Palkansaajan ääni ratkaisee. | Eurovaalit 25.5.2014

Aloitussivulle

Ehdokas 195 Anneli Jäätteenmäki



Ehdokasnumero: 195

Kotipaikkakunta: Helsinki


Olen Lapualla syntynyt, Helsingissä opiskellut juristi ja varatuomari. Olen työskennellyt mm. työmarkkinajuristina, ulkoministeriössä ja Lapuan kaupungin lakimiehenä. Vuonna 1987 politiikka vei mukanaan, kun minut valittiin Eduskuntaan. Viimeiset kymmenen vuotta olen vaikuttanut Euroopan parlamentissa.

Haluan ajaa Euroopan parlamentissa koko Suomen ja kaikkien suomalaisten asioita. Olen sitoutunut hoitamaan ihmisten asioita asiantuntemuksella, kokemuksella ja pitkäjänteisesti. Olen innostunut työstäni ja olen vakuuttunut, että se näkyy.

Vuosien mittaan minulle on kertynyt vahva kokemus asioiden hoidosta. Verkostot ovat kunnossa Suomessa ja Brysselissä.

EU:n päätöksenteko pitää saada avoimeksi. Kaikkea valtaa ei pidä keskittää Brysseliin ja on aika katsoa, ovatko kaikki direktiivit tarpeen. EU tarvitsee kriittistä ja samalla yhteistyökykyistä otetta.

Päätösten pitää palvella ihmisiä ja kansalaisten hyvinvointia, Hyvinvoinnin edellytys on se, että kaikilla on työtä. Työsuojelun tasosta ei pidä tinkiä. EU tarvitsee työsuojelustrategian.



Vastaukset työkoneen kyselyyn


Kysymysryhmä 1/2

1/10 Pitäisikö EU:n säätää vähimmäispalkoista?

  • Ei. On ihan hyvä, että EU:ssa on halpojen työvoimakustannusten maita joihin tuotantoa voidaan siirtää tarpeen mukaan.
  • Pitäisi. Halpojen työvoimakustannusten ylläpitäminen EU:ssa haittaa kaikkien jäsenvaltioiden talouden kehittymistä.
  • Vähimmäispalkoista pitäisi sopia työehtosopimuksella jolloin palkoista neuvotellaan työmarkkinaosapuolten kesken.

Vastustan ajatusta EU-tason vähimmäispalkasta, koska palkkatasot eri jäsenmaissa vaihtelevat suuresti. EU-tasoinen vähimmäispalkka heikentäisi palkkatasoa Suomessa.

2/10 Työvoiman vapaa liikkuvuus on yksi Euroopan Unionin perusoikeuksista. Tulisiko työntekijän noudattaa sen maan työehtoja, jossa hän työskentelee?

  • Ei, työvoima on markkinaehtoista ja työehtoja ei ole syytä säännellä.
  • Tulisi noudattaa. Halpatyövoiman käyttö polkee paitsi työntekijöiden oikeuksia myös palkkoja.
  • Ulkomaalaiset työntekijät Suomessa eivät ansaitse samaa palkkaa kuin suomalaiset vaikka tämä johtaakin hankalaan työtilanteeseen esimerkiksi suomalaisille työntekijöille kotimaassa.

On tärkeää, että Suomessa noudatetaan Suomen työehtoja. Tämä on perusasia. EU pääsi juuri sopuun lähetettyjä työntekijöitä koskettavasta direktiivistä. Se ei ole täydellinen, mutta askel oikeaan suuntaan.

3/10 Tarvitaanko EU:ssa yhteistä lainsäädäntöä irtisanomissuojasta?

  • Tarvitaan. Monikansallisissa yrityksissä irtisanomiset painottuvat Suomeen, koska täällä irtisanominen on monia muita maita helpompaa.
  • Ei tarvita. Maassa maan tavalla toimii tässäkin asiassa.
  • Osittain tarvitaan. Tällöin yritysten on mahdollista ennakoida toimintaansa helpommin.

Tästä asiasta voidaan päättää kansallisella tasolla työehtosopimuksilla.

4/10 Työntekijän mahdollisuus haastaa työnantaja oikeuteen on korkean kynnyksen takana. Onko mielestäsi tarpeellista järjestää ammattiliitoille itsenäinen EU-tasoinen joukkokanneoikeus työntekijän aseman turvaamiseksi?

  • Kyllä, työntekijän aseman turvaamista tulee helpottaa.
  • Ei, siitä seuraisi liikaa hankaluuksia yrityksille.
  • Työntekijän asema tulee turvata muilla tavoin.

En kannata tämän asian päättämisestä EU-tasolla.

5/10 Mitä mieltä olet EU:n mahdollisuudesta säätää työaikojen vähimmäistasosta kattavalla direktiivillä kaikkia jäsenmaita sitovasti?

  • On hyvä, jos vähimmäistasosta säädetään sitovasti, jolloin kaikilla EU-kansalaisilla on sama vähimmäisturva eikä kilpailu sisämarkkinoilla vääristy.
  • Mielestäni jokainen maa voi säätää työajoista itse ja se ei koske muiden EU-maiden yrityksiä ja työntekijöitä.
  • Turha säätää, jos työtä tehdään kuitenkin pimeästi.

Ihmisen pitää työsopimusta allekirjoittaessaan tietää mikä on hänen vähimmäistyötuntimääränsä. Tästä asiasta voidaan päättää myös ilman EU:ta.

