Palkansaajan ääni ratkaisee. | Eurovaalit 25.5.2014

Aloitussivulle

Ehdokas 16 Sanna Onkamo



Ehdokasnumero: 16

Kotipaikkakunta: Vantaa




Vastaukset työkoneen kyselyyn


Kysymysryhmä 1/2

1/10 Pitäisikö EU:n säätää vähimmäispalkoista?

  • Ei. On ihan hyvä, että EU:ssa on halpojen työvoimakustannusten maita joihin tuotantoa voidaan siirtää tarpeen mukaan.
  • Pitäisi. Halpojen työvoimakustannusten ylläpitäminen EU:ssa haittaa kaikkien jäsenvaltioiden talouden kehittymistä.
  • Vähimmäispalkoista pitäisi sopia työehtosopimuksella jolloin palkoista neuvotellaan työmarkkinaosapuolten kesken.

Edelleen - halpatyövoiman hyväksikäytön estämiseksi Unionissa pitäisi säätää vähimmäispalkkataso. Tämä ei saa kuitenkaan johtaa palkkojen jämähtämiseen "taulukkopalkkatasolle" vaan työntekijän ja työnantajan välillä tulee olla neuvotteluvaraa paikallisen sopimisen malliin.

2/10 Työvoiman vapaa liikkuvuus on yksi Euroopan Unionin perusoikeuksista. Tulisiko työntekijän noudattaa sen maan työehtoja, jossa hän työskentelee?

  • Ei, työvoima on markkinaehtoista ja työehtoja ei ole syytä säännellä.
  • Tulisi noudattaa. Halpatyövoiman käyttö polkee paitsi työntekijöiden oikeuksia myös palkkoja.
  • Ulkomaalaiset työntekijät Suomessa eivät ansaitse samaa palkkaa kuin suomalaiset vaikka tämä johtaakin hankalaan työtilanteeseen esimerkiksi suomalaisille työntekijöille kotimaassa.

Riittävän rahallisen korvauksen saamisen työstä pitäisi olla yksi Euroopan Unionin perusoikeuksista sukupuoleen, kansallisuuteen, uskontokuntaan, ikään, poliittiseen taustaan tai elämänkatsomukseen katsomatta. Mikäli samat oikeudet eivät koske työmarkkinoilla kaikkia työntekijöitä lopputuloksena on palkkojen polkeminen, kilpailun vääristyminen, työmoraalin rapautuminen, väestönsiirrot kolmansista maista ja loppuviimeksi valtion legitimiteetin katoaminen.

3/10 Tarvitaanko EU:ssa yhteistä lainsäädäntöä irtisanomissuojasta?

  • Tarvitaan. Monikansallisissa yrityksissä irtisanomiset painottuvat Suomeen, koska täällä irtisanominen on monia muita maita helpompaa.
  • Ei tarvita. Maassa maan tavalla toimii tässäkin asiassa.
  • Osittain tarvitaan. Tällöin yritysten on mahdollista ennakoida toimintaansa helpommin.

Edelleen ei liittovaltiokehitykselle.

4/10 Työntekijän mahdollisuus haastaa työnantaja oikeuteen on korkean kynnyksen takana. Onko mielestäsi tarpeellista järjestää ammattiliitoille itsenäinen EU-tasoinen joukkokanneoikeus työntekijän aseman turvaamiseksi?

  • Kyllä, työntekijän aseman turvaamista tulee helpottaa.
  • Ei, siitä seuraisi liikaa hankaluuksia yrityksille.
  • Työntekijän asema tulee turvata muilla tavoin.

En kannata byrokratian lisäämistä.

5/10 Mitä mieltä olet EU:n mahdollisuudesta säätää työaikojen vähimmäistasosta kattavalla direktiivillä kaikkia jäsenmaita sitovasti?

  • On hyvä, jos vähimmäistasosta säädetään sitovasti, jolloin kaikilla EU-kansalaisilla on sama vähimmäisturva eikä kilpailu sisämarkkinoilla vääristy.
  • Mielestäni jokainen maa voi säätää työajoista itse ja se ei koske muiden EU-maiden yrityksiä ja työntekijöitä.
  • Turha säätää, jos työtä tehdään kuitenkin pimeästi.

Yhteisen työlainsäädännön ujuttaminen koko EU-aluetta koskevaksi on yksi askel kohti liittovaltiokehitystä. Kansallisella tasollakin työaikojen vähimmäistasosta tulisi järjestää sitova kansanäänestys, sillä direktiivin vaikutukset kohdistuvat suoraan ns. kansan syviin riveihin eli työtätekeviin luokkiin. Ongelmana on toki myös harmaa talous, johon on tehokkainta puuttua kansallisella tasolla.

6/10 Työsuojelun kehittäminen on Euroopan Unionissa pysähdyksissä. Tuleeko työsuojelulainsäädäntöä lisätä EU:ssa?

  • Tulee lisätä, useilla toimialoilla työntekijöille aiheutuu liikaa haittaa ja vaaraa työssään.
  • Ei tule lisätä. Ihmisiä ei voi suojella keskusjohtoisesti.
  • Työsuojeluasioista tulee sopia yritystasolla.

