Palkansaajan ääni ratkaisee. | Eurovaalit 25.5.2014

Aloitussivulle

Ehdokas 197 Elsi Katainen

Ehdokasnumero: 197

Kotipaikkakunta: Pielavesi

Olen kansanedustaja ja mieheni kanssa maatilayrittäjä. Olen Suomen suurimman poliittisen naisjärjestön, Suomen keskustanaisten, puheenjohtaja. Koulutukseltani olen agrologi-AMK ja ammatillisten aineiden opettaja.
Olen kahden aikuisuutta kolkuttelevan lapsen äiti. Asun Pohjois-Savossa, sukujuuriltani olen pohjalainen ja karjalainen.
Haluan olla rakentamassa inhimillistä, selkeää ja turvallista yhteisöä. Teen sen terveellä kriittisyydellä ja aktiivisuudella, tinkimättömästi koko Suomen ja suomalaisten etua ajaen.
Olen eurovaaliehdokkaana maakuntien ja maaseudun edustaja. Alueellisten asioiden ja ihmisten asialla oleminen on minun juttuni, olen ennen muuta alueiden erityisolojen viestinviejä ja ihmisten puolustaja.
Suhtaudun Euroopan unioniin realistisesti. EU- ja euroalueen jäsenyys ovat tosiasioita. Niiden osalta liittymiskeskustelu käytiin jo useampi Euroopan parlamentin kausi sitten, sitä ei ole syytä enää jatkaa. Pidän tärkeänä sitä, että Suomi ja valittavat Euroopan parlamentin jäsenet vievät suomalaista linjaa Eurooppaan. Suomen on oltava aktiivisesti edustettuina keskeisissä vaikuttamisen paikoissa ja pöydissä.
EU-jäsenyydessä myönteisiä asioita ovat esimerkiksi turvallisuus ja vapaa liikkuvuus. Pidän tärkeänä, ettei Suomi rakenna muureja ulkomaailmaan nähden varsinkaan nyt, kun maamme talouden kannalta tärkeä vienti ei vedä.
Jotkin asiat EU:ssa herättävät minussa kriitikon. En hyväksy sitä, ettei unioni ole keskittynyt hoitamaan kunnialla niitä asioita, joita varten se on perustettu. Talous horjuu ja EU:n voima vakauttajana on merkitykseltään heikentynyt. Piikin avaaminen talouskriisimaille, jotka eivät ole kyenneet täyttämään sovittuja ehtoja, on syönyt kansalaisten uskoa Euroopan unioniin. Tilanne on korjattava.

Vastaukset työkoneen kyselyyn

Kysymysryhmä 1/2

1/10 Pitäisikö EU:n säätää vähimmäispalkoista?

  • Ei. On ihan hyvä, että EU:ssa on halpojen työvoimakustannusten maita joihin tuotantoa voidaan siirtää tarpeen mukaan.
  • Pitäisi. Halpojen työvoimakustannusten ylläpitäminen EU:ssa haittaa kaikkien jäsenvaltioiden talouden kehittymistä.
  • Vähimmäispalkoista pitäisi sopia työehtosopimuksella jolloin palkoista neuvotellaan työmarkkinaosapuolten kesken.

Palkkauskysymykset ovat esimerkki asioista, joita ei mielestäni ensisijaisesti pidä viedä EU-tasolle. Sen sijaan voisimme viedä omaa neuvottelukulttuuriamme muihin EU-maihin. Haluan, että suomalaisten ja Suomessa työskentelevien työehdoista sopivat tulevaisuudessakin työmarkkinaosapuolemme totuttuun tapaan.

2/10 Työvoiman vapaa liikkuvuus on yksi Euroopan Unionin perusoikeuksista. Tulisiko työntekijän noudattaa sen maan työehtoja, jossa hän työskentelee?

  • Ei, työvoima on markkinaehtoista ja työehtoja ei ole syytä säännellä.
  • Tulisi noudattaa. Halpatyövoiman käyttö polkee paitsi työntekijöiden oikeuksia myös palkkoja.
  • Ulkomaalaiset työntekijät Suomessa eivät ansaitse samaa palkkaa kuin suomalaiset vaikka tämä johtaakin hankalaan työtilanteeseen esimerkiksi suomalaisille työntekijöille kotimaassa.

