Palkansaajan ääni ratkaisee. | Eurovaalit 25.5.2014

Aloitussivulle

Ehdokas 9 Kimmo Koljonen



Ehdokasnumero: 9

Kotipaikkakunta: Lahti




Vastaukset työkoneen kyselyyn


Kysymysryhmä 1/2

1/10 Pitäisikö EU:n säätää vähimmäispalkoista?

  • Ei. On ihan hyvä, että EU:ssa on halpojen työvoimakustannusten maita joihin tuotantoa voidaan siirtää tarpeen mukaan.
  • Pitäisi. Halpojen työvoimakustannusten ylläpitäminen EU:ssa haittaa kaikkien jäsenvaltioiden talouden kehittymistä.
  • Vähimmäispalkoista pitäisi sopia työehtosopimuksella jolloin palkoista neuvotellaan työmarkkinaosapuolten kesken.

EU-maiden taloudet ovat hyvinkin erilaisia, mikä käytännössä tuottaa korkeamman hintatason maihin kahdet työmarkkinat.

2/10 Työvoiman vapaa liikkuvuus on yksi Euroopan Unionin perusoikeuksista. Tulisiko työntekijän noudattaa sen maan työehtoja, jossa hän työskentelee?

  • Ei, työvoima on markkinaehtoista ja työehtoja ei ole syytä säännellä.
  • Tulisi noudattaa. Halpatyövoiman käyttö polkee paitsi työntekijöiden oikeuksia myös palkkoja.
  • Ulkomaalaiset työntekijät Suomessa eivät ansaitse samaa palkkaa kuin suomalaiset vaikka tämä johtaakin hankalaan työtilanteeseen esimerkiksi suomalaisille työntekijöille kotimaassa.

Mikäli uutiset pitävät paikkansa, halpatyövoimamarkkinoilla myös pyritään kiertämään työturvallisuussäädöksiä.

3/10 Tarvitaanko EU:ssa yhteistä lainsäädäntöä irtisanomissuojasta?

  • Tarvitaan. Monikansallisissa yrityksissä irtisanomiset painottuvat Suomeen, koska täällä irtisanominen on monia muita maita helpompaa.
  • Ei tarvita. Maassa maan tavalla toimii tässäkin asiassa.
  • Osittain tarvitaan. Tällöin yritysten on mahdollista ennakoida toimintaansa helpommin.

Irtisanomisten ei tule olla keino maksimoida osingonjakoa. irtisanomislaisäädäntöä voitaisiin osittain käyttää pitämään tehtaat ja laitokset Suomessa. Toisaalta pitäisi olla mahdollista irtisanoa helpommin henkilö, jonka toiminnasta on haittaa muille työntekijöille, vaikka hän minimimäärän hommia tekisikin.

4/10 Työntekijän mahdollisuus haastaa työnantaja oikeuteen on korkean kynnyksen takana. Onko mielestäsi tarpeellista järjestää ammattiliitoille itsenäinen EU-tasoinen joukkokanneoikeus työntekijän aseman turvaamiseksi?

  • Kyllä, työntekijän aseman turvaamista tulee helpottaa.
  • Ei, siitä seuraisi liikaa hankaluuksia yrityksille.
  • Työntekijän asema tulee turvata muilla tavoin.

5/10 Mitä mieltä olet EU:n mahdollisuudesta säätää työaikojen vähimmäistasosta kattavalla direktiivillä kaikkia jäsenmaita sitovasti?

  • On hyvä, jos vähimmäistasosta säädetään sitovasti, jolloin kaikilla EU-kansalaisilla on sama vähimmäisturva eikä kilpailu sisämarkkinoilla vääristy.
  • Mielestäni jokainen maa voi säätää työajoista itse ja se ei koske muiden EU-maiden yrityksiä ja työntekijöitä.
  • Turha säätää, jos työtä tehdään kuitenkin pimeästi.

Ymmärsinköhän kysymyksen oikein, mutta vähimmäistaso ei saisi vaikeuttaa väliaikaisten sijaisuuksien ja kiireapulaisten hankintaa. Enimmäistasosta pitäisi olla myös mahdollista poiketa tietyissä olosuhteissa, kuten tilanteessa, jossa työntekijä ei tee koko vuotta säännöllistä työaikaa (esim. kesä töissä ja ulkomailla talven).

6/10 Työsuojelun kehittäminen on Euroopan Unionissa pysähdyksissä. Tuleeko työsuojelulainsäädäntöä lisätä EU:ssa?

  • Tulee lisätä, useilla toimialoilla työntekijöille aiheutuu liikaa haittaa ja vaaraa työssään.
  • Ei tule lisätä. Ihmisiä ei voi suojella keskusjohtoisesti.
  • Työsuojeluasioista tulee sopia yritystasolla.

