Palkansaajan ääni ratkaisee. | Eurovaalit 2014

Taustoittavat artikkelit ja kirjoitukset

EKP:n pitäisi harjoittaa keveämpää rahapolitiikkaa

24.04.2014 | Heikki Taimio


EU-kansalaisia kuunnellaan - ensimmäinen eurooppalainen kansalaisaloite etenee

24.04.2014 | Päivikki Kumpulainen


Suomalaisia ja eurooppalaisia ääniä samapalkkaisuudesta

23.04.2014 | Outi Viitamaa-Tervonen


Laita mepin selkä seinää vasten!

01.04.2014 | Markus Penttinen


Kauppapolitiikka

01.04.2014 | Aleksi Kuusisto


Euroopan talouspolitiikka kuntoon

19.03.2014 | Ilkka Kaukoranta


Tuki osaajille/ Panostukset omaan tulevaisuuteemme

19.03.2014 | Pekka Pellinen


Syitä äänestää EU-vaaleissa, osa I: Komennusmiehet

19.03.2014 | Johanna Hellsten


Työelämän parantaminen Eu:n ykköshankkeeksi

19.03.2014 | Leila Kurki


Onnea Matti, Pekka, Vesa ja Juha

19.03.2014 | Tanja Lehtoranta


Suomi ulos EU:sta menestyvän Norjan seuraksi?

19.03.2014 | Markus Penttinen


Euroopan työmarkkinoille toimivuutta joukkokanteen avulla

19.03.2014 | Jaana Meklin


Eurooppalaisia työelämän pelisääntöjä tarvitaan

19.03.2014 | Pekka Ristelä


Pink Floyd on väärässä

12.03.2014 | Ritva Semi


Työsuojelu pois pakastimesta EU!

10.03.2014 | Kari Mäkelä


Suurten yritysten vastuullisuusraportointi pakolliseksi

10.03.2014 | Pekka Ristelä


Ponnisteluja EU:n työaikadirektiivin uudistamiseksi on jatkettava

10.03.2014 | Ari Åberg


Laadukkaat julkiset palvelut hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn turvaajina

10.03.2014 | Päivikki Kumpulainen


Virolaisille mieluisin työkohdemaa on Suomi

10.03.2014 | Pirkko Nikula




10.03.2014

Ponnisteluja EU:n työaikadirektiivin uudistamiseksi on jatkettava

Ay-liikkeen mielestä EU:n työaikadirektiivi on uudistettava Euroopan Parlamentin seuraavalla toimikaudella. Direktiivistä on tehtävä kestävä säännös, joka tarjoaa vähimmäisturvan eurooppalaisille työntekijöille. Tämä tarkoittaa erityisesti ns. opt-outin poistamista. Opt-out on järjestelmä, jolla jäsenmaa voi ilmoittaa olevansa soveltamatta direktiiviä joko kokonaan tai osittain. Se pystytettiin aikanaan Ison-Britannian silloisen pääministerin Margaret Thatcherin vaatimuksesta.

Ensimmäinen työaikadirektiivi säädettiin jo vuonna 1993. Se pohjautui 48 viikkotunnin enimmäistyöaikaan.  Direktiivin uudistaminen käynnistettiin vuonna 2004 ja siitä saakka se on kestänyt. Euroopan Parlamentti hyväksyi oman kantansa työaikadirektiiviin joulukuuussa 2008 mutta ehdotus kaatui parlamentin ja neuvoston välisessä sovittelumenettelelyssä Tsekin puheenjohtajakaudella. Sen jälkeen eurooppalaiset työntekijä ja työnantajajärjestöt yrittivät vielä komission tuella neuvotella asiasta, mutta neuvottelut kariutuivat joulukuussa 2012.

Tällä hetkellä direktiivi vuotaa pahasti. Aluksi vain Iso-Britannia sovelsi opt-outia. Britanniassa yleinen poikkeaminen työaikadirektiivistä on johtanut käytännössä siihen, että työajoista sovitaan työsopimuksella. Tällöin työajat ovat käytännössä suvereenisti työantajan päätettävissä.  Yleistä opt-outia käyttävät nyt myös Malta, Kypron Viro ja Bulgaria. 11 muuta jäsenmaata (mm. Ranska, Saksa, Hollanti, Belgia) käyttävät opt-outia päivystysaikoja koskien. Selvää on, että koko direktiivi murentuu vähitellen opt-outin kautta, ellei mitään tehdä.

