Palkansaajan ääni ratkaisee. | Eurovaalit 2014

Taustoittavat artikkelit ja kirjoitukset

EKP:n pitäisi harjoittaa keveämpää rahapolitiikkaa

24.04.2014 | Heikki Taimio


EU-kansalaisia kuunnellaan - ensimmäinen eurooppalainen kansalaisaloite etenee

24.04.2014 | Päivikki Kumpulainen


Suomalaisia ja eurooppalaisia ääniä samapalkkaisuudesta

23.04.2014 | Outi Viitamaa-Tervonen


Laita mepin selkä seinää vasten!

01.04.2014 | Markus Penttinen


Kauppapolitiikka

01.04.2014 | Aleksi Kuusisto


Euroopan talouspolitiikka kuntoon

19.03.2014 | Ilkka Kaukoranta


Tuki osaajille/ Panostukset omaan tulevaisuuteemme

19.03.2014 | Pekka Pellinen


Syitä äänestää EU-vaaleissa, osa I: Komennusmiehet

19.03.2014 | Johanna Hellsten


Työelämän parantaminen Eu:n ykköshankkeeksi

19.03.2014 | Leila Kurki


Onnea Matti, Pekka, Vesa ja Juha

19.03.2014 | Tanja Lehtoranta


Suomi ulos EU:sta menestyvän Norjan seuraksi?

19.03.2014 | Markus Penttinen


Euroopan työmarkkinoille toimivuutta joukkokanteen avulla

19.03.2014 | Jaana Meklin


Eurooppalaisia työelämän pelisääntöjä tarvitaan

19.03.2014 | Pekka Ristelä


Pink Floyd on väärässä

12.03.2014 | Ritva Semi


Työsuojelu pois pakastimesta EU!

10.03.2014 | Kari Mäkelä


Suurten yritysten vastuullisuusraportointi pakolliseksi

10.03.2014 | Pekka Ristelä


Ponnisteluja EU:n työaikadirektiivin uudistamiseksi on jatkettava

10.03.2014 | Ari Åberg


Laadukkaat julkiset palvelut hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn turvaajina

10.03.2014 | Päivikki Kumpulainen


Virolaisille mieluisin työkohdemaa on Suomi

10.03.2014 | Pirkko Nikula




19.03.2014

Tuki osaajille/ Panostukset omaan tulevaisuuteemme

Monissa EUn jäsenmaissa teollisen toiminnan kehityssuunta on ollut huolestuttava jo pidemmän aikaa. Globaalissa tarkastelussa vauras alue ei voi rakentaa tulevaisuuttaan pelkästään alhaisen kustannustason varaan. Hyvinvoinnin ylläpidon edellytys on kyky tuottaa maailmanmarkkinoille korkean lisäarvon tuotteita joille on kysyntää.  Toimintaa ja uusia työpaikkoja syntyy panostuksista osaamiseen, T&K-toimintaan ja oman tulevaisuuden rakentamiseen.

Hiljattain julkaistun EU:n Innovation Scoreboardin mukaan EU-alueella kyky uusien avausten ja innovaatioiden hyödyntämiseen vaihtelee melkoisesti. Erityisen pulmallista on EU-alueen kokonaistilanne globaaleihin kilpailijatalouksiin verrattuna. Niin Sveitsi, USA, Japani kuin Etelä-Koreakin ovat useimmilla innovaatiomittareilla selvästi EU:n edellä, eikä tilanne kaikilla alueilla edes ole kehittymässä oikeaan suuntaan.

Kansantalouksien tasapainoinen kehitys, hyvinvointipalvelujen turvaaminen ja uusien työpaikkojen luominen edellyttävät unionilta kasvavaa panostusta innovaatioiden tuomiseen maailmanmarkkinoille. Perinteisesti EU:n budjetista suuri osa on ohjautunut historiallisesti vakiintuneiden järjestelmien ylläpitoon. Maatalouden osuus unionin budjetista on edelleen 40% suuruusluokkaa. Euroissa mitattuna kyse on noin 50 miljardin vuosittaisesta panostuksesta. T&K-toimintaan ja muuhun teolliseen kilpailukykyyn vaikuttaviin toimiin ohjautuvat rahavirrat jäävät noin neljäsosaan tästä. Asetelma ei ole tästä maailmasta. On selvää että EU:n oma toiminta on saatava paremmin vastaamaan nykytilanteen vaatimuksia ja unionin sisällä tehtyjä linjauksia.

Budjetoitujen  rahamäärien ohella merkitystä on toki asioiden tarkoituksenmukaisella organisoinnilla ja toteutuksella. Koordinoimalla muun muassa Euroopan Aluekehitysrahaston (EAKR) ja Sosiaalirahaston (ESR) toimintaa  unionin teollisuuspolitiikan kanssa on mahdollista tuoda lisäpuhtia alueen kehitykseen.

Viime aikojen talousongelmista huolimatta Euroopassa on lupaavia tulevan kasvun lähteitä. Dramaattisen rakennemuutoksen läpikäyneellä ICT-alalla on edelleen maailmanluokan osaamispohjaa. Euroopalle kestävä kehitys kaikkine ulottuvuuksineen tarjoaa mittavia mahdollisuuksia. Ilmasto-ja ympäristökysymykset ovat vääjäämättä edessämme vaikka päivänpolitiikan fokus vaihteleekin.

Tiukan regulaation, rajoitusten ja demonstraatioiden rinnalle tarvitsemme enenevässä määrin uusia omia avauksia ja kasvumahdollisuuksien luontia omin toimin. 




Pekka Pellinen
johtaja
TEK