6/10 Työsuojelun kehittäminen on Euroopan Unionissa pysähdyksissä. Tuleeko työsuojelulainsäädäntöä lisätä EU:ssa?

  • Tulee lisätä, useilla toimialoilla työntekijöille aiheutuu liikaa haittaa ja vaaraa työssään.
  • Ei tule lisätä. Ihmisiä ei voi suojella keskusjohtoisesti.
  • Työsuojeluasioista tulee sopia yritystasolla.

EU tarvitsee uuden työsuojelustrategian, koska työsuojelu on tärkeä asia ja sen kehitystarpeet on arvioitava (esim. työergonomiaan, erilaisiin kemikaaleihin ja raskaana oleviin työntekijöihin liittyvät työsuojeluasiat). Nyt olemme jälkijunassa työsuojelun kehittämisessä.

Kysymysryhmä 2/2

7/10 Kansainvälisen rahoitussektorin toiminta on johtanut Euroopassakin kriisiin. Tulisiko EU:lle antaa enemmän toimivaltaa säännellä pankkeja ja rahoituslaitoiksia tulevien kriisien ehkäisemiseksi?

  • Tulisi antaa. Yhteinen sääntely luo vakautta ja samanarvoisen toimintaympäristön sekä suojaa pankkien asiakkaita.
  • Ei tulisi antaa. Vain sääntelystä vapailla pankeilla on mahdollisuus menestyä tai toisaalta epäonnistua.
  • Pankkien sääntely on jokaisen jäsenmaan oma asia. EU-tasoista sääntelyä rahoitusalalla ei tarvitse lisätä.

Vastauksia painotetaan kysymysryhmän sisällä. Kuinka tärkeä tämä kysymys on?

Tärkein      Toiseksi tärkein      Kolmanneksi tärkein      Vähiten tärkeä

Pankkivalvonta on tarpeellista ja siksi sitä on lisätty. Enempää ei tarvita tässä vaiheessa. Kannatan yhteisiä sääntöjä, mutta en taloudellista yhteisvastuuta, koska se koituu tavalla tai toisella veronmaksajan maksettavaksi. Myös pankin asiakas on veronmaksaja.

8/10 Osa EU:n jäsenvaltioista houkuttelee yrityksiä alhaisella yritysverotuksella. Tulisiko EU:n säätää yritysverotuksen vähimmäistasosta?

  • Tulisi. Pitkällä aikavälillä se on kaikkien etu.
  • Ei tulisi. On hyvä, että myös yritysverotuksen osalta EU:n sisällä on kilpailua.
  • Verotuskysymykset tulisi ensisijaisesti hoitaa jäsenvaltioden välisillä sopimuksilla.

Vastauksia painotetaan kysymysryhmän sisällä. Kuinka tärkeä tämä kysymys on?

Tärkein      Toiseksi tärkein      Kolmanneksi tärkein      Vähiten tärkeä

Sisämarkkinoiden kannalta yhteisöveron harmonisointi olisi pitkällä aikavälillä hyvä idea ja estäisi epäreilua kilpailua.

9/10 EU:n budjetista valtaosa käytetään maatalouden ylläpitämiseen. Pitäisikö budjetin painopistettä siirtää muiden toimialojen ja työpaikkojen luomisen suuntaan mm. tutkimus- ja koulutuspanostuksia lisäämällä?

  • Ei. Maatalouden tukeminen on välttämätöntä nykyisessä laajuudessa.
  • Kyllä. On kokonaistaloudellisesti paljon tehokkaampaa tukea muuta tuottavuutta ja luoda työtä tulevaisuuden toimialoille.
  • EU:n elinkeinotukia tulee yleisesti supistaa.

Vastauksia painotetaan kysymysryhmän sisällä. Kuinka tärkeä tämä kysymys on?

Tärkein      Toiseksi tärkein      Kolmanneksi tärkein      Vähiten tärkeä

Maatalouden tukeminen on välttämätöntä, jotta suomalainen ja eurooppalainen kuluttaja saa turvallista ja lähellä tuotettua ruokaa kohtuuhintaan. Maatalousbudjetti (ja koko EU:n budjetti) on päätetty seuraaviksi seitsemäksi vuodeksi. Myös maatalouden työpaikat ovat tärkeitä.

10/10 Euroopan Komissio arvioi harmaan talouden ja veronkierron vievän 1000 miljardia euroa. Tuleeko tämän ehkäisemiseksi luoda kaikkia jäsenvaltioita sitova ohjelma ja lainsäädäntö?

  • Tulee. Yhteiskunnan ulkopuolinen taloudellinen toiminta ei saa mielestäni olla mahdollinen toimintatapa.
  • Rajoitetusti tulee. Yritteliäisyyttä tulee suosia edistämällä verosuunnittelua.
  • Ei. Veroparatiiseissa ei ole mitään väärää.

Vastauksia painotetaan kysymysryhmän sisällä. Kuinka tärkeä tämä kysymys on?

Tärkein      Toiseksi tärkein      Kolmanneksi tärkein      Vähiten tärkeä

Veroparatiisit ovat EU:n suurin yksittäinen epäkohta. Tässä EU voisi toimia, mutta poliittista tahtoa näytä komissiosta ja jäsenvaltioista löytyvän. Jos verot olisi maksettu, olisiva jäsenvaltioiden budjetit tasapainossa.