Palkansaajan ääni ratkaisee. | Eurovaalit 2014

Taustoittavat artikkelit ja kirjoitukset

EKP:n pitäisi harjoittaa keveämpää rahapolitiikkaa

24.04.2014 | Heikki Taimio


EU-kansalaisia kuunnellaan - ensimmäinen eurooppalainen kansalaisaloite etenee

24.04.2014 | Päivikki Kumpulainen


Suomalaisia ja eurooppalaisia ääniä samapalkkaisuudesta

23.04.2014 | Outi Viitamaa-Tervonen


Laita mepin selkä seinää vasten!

01.04.2014 | Markus Penttinen


Kauppapolitiikka

01.04.2014 | Aleksi Kuusisto


Euroopan talouspolitiikka kuntoon

19.03.2014 | Ilkka Kaukoranta


Tuki osaajille/ Panostukset omaan tulevaisuuteemme

19.03.2014 | Pekka Pellinen


Syitä äänestää EU-vaaleissa, osa I: Komennusmiehet

19.03.2014 | Johanna Hellsten


Työelämän parantaminen Eu:n ykköshankkeeksi

19.03.2014 | Leila Kurki


Onnea Matti, Pekka, Vesa ja Juha

19.03.2014 | Tanja Lehtoranta


Suomi ulos EU:sta menestyvän Norjan seuraksi?

19.03.2014 | Markus Penttinen


Euroopan työmarkkinoille toimivuutta joukkokanteen avulla

19.03.2014 | Jaana Meklin


Eurooppalaisia työelämän pelisääntöjä tarvitaan

19.03.2014 | Pekka Ristelä


Pink Floyd on väärässä

12.03.2014 | Ritva Semi


Työsuojelu pois pakastimesta EU!

10.03.2014 | Kari Mäkelä


Suurten yritysten vastuullisuusraportointi pakolliseksi

10.03.2014 | Pekka Ristelä


Ponnisteluja EU:n työaikadirektiivin uudistamiseksi on jatkettava

10.03.2014 | Ari Åberg


Laadukkaat julkiset palvelut hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn turvaajina

10.03.2014 | Päivikki Kumpulainen


Virolaisille mieluisin työkohdemaa on Suomi

10.03.2014 | Pirkko Nikula




19.03.2014

Työelämän parantaminen Eu:n ykköshankkeeksi

Palkansaajat ovat syystä huolissaan Eu:n sosiaalisen ulottuvuuden näivettymisestä. Markkinat eivät voi toimia hyvin, sillä talousvaikeuksista seurannut sosiaalinen kriisi ja raju elinkeinorakenteen murroksesta seurannut työpaikkakato aiheuttavat vääjäämättä vakavia häiriöitä talouteen. Kukapa ostaisi tuotteita ja palveluita, jos toimeentulosta ei ole varmuutta.   

 

Sosiaalipolitiikkaa, kuten köyhyys, asunnottomuus ja tulonsiirrot, koskevia toimenpiteitä varten Eu:ssa on kehitetty vertailevia indikaattoreita, joilla pyritään vaikuttamaan jäsenmaiden sosiaalisiin investointeihin. Varsinaiset toimenpidepäätökset ovat kuitenkin jäsenmaiden omissa käsissä. Sosiaaliturvajärjestelmiä ei olekaan syytä harmonisoida ennen kuin käytännön edellytykset jäsenmaissa paranevat. Tämä koskee erityisesti palkkoja, eläkkeitä ja työttömyysturvaa, jotka, komission painostuksesta huolimatta, on pidettävä kansallisten työmarkkinajärjestöjen ja hallitusten päätösvallassa.

 

Ainoa sosiaalisen ulottuvuuden alue, jossa unionilla on todellista toimivaltaa, on työelämän kehittäminen. Keskustelu on kuitenkin ollut pitkään jäissä. Työelämän säätely on tehokkain keino estää palkkojen dumppaus, työehtojen heikentäminen, työelämästä syrjiminen, tasa-arvon polkeminen ja työuralla uupuminen. Näiden epäkohtien korjaaminen kuuluu työntekijöiden perusoikeuksiin.

 

Hyvinvointia voidaan luoda ja jakaa jos pidetään huolta työpaikoista ja työntekijöistä, investoidaan hyvään muutosturvaan ja uusiin tulevaisuuden menestysaloihin, jotka tarjoavat mielekästä työtä ja taloudellista turvaa palkansaajille. Siksi työaikadirektiivin ja työsuojelustrategian uusiminen ovat palkansaajien näkökulmasta Eu:n ykköshankkeita.

 

Hyviä työpaikkoja tuhoava epäterve kilpailu olisi suitsittavissa varmistamalla työntekijöille vapaa liikkuvuus, yhtenäistämällä työntekijöiden irtisanomissuoja ja säätämällä ryhmäkanneoikeus.




Leila Kurki
työllisyyspoliittinen asiantuntija
STTK