Palkansaajan ääni ratkaisee. | Eurovaalit 25.5.2014

Aloitussivulle

Ehdokas 21 Jari Väli-Klemelä



Ehdokasnumero: 21

Kotipaikkakunta: Kalajoki


Olen Jari Väli-Klemelä, 4 lapsen isä Kalajoelta. Muutin Kalajoelle 4,5 vuotta sitten kyllästyneenä pk-seudun hälinään. Sen jälkeen olen aktivoitunut paikallisesti yhdistys-toiminnassa sekä kunnallispolitiikassa. Liityin viime syksynä Muutokseen Perussuomalaisista, jonka toimintaan petyin paikallistoiminnasta puoluejohtoon saakka. Olen helmikuussa perustetun Pohjois-Suomen Muutos 2011 piirihallituksen jäsen ja tavoitteenani on vahvistaa puolueen jalansijaa omalla alueellani, joka on tunnetusti hyvin vahvaa kepulaisaluetta.

Olen suhteellisen vähän aikaa ollut politiikan aktiiviseuraajana, ja suurin syy mukanaolooni politiikassa on se, että yksilön ääni ei kuulu niin kuin sen demokratiassa kuuluisi kuulua.

Mielestäni suomalaisia on petetty EU:hun liittymisen aikoina. Olemme myyneet suuren osan omasta päätöksenteostamme Brysseliin ja sen johdosta myös itsenäisyytemme.
Mitä EU on tuonut tullessaan? Muiden maiden aiheuttamia jättivelkoja ja hyppysellinen niistä on tullut takaisin tukien muodossa.
En näe pienen kansamme velvollisuutena maksaa muiden maiden kuluja. Valtio ottaa niiden suhteen lisävelkaa ja toisella kädellä karsii peruspalveluitamme.

Itselleni tärkeimpiä asioita ovat lasten ja nuorten hyvinvointi ja koulutuksen turvaaminen sekä lähidemokratian vahvistaminen pienistä paikkakunnista suurempiin kaupunkeihin. Oma vaaliteemani kulkee nimellä "Tervettä kylähulluutta Brysseliin".



Vastaukset työkoneen kyselyyn


Kysymysryhmä 1/2

1/10 Pitäisikö EU:n säätää vähimmäispalkoista?

  • Ei. On ihan hyvä, että EU:ssa on halpojen työvoimakustannusten maita joihin tuotantoa voidaan siirtää tarpeen mukaan.
  • Pitäisi. Halpojen työvoimakustannusten ylläpitäminen EU:ssa haittaa kaikkien jäsenvaltioiden talouden kehittymistä.
  • Vähimmäispalkoista pitäisi sopia työehtosopimuksella jolloin palkoista neuvotellaan työmarkkinaosapuolten kesken.

Ay-liikkeiden tehtävä, EI EU:n.

2/10 Työvoiman vapaa liikkuvuus on yksi Euroopan Unionin perusoikeuksista. Tulisiko työntekijän noudattaa sen maan työehtoja, jossa hän työskentelee?

  • Ei, työvoima on markkinaehtoista ja työehtoja ei ole syytä säännellä.
  • Tulisi noudattaa. Halpatyövoiman käyttö polkee paitsi työntekijöiden oikeuksia myös palkkoja.
  • Ulkomaalaiset työntekijät Suomessa eivät ansaitse samaa palkkaa kuin suomalaiset vaikka tämä johtaakin hankalaan työtilanteeseen esimerkiksi suomalaisille työntekijöille kotimaassa.

Vapaa liikkuvuus lisää harmaita markkinoita. Työmarkkinoiden kontrolli pitää saada kuntoon.

3/10 Tarvitaanko EU:ssa yhteistä lainsäädäntöä irtisanomissuojasta?

  • Tarvitaan. Monikansallisissa yrityksissä irtisanomiset painottuvat Suomeen, koska täällä irtisanominen on monia muita maita helpompaa.
  • Ei tarvita. Maassa maan tavalla toimii tässäkin asiassa.
  • Osittain tarvitaan. Tällöin yritysten on mahdollista ennakoida toimintaansa helpommin.

Mielestäni aihe tulee saada päättää yritys- ja alakohtaisesti.

4/10 Työntekijän mahdollisuus haastaa työnantaja oikeuteen on korkean kynnyksen takana. Onko mielestäsi tarpeellista järjestää ammattiliitoille itsenäinen EU-tasoinen joukkokanneoikeus työntekijän aseman turvaamiseksi?

  • Kyllä, työntekijän aseman turvaamista tulee helpottaa.
  • Ei, siitä seuraisi liikaa hankaluuksia yrityksille.
  • Työntekijän asema tulee turvata muilla tavoin.

Asia tulee hoitaa paikallisesti.

5/10 Mitä mieltä olet EU:n mahdollisuudesta säätää työaikojen vähimmäistasosta kattavalla direktiivillä kaikkia jäsenmaita sitovasti?