Yrityksissä on erilaisia tarpeita työsuojelulle. Työsuojelu tulisi järjestää aina kunkin yrityksen työn tarpeiden mukaan. Jotkin työsuojelumääräykset näyttävät hassuilta toisissa yrityksissä, koska tarve ja vaarapaikat ovat erilaiset.

Kysymysryhmä 2/2

7/10 Kansainvälisen rahoitussektorin toiminta on johtanut Euroopassakin kriisiin. Tulisiko EU:lle antaa enemmän toimivaltaa säännellä pankkeja ja rahoituslaitoiksia tulevien kriisien ehkäisemiseksi?

  • Tulisi antaa. Yhteinen sääntely luo vakautta ja samanarvoisen toimintaympäristön sekä suojaa pankkien asiakkaita.
  • Ei tulisi antaa. Vain sääntelystä vapailla pankeilla on mahdollisuus menestyä tai toisaalta epäonnistua.
  • Pankkien sääntely on jokaisen jäsenmaan oma asia. EU-tasoista sääntelyä rahoitusalalla ei tarvitse lisätä.

Vastauksia painotetaan kysymysryhmän sisällä. Kuinka tärkeä tämä kysymys on?

Tärkein      Toiseksi tärkein      Kolmanneksi tärkein      Vähiten tärkeä

EU:n ja sen jäsenmaiden tulisi toimia pankkien kanssa samoin, kuin Islanti teki. Nykyinen velka- tai pankkikriisi jatkuu niin kauan, kuin valtioilal on varaa tai halua maksaa.

8/10 Osa EU:n jäsenvaltioista houkuttelee yrityksiä alhaisella yritysverotuksella. Tulisiko EU:n säätää yritysverotuksen vähimmäistasosta?

  • Tulisi. Pitkällä aikavälillä se on kaikkien etu.
  • Ei tulisi. On hyvä, että myös yritysverotuksen osalta EU:n sisällä on kilpailua.
  • Verotuskysymykset tulisi ensisijaisesti hoitaa jäsenvaltioden välisillä sopimuksilla.

Vastauksia painotetaan kysymysryhmän sisällä. Kuinka tärkeä tämä kysymys on?

Tärkein      Toiseksi tärkein      Kolmanneksi tärkein      Vähiten tärkeä

9/10 EU:n budjetista valtaosa käytetään maatalouden ylläpitämiseen. Pitäisikö budjetin painopistettä siirtää muiden toimialojen ja työpaikkojen luomisen suuntaan mm. tutkimus- ja koulutuspanostuksia lisäämällä?

  • Ei. Maatalouden tukeminen on välttämätöntä nykyisessä laajuudessa.
  • Kyllä. On kokonaistaloudellisesti paljon tehokkaampaa tukea muuta tuottavuutta ja luoda työtä tulevaisuuden toimialoille.
  • EU:n elinkeinotukia tulee yleisesti supistaa.

Vastauksia painotetaan kysymysryhmän sisällä. Kuinka tärkeä tämä kysymys on?

Tärkein      Toiseksi tärkein      Kolmanneksi tärkein      Vähiten tärkeä

Elintarvikeomavaraisuus pitäisi pyrkiä saavuttamaan ja maatalouden tukia kohdistaa tarkemmin. Puistoille ja viheralueille ei sen sijaan pitäisi jakaa rahaa ollenkaan.

10/10 Euroopan Komissio arvioi harmaan talouden ja veronkierron vievän 1000 miljardia euroa. Tuleeko tämän ehkäisemiseksi luoda kaikkia jäsenvaltioita sitova ohjelma ja lainsäädäntö?

  • Tulee. Yhteiskunnan ulkopuolinen taloudellinen toiminta ei saa mielestäni olla mahdollinen toimintatapa.
  • Rajoitetusti tulee. Yritteliäisyyttä tulee suosia edistämällä verosuunnittelua.
  • Ei. Veroparatiiseissa ei ole mitään väärää.

Vastauksia painotetaan kysymysryhmän sisällä. Kuinka tärkeä tämä kysymys on?

Tärkein      Toiseksi tärkein      Kolmanneksi tärkein      Vähiten tärkeä

Parhaiten harmaata taloutta estetään vähentämällä byrokratiaa ja lomakeviidakkoa siten, että pienillä yrityksillä olisi mahdollista palkata lisää väkeä tai sairaslomien sijaisuuksia tarvittaessa. Myös yksityisyrittäjyyttä tulisi helpottaa siten, ettei henkilö putoa täysin ohi kaikesta sosiaaliturvasta, jos toiminta ei onnistukkaan. Työnteko tulisi tehdä kannattavaksi.