Palkansaajan ääni ratkaisee. | Eurovaalit 25.5.2014

Aloitussivulle

Ehdokas 206 Ilmari Pokela



Ehdokasnumero: 206

Kotipaikkakunta: Kajaani


Olen Ilmari Pokela, 27- vuotias opiskelija ja portsari Kajaanista.

Olen Keskustan ehdokkaana 25.5.2014 pidettävissä EU- vaaleissa.

Näiden ajatusten myötä olen matkalla EU-parlamenttiin:

Liittovaltiolle jyrkkä ei.
Finanssialan keinottelu kuriin.
Rakennerahat ja maataloustuet ovat Suomelle elinehto.

Nämä vaalivankkurit ovat matkalla kohti kansanvallan Eurooppaa. Tule mukaan!



Vastaukset työkoneen kyselyyn


Kysymysryhmä 1/2

1/10 Pitäisikö EU:n säätää vähimmäispalkoista?

  • Ei. On ihan hyvä, että EU:ssa on halpojen työvoimakustannusten maita joihin tuotantoa voidaan siirtää tarpeen mukaan.
  • Pitäisi. Halpojen työvoimakustannusten ylläpitäminen EU:ssa haittaa kaikkien jäsenvaltioiden talouden kehittymistä.
  • Vähimmäispalkoista pitäisi sopia työehtosopimuksella jolloin palkoista neuvotellaan työmarkkinaosapuolten kesken.

Valtaa ei pidä siirtää ylikansallisiin ja epädemokraattisiin käsiin.

2/10 Työvoiman vapaa liikkuvuus on yksi Euroopan Unionin perusoikeuksista. Tulisiko työntekijän noudattaa sen maan työehtoja, jossa hän työskentelee?

  • Ei, työvoima on markkinaehtoista ja työehtoja ei ole syytä säännellä.
  • Tulisi noudattaa. Halpatyövoiman käyttö polkee paitsi työntekijöiden oikeuksia myös palkkoja.
  • Ulkomaalaiset työntekijät Suomessa eivät ansaitse samaa palkkaa kuin suomalaiset vaikka tämä johtaakin hankalaan työtilanteeseen esimerkiksi suomalaisille työntekijöille kotimaassa.

Maan laki on maan laki.

3/10 Tarvitaanko EU:ssa yhteistä lainsäädäntöä irtisanomissuojasta?

  • Tarvitaan. Monikansallisissa yrityksissä irtisanomiset painottuvat Suomeen, koska täällä irtisanominen on monia muita maita helpompaa.
  • Ei tarvita. Maassa maan tavalla toimii tässäkin asiassa.
  • Osittain tarvitaan. Tällöin yritysten on mahdollista ennakoida toimintaansa helpommin.

Valtaa ei pidä siirtää ylikansallisiin ja epädemokraattisiin käsiin.

4/10 Työntekijän mahdollisuus haastaa työnantaja oikeuteen on korkean kynnyksen takana. Onko mielestäsi tarpeellista järjestää ammattiliitoille itsenäinen EU-tasoinen joukkokanneoikeus työntekijän aseman turvaamiseksi?

  • Kyllä, työntekijän aseman turvaamista tulee helpottaa.
  • Ei, siitä seuraisi liikaa hankaluuksia yrityksille.
  • Työntekijän asema tulee turvata muilla tavoin.

Ylikansalliset yritykset vaativat tasavahvan vastuksen lain edessä.

5/10 Mitä mieltä olet EU:n mahdollisuudesta säätää työaikojen vähimmäistasosta kattavalla direktiivillä kaikkia jäsenmaita sitovasti?

  • On hyvä, jos vähimmäistasosta säädetään sitovasti, jolloin kaikilla EU-kansalaisilla on sama vähimmäisturva eikä kilpailu sisämarkkinoilla vääristy.
  • Mielestäni jokainen maa voi säätää työajoista itse ja se ei koske muiden EU-maiden yrityksiä ja työntekijöitä.
  • Turha säätää, jos työtä tehdään kuitenkin pimeästi.