  • On hyvä, jos vähimmäistasosta säädetään sitovasti, jolloin kaikilla EU-kansalaisilla on sama vähimmäisturva eikä kilpailu sisämarkkinoilla vääristy.
  • Mielestäni jokainen maa voi säätää työajoista itse ja se ei koske muiden EU-maiden yrityksiä ja työntekijöitä.
  • Turha säätää, jos työtä tehdään kuitenkin pimeästi.

EU:n tehtävä ei ole sisäpoliittiset asiat. Jokaisen valtion tulee saada päättää asioista paikallisesti.

6/10 Työsuojelun kehittäminen on Euroopan Unionissa pysähdyksissä. Tuleeko työsuojelulainsäädäntöä lisätä EU:ssa?

  • Tulee lisätä, useilla toimialoilla työntekijöille aiheutuu liikaa haittaa ja vaaraa työssään.
  • Ei tule lisätä. Ihmisiä ei voi suojella keskusjohtoisesti.
  • Työsuojeluasioista tulee sopia yritystasolla.

Tämäkin on hoidettava yritys- ja alakohtaisesti.

Kysymysryhmä 2/2

7/10 Kansainvälisen rahoitussektorin toiminta on johtanut Euroopassakin kriisiin. Tulisiko EU:lle antaa enemmän toimivaltaa säännellä pankkeja ja rahoituslaitoiksia tulevien kriisien ehkäisemiseksi?

  • Tulisi antaa. Yhteinen sääntely luo vakautta ja samanarvoisen toimintaympäristön sekä suojaa pankkien asiakkaita.
  • Ei tulisi antaa. Vain sääntelystä vapailla pankeilla on mahdollisuus menestyä tai toisaalta epäonnistua.
  • Pankkien sääntely on jokaisen jäsenmaan oma asia. EU-tasoista sääntelyä rahoitusalalla ei tarvitse lisätä.

Vastauksia painotetaan kysymysryhmän sisällä. Kuinka tärkeä tämä kysymys on?

Tärkein      Toiseksi tärkein      Kolmanneksi tärkein      Vähiten tärkeä

Pankkien säätely on valtion itsenäistä toimintaa. En näe oikeutetuksi säädellä ulkopuolelta valtion omaa talouspolitiikkaa. Oma valuutta omalla säätelyllä olisi pitkässä juoksussa oikea ratkaisu Suomelle.

8/10 Osa EU:n jäsenvaltioista houkuttelee yrityksiä alhaisella yritysverotuksella. Tulisiko EU:n säätää yritysverotuksen vähimmäistasosta?

  • Tulisi. Pitkällä aikavälillä se on kaikkien etu.
  • Ei tulisi. On hyvä, että myös yritysverotuksen osalta EU:n sisällä on kilpailua.
  • Verotuskysymykset tulisi ensisijaisesti hoitaa jäsenvaltioden välisillä sopimuksilla.

Vastauksia painotetaan kysymysryhmän sisällä. Kuinka tärkeä tämä kysymys on?

Tärkein      Toiseksi tärkein      Kolmanneksi tärkein      Vähiten tärkeä

Tasainen verotus kaikkialla ei vääristä kilpailua.

9/10 EU:n budjetista valtaosa käytetään maatalouden ylläpitämiseen. Pitäisikö budjetin painopistettä siirtää muiden toimialojen ja työpaikkojen luomisen suuntaan mm. tutkimus- ja koulutuspanostuksia lisäämällä?

  • Ei. Maatalouden tukeminen on välttämätöntä nykyisessä laajuudessa.
  • Kyllä. On kokonaistaloudellisesti paljon tehokkaampaa tukea muuta tuottavuutta ja luoda työtä tulevaisuuden toimialoille.
  • EU:n elinkeinotukia tulee yleisesti supistaa.

Vastauksia painotetaan kysymysryhmän sisällä. Kuinka tärkeä tämä kysymys on?

Tärkein      Toiseksi tärkein      Kolmanneksi tärkein      Vähiten tärkeä

Maatalous ei ole ainoa tuettava. Tulevaisuuden työpaikkojen luonti ja tukeminen on tärkeää.

10/10 Euroopan Komissio arvioi harmaan talouden ja veronkierron vievän 1000 miljardia euroa. Tuleeko tämän ehkäisemiseksi luoda kaikkia jäsenvaltioita sitova ohjelma ja lainsäädäntö?

  • Tulee. Yhteiskunnan ulkopuolinen taloudellinen toiminta ei saa mielestäni olla mahdollinen toimintatapa.
  • Rajoitetusti tulee. Yritteliäisyyttä tulee suosia edistämällä verosuunnittelua.
  • Ei. Veroparatiiseissa ei ole mitään väärää.

Vastauksia painotetaan kysymysryhmän sisällä. Kuinka tärkeä tämä kysymys on?

Tärkein      Toiseksi tärkein      Kolmanneksi tärkein      Vähiten tärkeä

Edelleen jokaisen jäsenvaltion tulee hoitaa asia omilla ehdoillaan. Ei EU:n sanelupolitiikalla.