Suomalaisen työn lisääminen tuo maallemme talouskasvua. Suomalaisen työn lisäämisen mahdollisuudet taas ovat suoraan riippuvaisia siitä, ettei meillä ole moninkertaisia työmarkkinoita vaan samat säännöt kaikilla!

3/10 Tarvitaanko EU:ssa yhteistä lainsäädäntöä irtisanomissuojasta?

  • Tarvitaan. Monikansallisissa yrityksissä irtisanomiset painottuvat Suomeen, koska täällä irtisanominen on monia muita maita helpompaa.
  • Ei tarvita. Maassa maan tavalla toimii tässäkin asiassa.
  • Osittain tarvitaan. Tällöin yritysten on mahdollista ennakoida toimintaansa helpommin.

Erot jäsenmaiden välillä ovat tässä todella suuria, en usko, että irtisanomissuojaa yhtenäistetään seuraavalla parlamenttikaudella.

4/10 Työntekijän mahdollisuus haastaa työnantaja oikeuteen on korkean kynnyksen takana. Onko mielestäsi tarpeellista järjestää ammattiliitoille itsenäinen EU-tasoinen joukkokanneoikeus työntekijän aseman turvaamiseksi?

  • Kyllä, työntekijän aseman turvaamista tulee helpottaa.
  • Ei, siitä seuraisi liikaa hankaluuksia yrityksille.
  • Työntekijän asema tulee turvata muilla tavoin.

Tämä ei yksin ole riittävä toimi. Merkittävä osa palkansaajista työskentelee pienissä ja jopa mikroyrityksissä eivätkä he pääse välttämättä hyötymään joukkokanneoikeudesta joka tapauksessa. Pienissä yrityksissä työntekijät pystytään yksilöimään eikä suojaa siksi pääse syntymään.

5/10 Mitä mieltä olet EU:n mahdollisuudesta säätää työaikojen vähimmäistasosta kattavalla direktiivillä kaikkia jäsenmaita sitovasti?

  • On hyvä, jos vähimmäistasosta säädetään sitovasti, jolloin kaikilla EU-kansalaisilla on sama vähimmäisturva eikä kilpailu sisämarkkinoilla vääristy.
  • Mielestäni jokainen maa voi säätää työajoista itse ja se ei koske muiden EU-maiden yrityksiä ja työntekijöitä.
  • Turha säätää, jos työtä tehdään kuitenkin pimeästi.

En kannata syvälle menevää työlainsäädännön harmonisointia EU:ssa, vaan pitäisin sen ennen muuta jäsenmaiden toimivallassa. Joistakin EU:n perusperiaatteita käytäntöön soveltavia asioita olisi kuitenkin syytä linjata kaikkia jäsenmaita velvoittavasti. Työajoista säätäminen edistäisi työntekijöiden oikeuksia ja samalla jäsenmaiden välistä tasa-arvoa.

6/10 Työsuojelun kehittäminen on Euroopan Unionissa pysähdyksissä. Tuleeko työsuojelulainsäädäntöä lisätä EU:ssa?

  • Tulee lisätä, useilla toimialoilla työntekijöille aiheutuu liikaa haittaa ja vaaraa työssään.
  • Ei tule lisätä. Ihmisiä ei voi suojella keskusjohtoisesti.
  • Työsuojeluasioista tulee sopia yritystasolla.

Tämä on käsittääkseni asia, jota sekä työntekijät että työnantajat toivovat. Työsuojelun edistäminen on aihepiiri, joka edustaa työelämäasioissa hyvin EU:n tehtäviin kuuluvia kysymyksiä.

Kysymysryhmä 2/2

7/10 Kansainvälisen rahoitussektorin toiminta on johtanut Euroopassakin kriisiin. Tulisiko EU:lle antaa enemmän toimivaltaa säännellä pankkeja ja rahoituslaitoiksia tulevien kriisien ehkäisemiseksi?

  • Tulisi antaa. Yhteinen sääntely luo vakautta ja samanarvoisen toimintaympäristön sekä suojaa pankkien asiakkaita.
  • Ei tulisi antaa. Vain sääntelystä vapailla pankeilla on mahdollisuus menestyä tai toisaalta epäonnistua.
  • Pankkien sääntely on jokaisen jäsenmaan oma asia. EU-tasoista sääntelyä rahoitusalalla ei tarvitse lisätä.

Vastauksia painotetaan kysymysryhmän sisällä. Kuinka tärkeä tämä kysymys on?