Mielestäni jokaisen EU-alueen työntekijän tulisi käyttää yhteisen turvallisuuden lisäämiseksi foliolla vuorattua pyöräilykypärää sekä neonvärein maalattua haarniskaa. No ei vainen vaan joku tolkku tässäkin.

Kysymysryhmä 2/2

7/10 Kansainvälisen rahoitussektorin toiminta on johtanut Euroopassakin kriisiin. Tulisiko EU:lle antaa enemmän toimivaltaa säännellä pankkeja ja rahoituslaitoiksia tulevien kriisien ehkäisemiseksi?

  • Tulisi antaa. Yhteinen sääntely luo vakautta ja samanarvoisen toimintaympäristön sekä suojaa pankkien asiakkaita.
  • Ei tulisi antaa. Vain sääntelystä vapailla pankeilla on mahdollisuus menestyä tai toisaalta epäonnistua.
  • Pankkien sääntely on jokaisen jäsenmaan oma asia. EU-tasoista sääntelyä rahoitusalalla ei tarvitse lisätä.

Vastauksia painotetaan kysymysryhmän sisällä. Kuinka tärkeä tämä kysymys on?

Tärkein      Toiseksi tärkein      Kolmanneksi tärkein      Vähiten tärkeä

Suomen olisi yksinkertaisinta joko erota rahaliitosta tai siirtyä käyttämään euron ohella rinnakkaisvaluuttaa, sillä euron devalvointi onnistuu vain euromaiden yhteisellä päätöksellä. EU:n rahoituskuvio näyttää olevan liian vaikea pala jo monille ekonomisteillekin puhumattakaan kaltaisistani tavallisista pulliaisista, joille ei seiskan matikallakaan aukea pesti valtionvarainministerinä...vai kuinka?

8/10 Osa EU:n jäsenvaltioista houkuttelee yrityksiä alhaisella yritysverotuksella. Tulisiko EU:n säätää yritysverotuksen vähimmäistasosta?

  • Tulisi. Pitkällä aikavälillä se on kaikkien etu.
  • Ei tulisi. On hyvä, että myös yritysverotuksen osalta EU:n sisällä on kilpailua.
  • Verotuskysymykset tulisi ensisijaisesti hoitaa jäsenvaltioden välisillä sopimuksilla.

Vastauksia painotetaan kysymysryhmän sisällä. Kuinka tärkeä tämä kysymys on?

Tärkein      Toiseksi tärkein      Kolmanneksi tärkein      Vähiten tärkeä

Ei liittovaltiokehitykselle. Suomenkin yksityiselle sektorille tekisi tosin hyvää laskea pääomaverotusta ennen kuin viimeisetkin työpaikat katoavat verotuksellisesti edullisempiin maihin.

9/10 EU:n budjetista valtaosa käytetään maatalouden ylläpitämiseen. Pitäisikö budjetin painopistettä siirtää muiden toimialojen ja työpaikkojen luomisen suuntaan mm. tutkimus- ja koulutuspanostuksia lisäämällä?

  • Ei. Maatalouden tukeminen on välttämätöntä nykyisessä laajuudessa.
  • Kyllä. On kokonaistaloudellisesti paljon tehokkaampaa tukea muuta tuottavuutta ja luoda työtä tulevaisuuden toimialoille.
  • EU:n elinkeinotukia tulee yleisesti supistaa.

Vastauksia painotetaan kysymysryhmän sisällä. Kuinka tärkeä tämä kysymys on?

Tärkein      Toiseksi tärkein      Kolmanneksi tärkein      Vähiten tärkeä

Elinkeinotukien supistaminen voisi tervehdyttää kilpailua, vähentää byrokratiaa ja osoittaa mitkä elinkeinot ovat todellisuudessa kannattavia.

10/10 Euroopan Komissio arvioi harmaan talouden ja veronkierron vievän 1000 miljardia euroa. Tuleeko tämän ehkäisemiseksi luoda kaikkia jäsenvaltioita sitova ohjelma ja lainsäädäntö?

  • Tulee. Yhteiskunnan ulkopuolinen taloudellinen toiminta ei saa mielestäni olla mahdollinen toimintatapa.
  • Rajoitetusti tulee. Yritteliäisyyttä tulee suosia edistämällä verosuunnittelua.
  • Ei. Veroparatiiseissa ei ole mitään väärää.

Vastauksia painotetaan kysymysryhmän sisällä. Kuinka tärkeä tämä kysymys on?

Tärkein      Toiseksi tärkein      Kolmanneksi tärkein      Vähiten tärkeä

Vastaukset ovat idioottimaisia, joten en löytänyt sopivaa vaan joudun vastaamaan omantunnon mukaan. Esim. Suomen tasolla ongelmallisempaa on ruohonjuuritason pienyrityksiin keskittynyt harmaa talous, joka koskee mm. ravintola- ja rakennusaloja. Heidi Hautala voisi myös mennä peilin eteen ja katsoa siihen riittävän pitkään.