Palkansaajan ääni ratkaisee. | Eurovaalit 25.5.2014

Aloitussivulle

Ehdokas 169 Oras Tynkkynen

Ehdokasnumero: 169

Kotipaikkakunta: Tampere

Olen kansanedustaja ja eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja. Aiemmin olen toiminut mm. valtioneuvoston ilmastopoliittisena asiantuntijana ja eduskuntaryhmän puheenjohtajana.

Eduskunnassan olen vaikuttanut kymmenen ja kaupunginvaltuustossa 17 vuotta. Koulutukseltani olen toimittaja.

Olen ehdolla eurovaaleissa, koska Eurooppa pystyy parempaan. Eurooppa voi antaa paljon Suomelle ja Suomi Euroopalle.

Vastaukset työkoneen kyselyyn

Kysymysryhmä 1/2

1/10 Pitäisikö EU:n säätää vähimmäispalkoista?

  • Ei. On ihan hyvä, että EU:ssa on halpojen työvoimakustannusten maita joihin tuotantoa voidaan siirtää tarpeen mukaan.
  • Pitäisi. Halpojen työvoimakustannusten ylläpitäminen EU:ssa haittaa kaikkien jäsenvaltioiden talouden kehittymistä.
  • Vähimmäispalkoista pitäisi sopia työehtosopimuksella jolloin palkoista neuvotellaan työmarkkinaosapuolten kesken.

Kaikille eurooppalaisille pitää turvata palkkauksessa vähimmäistaso. Maiden järjestelmät kuitenkin vaihtelevat lakisääteisestä vähimmäispalkasta yleissitovilla työehtosopimuksilla taattuun palkkatasoon. EU:n voi olla siksi vaikea säätää vähimmäispalkoista yhteisesti.

2/10 Työvoiman vapaa liikkuvuus on yksi Euroopan Unionin perusoikeuksista. Tulisiko työntekijän noudattaa sen maan työehtoja, jossa hän työskentelee?

  • Ei, työvoima on markkinaehtoista ja työehtoja ei ole syytä säännellä.
  • Tulisi noudattaa. Halpatyövoiman käyttö polkee paitsi työntekijöiden oikeuksia myös palkkoja.
  • Ulkomaalaiset työntekijät Suomessa eivät ansaitse samaa palkkaa kuin suomalaiset vaikka tämä johtaakin hankalaan työtilanteeseen esimerkiksi suomalaisille työntekijöille kotimaassa.

Työntekijöille kuuluvat samat ehdot ja oikeudet kansallisuudesta ja lähtömaasta riippumatta.

3/10 Tarvitaanko EU:ssa yhteistä lainsäädäntöä irtisanomissuojasta?

  • Tarvitaan. Monikansallisissa yrityksissä irtisanomiset painottuvat Suomeen, koska täällä irtisanominen on monia muita maita helpompaa.
  • Ei tarvita. Maassa maan tavalla toimii tässäkin asiassa.
  • Osittain tarvitaan. Tällöin yritysten on mahdollista ennakoida toimintaansa helpommin.

Euroopassa on hyvin erilaisia lähestymistapoja irtisanomissuojaan. Osassa maita työntekijöitä on vaikea irtisanoa, mutta irtisanottujen asema on heikko. Vastaavasti esimerkiksi Tanskassa työntekijöiden irtisanominen on melko helppoa, mutta työttömyysturva on varsin hyvä ja irtisanottuja autetaan ripeästi uuden työn syrjään kiinni. Myös irtisanomissuojassa toimivinta lienee säätää EU:ssa vähimmäistasosta ja jättää jäsenmaiden varaan päättää kullekin maalle sopivasta tasosta.

4/10 Työntekijän mahdollisuus haastaa työnantaja oikeuteen on korkean kynnyksen takana. Onko mielestäsi tarpeellista järjestää ammattiliitoille itsenäinen EU-tasoinen joukkokanneoikeus työntekijän aseman turvaamiseksi?

  • Kyllä, työntekijän aseman turvaamista tulee helpottaa.
  • Ei, siitä seuraisi liikaa hankaluuksia yrityksille.
  • Työntekijän asema tulee turvata muilla tavoin.

Liittojen kanneoikeus auttaisi etenkin sellaisia työntekijöitä, jotka eivät osaa tai uskalla puolustaa itseään, kuten pätkätyöläisiä ja maahanmuuttajia. On tarkemman keskustelun paikka, mitä kaikkia tilanteita kanneoikeus koskisi.

5/10 Mitä mieltä olet EU:n mahdollisuudesta säätää työaikojen vähimmäistasosta kattavalla direktiivillä kaikkia jäsenmaita sitovasti?

  • On hyvä, jos vähimmäistasosta säädetään sitovasti, jolloin kaikilla EU-kansalaisilla on sama vähimmäisturva eikä kilpailu sisämarkkinoilla vääristy.
  • Mielestäni jokainen maa voi säätää työajoista itse ja se ei koske muiden EU-maiden yrityksiä ja työntekijöitä.
  • Turha säätää, jos työtä tehdään kuitenkin pimeästi.

Euroopan on tärkeää säätää vähimmäisehdoista työoloille ja perusturvalle. Näin voidaan taata, että perusoikeudet toteutuvat kaikilla eurooppalaisilla ja että Euroopan maat eivät kilpaile keskenään epäreiluilla työoloilla.

6/10 Työsuojelun kehittäminen on Euroopan Unionissa pysähdyksissä. Tuleeko työsuojelulainsäädäntöä lisätä EU:ssa?