Tärkein      Toiseksi tärkein      Kolmanneksi tärkein      Vähiten tärkeä

Toimiva pankkisektori on välttämätön EU:n taloudelle ja työpaikkojen syntymiselle. Siksi pankkialaa koskevat yhteiset säännöt ja valvonta ovat välttämättömiä. Talletussuoja on kuitenkin syytä pitää kansallisena.

8/10 Osa EU:n jäsenvaltioista houkuttelee yrityksiä alhaisella yritysverotuksella. Tulisiko EU:n säätää yritysverotuksen vähimmäistasosta?

  • Tulisi. Pitkällä aikavälillä se on kaikkien etu.
  • Ei tulisi. On hyvä, että myös yritysverotuksen osalta EU:n sisällä on kilpailua.
  • Verotuskysymykset tulisi ensisijaisesti hoitaa jäsenvaltioden välisillä sopimuksilla.

Vastauksia painotetaan kysymysryhmän sisällä. Kuinka tärkeä tämä kysymys on?

Tärkein      Toiseksi tärkein      Kolmanneksi tärkein      Vähiten tärkeä

Verotusta ei pidä harmonisoida unionin alueella. Olen erittäin varovainen lisäämään EU:n toimivaltaa millään tavalla verotuskysymyksiin. Yritysverotuksen toisistaan poikkeavat tasot tuovat ehkä vääristyneen kilpailutilanteen sisämarkkinoille, mutta silti lähtisin edistämään asiaa ensisijaisesti sopimusteitse jäsenmaiden kesken.

9/10 EU:n budjetista valtaosa käytetään maatalouden ylläpitämiseen. Pitäisikö budjetin painopistettä siirtää muiden toimialojen ja työpaikkojen luomisen suuntaan mm. tutkimus- ja koulutuspanostuksia lisäämällä?

  • Ei. Maatalouden tukeminen on välttämätöntä nykyisessä laajuudessa.
  • Kyllä. On kokonaistaloudellisesti paljon tehokkaampaa tukea muuta tuottavuutta ja luoda työtä tulevaisuuden toimialoille.
  • EU:n elinkeinotukia tulee yleisesti supistaa.

Vastauksia painotetaan kysymysryhmän sisällä. Kuinka tärkeä tämä kysymys on?

Tärkein      Toiseksi tärkein      Kolmanneksi tärkein      Vähiten tärkeä

Maatalous on meille kaikille elintärkeänä toimialana vakavassa kustannuskriisissä eikä sen tukemista pystytä toistaiseksi vähentämään. Maatalouden ohella koheesiopolitiikka on toinen merkittävä budjettilohko EU:ssa. Sen alla olevien rakennerahastojen kautta luodaan nimenomaan työpaikkoja ja kehitetään yritysten toimintaedellytyksiä. Rakennerahastoista tuetaan merkittävästi myös suomalaisia yliopistoja ja ammattikorkeakouluja eli tutkimusta ja koulutusta. Sen lisäksi Horisontti 2020 -puiteohjelma antaa suoraan rahoitusta tutkimukselle. Pelkään, että nykyistä suurempi painotus suoraan tutkimusrahoitukseen ei suosisi suomalaisia tutkimuslaitoksia, vaan suurempia yksiköitä muissa EU-maissa. Siksi tuen nykyistä järjestelmää myös jatkossa.

10/10 Euroopan Komissio arvioi harmaan talouden ja veronkierron vievän 1000 miljardia euroa. Tuleeko tämän ehkäisemiseksi luoda kaikkia jäsenvaltioita sitova ohjelma ja lainsäädäntö?

  • Tulee. Yhteiskunnan ulkopuolinen taloudellinen toiminta ei saa mielestäni olla mahdollinen toimintatapa.
  • Rajoitetusti tulee. Yritteliäisyyttä tulee suosia edistämällä verosuunnittelua.
  • Ei. Veroparatiiseissa ei ole mitään väärää.

Vastauksia painotetaan kysymysryhmän sisällä. Kuinka tärkeä tämä kysymys on?

Tärkein      Toiseksi tärkein      Kolmanneksi tärkein      Vähiten tärkeä

Aivan ehdottomasti näin! Veronkierron ja harmaan talouden vastainen työ on juuri sellaista sosiaali- ja työllisyyspolitiikkaa, joka sopii ja on tarpeen unionin alueella.