Palkansaajan ääni ratkaisee. | Eurovaalit 2014

Suomalaisen työn tulevaisuus ja työelämän oikeudenmukaisuus ratkaistaan Euroopan Unionissa.

Jokainen meistä on kuullut veroparatiiseista ja verosuunnittelusta, jossa työntekijöiden yrityksille ja niiden omistajille tahkoamat voitot eivät ole mukana rakentamassa hyvinvointivaltiota sellaisena kuin sen tunnemme.

Seuraava europarlamentti ratkaisee konkreettisesti millaisia työn ääniä Suomessa jatkossa kuullaan.

Kampanjateemat

Eurooppalainen työelämä kuntoon:

Työaikasuoja kuuluu kaikille

Työaikadirektiivin uusimisen pitää olla seuraavan parlamenttikauden tärkeimpiä työelämän hankkeita. Työntekijöiden työaikasuoja on turvattava ja työaikadirektiivin porsaanreiät on tukittava. Liian pitkään työskennellyt ja väsynyt työntekijä on vaaraksi itselleen ja ympäristölleen. Työaikadirektiivi tulee saattaa kaikkia jäsenmaita sitovaksi, varallaolo ja päivystystyö tulee laskea työajaksi ja ylemmät toimihenkilöt tulee saada työaikasuojan piiriin. Työajoissa, ylitöiden teettämisessä ja vuosilomissa pitää olla yhteiset eurooppalaiset pelisäännöt.
 

Työehdot pätemään myös lähetettyihin työntekijöihin

Työntekijöiden vapaa liikkuvuus on työntekijöiden perusoikeus, jonka rajoittamista ei saa hyväksyä.  Tätä perusoikeutta ei saa hyväksikäyttää palkkojen ja työehtojen polkemiseen tai kilpailun vääristämiseen. Tarvitaan EU-tasoista lainsäädäntöä ja kattavaa kansallista valvontaa varmistamaan työntekijöiden vapaa ja turvattu liikkuvuus. Ulkomailta Suomeen lähetetyillä työntekijöillä tulee olla sama palkka ja työehdot kuin suomalaisillakin työntekijöillä.
 

Yhtenäinen irtisanomissuoja työntekijöiden turvaksi

Suomessa on monia muita Euroopan maita heikompi irtisanomissuoja. Tämä on johtanut siihen että monikansalliset yritykset ovat irtisanoneet ensimmäisenä Suomen toimipisteensä henkilöstöä, vaikka suomalaiset yksiköt olisivat tehneet voittoa.  EU:hun tarvitaan yhtenäinen irtisanomissuojan vähimmäistaso sekä riittävä tuki irtisanottaville työntekijöille. Tämä on toteutettavissa esimerkiksi rakennemuutosta koskevalla puitedirektiivillä.
 

Joukkokanteella eroon työelämän rötöstelijöistä

Moni työntekijä ei yksin uskalla haastaa työnantajaansa oikeuteen, vaikka työnantaja olisi räikeästi rikkonut työntekijän oikeuksia tai jättänyt palkan tai loma-ajan korvaukset maksamatta. Syynä voivat olla työpaikan ja oleskeluluvan menettäminen, leimautuminen alalla tai pelko oikeuskuluista. Näiden työntekijöiden puolustamiseksi ammattiyhdistysliike tarvitsee koko EU:ta koskevan joukkokanneoikeuden. Näin voidaan ehkäistä konfliktien syntymistä työpaikoilla.

 

Työsuojelustrategia pois pakkasesta

Euroopan Unionin komissio ei ole uusinut EU-tason työsuojelustrategiaansa, vaikka sekä työntekijät että työnantajat ovat sitä vaatineet. Tästä syystä työsuojelulainsäädännön kehittäminen on lähes kokonaan  pysähtynyt ja tärkeät uudistukset ovat tekemättä. Seuraavan komission ja parlamentin on välittömästi tartuttava työsuojelustrategian uudistamiseen ja annettava uusia säännöksiä henkistä työsuojelua ja työergonomiaa koskien.

 

Työtä ja hyvinvointia kestävästä kasvusta:

Työtä, vakautta ja toimeentuloa

Uusien työpaikkojen syntyminen tulee olla Euroopan unionin tärkein tavoite seuraavalla parlamenttikaudella. Mitä heikompi talouspolitiikka EU:lla on, sitä helpommin yksittäisten maiden talousongelmat muuttuvat kaikkien jäsenmaiden ongelmiksi. Euron valuviat on korjattava ja poliitikkojen tehtävä on laatia EU:hun sellaiset pelisäännöt, ettei finanssikriisi ja kriisimaiden talouksien romahtaminen enää toistu. Samalla on huolehdittava siitä ettei työelämän perusoikeuksia rikota.  Eurooppaa ei voi kehittää vain markkinoiden ehdoilla, sillä suuri sisämarkkina-alue edellyttää unionilta vahvaa sosiaalista ulottuvuutta. Vahva ja vakaa EU turvaa myös suomalaisten työpaikkoja ja luo kasvua hyvinvointiyhteiskunnan rahoittamiseksi.
 