Direktiivi siältää myös eräänlaisen rakenteellisen opt-outin. Tällä viitataan artiklan 17 perustella tehtävään ylempien toimihenkilöiden sulkemiseen työaikasuojan ulkopuolelle. Suurin osa ylempien toimihenkilöiden työstä on nykyään itsenäistä asiantuntijatyötä. Itsenäisten asiantuntijoiden, sen enempää kuin keskijohdonkaan jättämistä työaikasuojelun ulkopuolelle ei voida perustella miillään tavoin. Ylempien toimihenkiliöiden määrä on jatkuvassa kasvussa. ympäri Euroopan. Valitettavasti on myös ollut havaittavissa keinottelua, jolloin ihmisiä on siirretty näennäisesti ylempien toimihenkilöiden tehtäviin, jotta direktiiviä ei tarvitsisi soveltaa. Siksi direktiivi tulisi muuttaa sellaiseksi, että sen soveltamisalan ulkopuolella on vain yrityksen ylin johto.

Euroopan Unionin Tuomioistuimen päätösten (ns. Simap, Jaeger) mukaan päivystysaika työpaikoilla on työaikaa. Tätä työnantajapuolella ei haluttaisi hyväksyä ja se on ollutkin heidän pääasiallinen pontimensa neuvotella direktiivitä eurooppalaisen ay-likkeen kanssa. Myös vuosilomaa koskevien oikeuksien heikennyksiin on työnantajajärjestöissä halua. Selvää on, että näiltä osin ay-liike haluaa säilyttää voimassa olevan oikeustilan.

Työaikasääntelyn tavoite on tukea työssä jaksamista ja pysymistä. Sillä on suuri merkitys myös työturvallisuuden kannalta. Työaikasuojelu vaikuttaa positiivisesti myös työurien pidentymiseen.

Pohjoismaissa työaika-asiat hoidetaan kohtuullisen hyvin ja säännösten mukaan. Samaa ei voi kuitenkaan sanoa kaikista EU-maista. Kyse on vähän samasta kuin talous- ja rahaliitossa: luikureiden takia tarvitaan tehokkaampaa sääntelyä. Uutta ja parempaa direktiiviä tarvittaisiin siis kipeästi.

 

Ay-liikkeen työaikadirektiivin uudistamista koskevat vaatimukset

  1. Työajan käsite säilytettävä ennallaan
    Työ- ja vapaa-ajan väliin ei saa luoda harmaata vyöhykettä ei-aktiivisen päivystysajan muodossa.
  2. Työaikasuojelusta poikkeamista rajoitettava
    Työaikadirektiivi asettaa vähimmäistason (esimerkiksi 48 viikkotunnin enimmäistyöajan), josta jäsenvaltioille ei tulisi enää antaa oikeutta poiketa. Kilpailu heikommasta työaikasuojelusta on lyhytnäköistä ja epätervettä. Se vääristää sisämarkkinoita ja heikentää työntekijöiden suojelua.
  3. Päivystysaika säilytettävä työaikana
    EU-tuomioistuimen oikeuskäytäntöä (Jaeger, Simap, Dellas) pitää noudattaa eikä direktiiviä pidä muuttaa päivystysajan osalta huonommaksi.
  4. Itsenäisessä asemassa olevien (ylempien toimihenkilöiden) työaikasuojelua parannettava
    Yhä useampi työntekijä on asematasostaan riippumatta joutunut työaikasuojelun ulkopuolelle, mikä vähitellen murentaa koko direktiivin säädösperustaa. Voimassaoleva direktiivi ei ylempien toimihenkilöiden osalta vastaa työaikasuojelun vaatimuksia. Sen vuoksi 17 artiklan poikkeusmahdollisuutta on rajoitettava.
  5. Palkallinen vuosilomaoikeus säilytettävä
    Oikeus palkalliseen vuosilomaan on turvattava EU-tuomioistuimen oikeuskäytännön (Schultz-Hoff, Stringer, Dominguez) mukaisesti. Direktiivin 7 artiklaa ei saa heikentää..
  6. Epäaito yrittäjyys sisällytettävä direktiivin soveltamisalaan
    Työaikasuojelua kierretään verhoamalla työsuhde epäaidosti yrittäjyydeksi. Työaikadirektiivin pitää koskea kaikkia tosiasiallisesti työntekijäasemassa olevia.



Ari Åberg
yhteiskuntasuhteiden johtaja, TEK