulainen


Virolaisille mieluisin työkohdemaa on Suomi

10.03.2014 | Pirkko Nikula




23.04.2014

Suomalaisia ja eurooppalaisia ääniä samapalkkaisuudesta

Suomessa elää vahvana mielikuva ”tasa-arvon mallimaasta”.  Suuri osa suomalaisen tasa-arvon edistysaskeleista on kuitenkin tuontitavaraa.  Naisten ja miesten tasa-arvoinen kohtelu on yksi Euroopan unionin sosiaalipolitiikan kulmakivistä. Unionin tasa-arvosääntely sai alkunsa palkkasyrjinnän kiellosta jo vuonna 1958. EU: n perussopimuksessa on taattu naisten ja miesten samapalkkaisuuden periaate: samasta ja samanarvoisesta työstä on maksettava samaa palkkaa. Samapalkkaisuutta koskevia määräyksiä sisältyi myös jo aikaisemmin muun muassa kansainvälisen työjärjestön ILO: n yleissopimukseen.

Naisten palkat ovat Suomen työmarkkinoiden kipukohta. Emme ole lähelläkään Euroopan kärkeä, vaikka naiset ovat hyvin koulutettuja ja heidän työnsä ovat kehittyneet koko ajan vaativammiksi. Poliittisesta tahdosta ja toimista huolimatta sukupuolten palkkaero elää sitkeästi: naisten keskimääräinen ansiotaso on noin 17 prosenttia miehiä alhaisempi. Erityisesti kuntasektorilla on monia naisvaltaisia ammattiryhmiä, joiden palkat eivät vastaa koulutusvaatimuksia. Suomessa on pyritty kaventamaan sukupuolten palkkaeroa muun muassa tasa-arvolain palkkasyrjintäkielloilla ja palkkakartoituksilla sekä kolmikantaisen samapalkkaisuusohjelman toimilla. Julkisen sektorin naisten matala palkkataso heijastuu koko työmarkkinoiden palkkaeroon.


EU:n lainsäädäntö on ollut edistyksellistä ja Suomelle hyödyllistä

EU: n rooli on palkkakysymyksissä tärkeä. Vahvimmin EU voi vaikuttaa lainsäädäntötoimien avulla.  Se käyttää myös pehmeän sääntelyn keinoja. Sama palkka samasta tai samanarvoisesta työstä on yksi komission tasa-arvostrategian pääalueista.  EU myös rahoittaa kehittämisohjelmia ja kampanjoita. Samapalkkaisuusohjelma on toteuttanut monia merkittäviä hankkeita EU -rahoituksella.

Suomen lainsäädännön velvoitteet sukupuoleen perustuvan palkkasyrjinnän poistamiseksi ja samapalkkaisuuden edistämiseksi ovat tarkentuneet Suomen liityttyä Euroopan unioniin vuonna 1995. EU: n vahva syrjinnänvastainen lainsäädäntö on ollut edistyksellistä. Syrjinnän käsitteet sekä syrjintäkiellon tiukkuus ja laajuus ovat pakottaneet suomalaisen lainsäätäjän uudistamaan tasa-arvolakia useampaan otteeseen.

Sukupuolten tasa-arvoon liittyviä, sitovia direktiivejä on useita. Samapalkkaisuussäännökset sisältyvät vuoden 2006 työelämän tasa-arvodirektiiviin. Sen mukaan välitön tai välillinen sukupuoleen perustuva syrjintä samasta tai samanarvoisesta työstä maksettavaan korvaukseen vaikuttavissa tekijöissä ja ehdoissa on poistettava ja palkkauksen luokitteluperusteiden tulee olla syrjimättömiä. Suomea velvoittaa myös EU: n tuomioistuimen oikeuskäytäntö. EU voi myös painostaa jäsenvaltioita sellaisiin tavoitteisiin, joihin on vaikea saada poliittista yksimielisyyttä tai joita ei pystytä syystä tai toisesta kansallisesti toteuttamaan.

Tällainen ajankohtainen ja Suomelle tärkeä kysymys on palkkauksen avoimuuden lisääminen.  Komission raportti työelämän tasa-arvodirektiivin täytäntöönpanosta toteaa samapalkkaisuuden  olevan direktiivin ongelmallisin kohta. Koska nyt ei ollut mahdollisuutta lähteä uudistamaan direktiiviä, komissio antoi jäsenmaille suosituksen, jonka mukaan niiden on lisättävä konkreettisin toimin palkkauksen läpinäkyvyyttä. Niiden tulee myös kannustaa työnantajia ja työmarkkinaosapuolia palkkauksen avoimuuden lisäämiseen. Hallitusten on raportoitava vuoden 2015 loppuun mennessä toteutetuista toimenpiteistä.

 

EU:n tasa-arvolainsäädännön tarkistaminen ja vahvistaminen tarpeellista

Työpaikan tasa-arvosuunnitelma ja palkkakartoitus on ajankohtainen asia Suomen eduskunnassa, joka käsittelee parhaillaan yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolain uudistamista. Tasa-arvolaissa ehdotetaan muun muassa työpaikan tasa-arvosuunnitelmaa ja palkkakartoitusta koskevien säännösten täsmentämistä. Palkkakartoituksen sisältö määriteltäisiin laissa nykyistä tarkemmin ja siitä tulisi oma pykälänsä.

Suomen kannalta olisi erityisen hyödyllistä, jos EU -lainsäädäntö jatkossa selventäisi samanarvoisen työn vertailua. Vertailu on osoittautunut käytännössä hankalaksi työpaikan palkkakartoitusta tehtäessä. Henkilöstön oikeutta palkkatietojen saantiin tulisi myös lisätä. Se on merkityksellinen asia paitsi palkkakartoituksissa myös syrjintäkieltojen tehokkaan toteuttamisen kannalta. EU -lainsäädännön vahvistaminen näiltä osin parantaisi mahdollisuuksia puuttua perusteettomiin sukupuolten palkkaeroihin ja lujittaisi samapalkkaisuusperiaatetta.

Naisten ja miesten palkkaeron kaventaminen on Suomessa pahasti kesken, vaikka pientä edistymistä onkin tapahtunut.  Euroopan unionilla on mahdollisuus antaa jäsenmaille vahvaa tukea palkkasyrjinnän vastaiseen työhön ja palkkatasa-arvon edistämiseen. Tämä tuki voi toimia ja kehittyä hyvässä vuorovaikutuksessa jäsenmaiden kanssa. Toisaalta huolenaiheena on, miten valtion menoleikkaukset ja EU: n tiukka budjettikuri vaikuttavat suomalaisen tasa-arvotyön ja samapalkkaisuuden lähtökohtiin ja mahdollisuuksiin. 




Outi Viitamaa-Tervonen
Projektipäällikkö
Sosiaali- ja terveysministeriö