Vähimmäistaso yritysverotukseen ja veroparatiisit kuriin

Eurooppalainen yhteiskuntamalli on ainutlaatuinen. Kaikilta kerätyillä veroilla turvaamme jokaiselle hyvätasoiset hyvinvointipalvelut ja turvan työttömyyden tai sairauden sattuessa. Suomessa saamme vielä verojen vastineeksi maksuttoman ja laadukkaan koulutuksen. Vapaamatkustajia ei tule sallia, vaan kaikkien tulee osallistua yhteisten palveluiden rahoitukseen, siksi tarvitsemme entistä voimakkaampia toimia veronkiertoa ja veroparatiiseja vastaan. Osa eurooppalaisista maista yrittää houkutella pääomia ja yrityksiä alhaisemmalla yritysverotuksella. Tällaisessa verokilpailussa häviävät lopulta kaikki, siksi tarvitaan eurooppalainen vähimmäistaso yritysverotukseen.

 

Kohti osaamiseen perustuvaa unionia

Euroopan maat eivät pysty kilpailemaan kansainvälisillä markkinoilla halvoilla massatuotteilla tai pelkällä alkutuotannolla. Päinvastoin meidän tulee joka käänteessä varmistaa, että eurooppalainen osaaminen ja tuotettu teknologia sekä palvelut ovat maailman huippua. Eurooppalaisen työelämän pelisäännöillä pitää varmistaa, että jokaisella on mahdollisuus kehittää ja ylläpitää omaa osaamistaan työn ohessa. Unionin tutkimusrahoitusta tulee lisätä ja sen painopisteen tulee olla jalostusarvon nostamisessa kaikilla aloilla. Rahat on suunnattava korkeaan osaamiseen ja pätevyyteen.
 

Reilua ja vapaata kauppaa

Euroopan Unioni on maailman suurin talousalue ja EU:ssa valmistettuja tuotteita ja palveluita viedään jokaiseen maailman kolkkaan. Kansainvälinen kauppa on siirtymässä kohti vapaakauppaa ja EU:lla on useita neuvotteluja vapaakauppasopimuksista käynnissä. Vapaan kaupan tulee olla myös reilua kauppaa ja uusissa sopimuksissa tulee varmistaa työelämän oikeuksien vahvistuminen, työllisyyden parantuminen ja demokraattinen päätöksenteko. Investointisuojasopimuksiin tulee suhtautua varovasti.

 

Laadukkaat julkiset palvelut hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn turvaajina

Julkisia palveluja ei tule tarkastella ainoastaan sisämarkkinoiden ja vapaan kilpailun näkökulmasta.  EU:n tulee nähdä toimivat julkiset palvelut paitsi kansalaisten perusoikeutena, niin myös välineenä, jolla edistetään ihmisten hyvinvointia, laadukasta ja tuottavaa työelämää sekä kansallista että koko EU-alueen kilpailukykyä. Tästä pohjoismaiset hyvinvointivaltiot ovat paras esimerkki. EU:n tulee päätöksenteossaan myötävaikuttaa julkisten palvelujen rahoituspohjan riittävyyteen, edistää niiden laatua ja tuottavuutta sekä varmistaa että ne tuotetaan kansalaisten näkökulmasta parhaalla mahdollisella tavalla.

 

Vahva elinkeinotoiminta työllisyyden perusta

Eurooppaan tarvitaan vahva teollisuus- ja elinkeinopoliittinen strategia, jolla vahvistetaan työllisyyttä ja elinkeinotoiminnan edellytyksiä. Panostamalla jalostusarvon nousuun ja yritysten kilpailukykyyn vahvistetaan myös julkisten palveluiden rahoituspohjaa. Uutta työtä ja elinkeinotoimintaa tulee luoda kaikilla käytettävissä olevilla keinoilla, kuten sujuvalla päätöksenteolla ja maiden välisellä yhteistyöllä,  toimivilla sisämarkkinoilla ja reilulla kauppapolitiikalla, torjumalla kilpailun vääristymiä ja harmaata taloutta, panostamalla tutkimukseen ja osaamiseen sekä viisaalla energia- ja ilmastopolitiikalla.