  • Tulee lisätä, useilla toimialoilla työntekijöille aiheutuu liikaa haittaa ja vaaraa työssään.
  • Ei tule lisätä. Ihmisiä ei voi suojella keskusjohtoisesti.
  • Työsuojeluasioista tulee sopia yritystasolla.

Työntekijöiden turvallisuus ja terveys pitää taata koko Euroopassa. Siksi työsuojelusta on syytä säätää EU-tasolla.

Kysymysryhmä 2/2

7/10 Kansainvälisen rahoitussektorin toiminta on johtanut Euroopassakin kriisiin. Tulisiko EU:lle antaa enemmän toimivaltaa säännellä pankkeja ja rahoituslaitoiksia tulevien kriisien ehkäisemiseksi?

  • Tulisi antaa. Yhteinen sääntely luo vakautta ja samanarvoisen toimintaympäristön sekä suojaa pankkien asiakkaita.
  • Ei tulisi antaa. Vain sääntelystä vapailla pankeilla on mahdollisuus menestyä tai toisaalta epäonnistua.
  • Pankkien sääntely on jokaisen jäsenmaan oma asia. EU-tasoista sääntelyä rahoitusalalla ei tarvitse lisätä.

Vastauksia painotetaan kysymysryhmän sisällä. Kuinka tärkeä tämä kysymys on?

Tärkein      Toiseksi tärkein      Kolmanneksi tärkein      Vähiten tärkeä

Talouskriisi on paraatiesimerkki ongelmasta, jonka ratkaisemisessa yksittäiset maat ovat voimattomia yksin. Rahoitusmarkkinoilta reaalitalouteen levinnyt kriisi on maksanut satoja miljardeja euroja menetettyjä verotuloja ja miljoonia työpaikkoja. Siksi vastaavien kriisien torjuminen on välttämätöntä, vaikka se jonkin verran maksaisikin. Toki rahoitusmarkkinoitakaan ei saa näivettää sääntelyllä, ja esimerkiksi pk-yritysten mahdollisuudet saada rahoitusta tulee turvata.

8/10 Osa EU:n jäsenvaltioista houkuttelee yrityksiä alhaisella yritysverotuksella. Tulisiko EU:n säätää yritysverotuksen vähimmäistasosta?

  • Tulisi. Pitkällä aikavälillä se on kaikkien etu.
  • Ei tulisi. On hyvä, että myös yritysverotuksen osalta EU:n sisällä on kilpailua.
  • Verotuskysymykset tulisi ensisijaisesti hoitaa jäsenvaltioden välisillä sopimuksilla.

Vastauksia painotetaan kysymysryhmän sisällä. Kuinka tärkeä tämä kysymys on?

Tärkein      Toiseksi tärkein      Kolmanneksi tärkein      Vähiten tärkeä

Euroopan maiden olosuhteet ja tilanteet vaihtelevat. Siksi niillä tulee olla oikeus päättää demokraattisesti verotuksesta. Tämän tulee kuitenkin tapahtua tolkun rajoissa. Euroopan maiden ei kannata kilpailla toisiaan hengiltä eikä ruokkia epätervettä verokilpailua.

9/10 EU:n budjetista valtaosa käytetään maatalouden ylläpitämiseen. Pitäisikö budjetin painopistettä siirtää muiden toimialojen ja työpaikkojen luomisen suuntaan mm. tutkimus- ja koulutuspanostuksia lisäämällä?

  • Ei. Maatalouden tukeminen on välttämätöntä nykyisessä laajuudessa.
  • Kyllä. On kokonaistaloudellisesti paljon tehokkaampaa tukea muuta tuottavuutta ja luoda työtä tulevaisuuden toimialoille.
  • EU:n elinkeinotukia tulee yleisesti supistaa.

Vastauksia painotetaan kysymysryhmän sisällä. Kuinka tärkeä tämä kysymys on?

Tärkein      Toiseksi tärkein      Kolmanneksi tärkein      Vähiten tärkeä

Moni arvostaa kotimaista ruokaa, joten maataloustukia tarvitaan jossain määrin myös tulevaisuudessa. Uudet työpaikat syntyvät kuitenkin osaamisesta, innovaatioista ja yrittäjyydestä. Siksi EU:n varojakin kannattaa kohdentaa vähitellen maataloustuista siihen suuntaan.

10/10 Euroopan Komissio arvioi harmaan talouden ja veronkierron vievän 1000 miljardia euroa. Tuleeko tämän ehkäisemiseksi luoda kaikkia jäsenvaltioita sitova ohjelma ja lainsäädäntö?

  • Tulee. Yhteiskunnan ulkopuolinen taloudellinen toiminta ei saa mielestäni olla mahdollinen toimintatapa.
  • Rajoitetusti tulee. Yritteliäisyyttä tulee suosia edistämällä verosuunnittelua.
  • Ei. Veroparatiiseissa ei ole mitään väärää.

Vastauksia painotetaan kysymysryhmän sisällä. Kuinka tärkeä tämä kysymys on?

Tärkein      Toiseksi tärkein      Kolmanneksi tärkein      Vähiten tärkeä

Veronkierto, harmaa talous ja veroparatiisit (tai pikemminkin veroparasiitit) murentavat hyvinvointiyhteiskuntien rahoituspohjaa. Ne myös syövät rehellisen yrittäjän kukkarosta. Siksi Euroopan tulee määrätietoisesti ja kaikin keinoin puuttua verokeplottelun eri muotoihin.