10.03.2014

Ponnisteluja EU:n työaikadirektiivin uudistamiseksi on jatkettava

Ay-liikkeen mielestä EU:n työaikadirektiivi on uudistettava Euroopan Parlamentin seuraavalla toimikaudella. Direktiivistä on tehtävä kestävä säännös, joka tarjoaa vähimmäisturvan eurooppalaisille työntekijöille. Tämä tarkoittaa erityisesti ns. opt-outin poistamista. Opt-out on järjestelmä, jolla jäsenmaa voi ilmoittaa olevansa soveltamatta direktiiviä joko kokonaan tai osittain. Se pystytettiin aikanaan Ison-Britannian silloisen pääministerin Margaret Thatcherin vaatimuksesta.

Ensimmäinen työaikadirektiivi säädettiin jo vuonna 1993. Se pohjautui 48 viikkotunnin enimmäistyöaikaan.  Direktiivin uudistaminen käynnistettiin vuonna 2004 ja siitä saakka se on kestänyt. Euroopan Parlamentti hyväksyi oman kantansa työaikadirektiiviin joulukuuussa 2008 mutta ehdotus kaatui parlamentin ja neuvoston välisessä sovittelumenettelelyssä Tsekin puheenjohtajakaudella. Sen jälkeen eurooppalaiset työntekijä ja työnantajajärjestöt yrittivät vielä komission tuella neuvotella asiasta, mutta neuvottelut kariutuivat joulukuussa 2012.

Tällä hetkellä direktiivi vuotaa pahasti. Aluksi vain Iso-Britannia sovelsi opt-outia. Britanniassa yleinen poikkeaminen työaikadirektiivistä on johtanut käytännössä siihen, että työajoista sovitaan työsopimuksella. Tällöin työajat ovat käytännössä suvereenisti työantajan päätettävissä.  Yleistä opt-outia käyttävät nyt myös Malta, Kypron Viro ja Bulgaria. 11 muuta jäsenmaata (mm. Ranska, Saksa, Hollanti, Belgia) käyttävät opt-outia päivystysaikoja koskien. Selvää on, että koko direktiivi murentuu vähitellen opt-outin kautta, ellei mitään tehdä.

Direktiivi siältää myös eräänlaisen rakenteellisen opt-outin. Tällä viitataan artiklan 17 perustella tehtävään ylempien toimihenkilöiden sulkemiseen työaikasuojan ulkopuolelle. Suurin osa ylempien toimihenkilöiden työstä on nykyään itsenäistä asiantuntijatyötä. Itsenäisten asiantuntijoiden, sen enempää kuin keskijohdonkaan jättämistä työaikasuojelun ulkopuolelle ei voida perustella miillään tavoin. Ylempien toimihenkiliöiden määrä on jatkuvassa kasvussa. ympäri Euroopan. Valitettavasti on myös ollut havaittavissa keinottelua, jolloin ihmisiä on siirretty näennäisesti ylempien toimihenkilöiden tehtäviin, jotta direktiiviä ei tarvitsisi soveltaa. Siksi direktiivi tulisi muuttaa sellaiseksi, että sen soveltamisalan ulkopuolella on vain yrityksen ylin johto.

Euroopan Unionin Tuomioistuimen päätösten (ns. Simap, Jaeger) mukaan päivystysaika työpaikoilla on työaikaa. Tätä työnantajapuolella ei haluttaisi hyväksyä ja se on ollutkin heidän pääasiallinen pontimensa neuvotella direktiivitä eurooppalaisen ay-likkeen kanssa. Myös vuosilomaa koskevien oikeuksien heikennyksiin on työnantajajärjestöissä halua. Selvää on, että näiltä osin ay-liike haluaa säilyttää voimassa olevan oikeustilan.

Työaikasääntelyn tavoite on tukea työssä jaksamista ja pysymistä. Sillä on suuri merkitys myös työturvallisuuden kannalta. Työaikasuojelu vaikuttaa positiivisesti myös työurien pidentymiseen.

Pohjoismaissa työaika-asiat hoidetaan kohtuullisen hyvin ja säännösten mukaan. Samaa ei voi kuitenkaan sanoa kaikista EU-maista. Kyse on vähän samasta kuin talous- ja rahaliitossa: luikureiden takia tarvitaan tehokkaampaa sääntelyä. Uutta ja parempaa direktiiviä tarvittaisiin siis kipeästi.