Yleissitovuus ei ole yksinkertainen asia. Valtaosalla jäsenmaista on työntekijän kannalta huonommat säädökset kuin Suomessa. Yleissitovuus voisi pahimmassa tapuksessa jopa huonontaa palkansaajan asemaa suomessa. Lisäksi yleisellä tasolla valtaa ei pidä siirtää ylikansallisiin ja epädemokraattisiin käsiin.

6/10 Työsuojelun kehittäminen on Euroopan Unionissa pysähdyksissä. Tuleeko työsuojelulainsäädäntöä lisätä EU:ssa?

  • Tulee lisätä, useilla toimialoilla työntekijöille aiheutuu liikaa haittaa ja vaaraa työssään.
  • Ei tule lisätä. Ihmisiä ei voi suojella keskusjohtoisesti.
  • Työsuojeluasioista tulee sopia yritystasolla.

EU:n byrokratia on jo nyt varsinkin pk-yrittäjille ylivoimainen taakka.

Kysymysryhmä 2/2

7/10 Kansainvälisen rahoitussektorin toiminta on johtanut Euroopassakin kriisiin. Tulisiko EU:lle antaa enemmän toimivaltaa säännellä pankkeja ja rahoituslaitoiksia tulevien kriisien ehkäisemiseksi?

  • Tulisi antaa. Yhteinen sääntely luo vakautta ja samanarvoisen toimintaympäristön sekä suojaa pankkien asiakkaita.
  • Ei tulisi antaa. Vain sääntelystä vapailla pankeilla on mahdollisuus menestyä tai toisaalta epäonnistua.
  • Pankkien sääntely on jokaisen jäsenmaan oma asia. EU-tasoista sääntelyä rahoitusalalla ei tarvitse lisätä.

Vastauksia painotetaan kysymysryhmän sisällä. Kuinka tärkeä tämä kysymys on?

Tärkein      Toiseksi tärkein      Kolmanneksi tärkein      Vähiten tärkeä

Maailma ei ole oppinut talouskriisin perustavanlaatuista opetusta, joka oli että pankkien koko ja toiminta-ala on kasvanut niin suureksi, että yksittäinen suuri toimija on kykeneväinen romauttamaan koko maailman talouden. Suomi, Eurooppa ja koko maailma eivät voi olla keinottelijoiden armoilla. Meidän tulee pyrkiä siihen, että tulevaisuudessa peruspankkitoiminta ja sijoituspankkitoiminta erotetaan toisistaan. Pankit eivät saa olla kasino, jotka pelaavat tallettajien rahoilla. Pitkällä aikavälillä täytyy myös pankkien omapääomavastuuta nostaa, jotta ne eivät olisi kriisin sattuessa ensimmäisenä veronmaksajien kukkarolla.

8/10 Osa EU:n jäsenvaltioista houkuttelee yrityksiä alhaisella yritysverotuksella. Tulisiko EU:n säätää yritysverotuksen vähimmäistasosta?

  • Tulisi. Pitkällä aikavälillä se on kaikkien etu.
  • Ei tulisi. On hyvä, että myös yritysverotuksen osalta EU:n sisällä on kilpailua.
  • Verotuskysymykset tulisi ensisijaisesti hoitaa jäsenvaltioden välisillä sopimuksilla.

Vastauksia painotetaan kysymysryhmän sisällä. Kuinka tärkeä tämä kysymys on?

Tärkein      Toiseksi tärkein      Kolmanneksi tärkein      Vähiten tärkeä

Verotuksen tasosta päättäminen täytyy säilyttää jäsenvaltiolla. Toki epäterveestä kilpailusta täytyy pyrkiä eroon.

9/10 EU:n budjetista valtaosa käytetään maatalouden ylläpitämiseen. Pitäisikö budjetin painopistettä siirtää muiden toimialojen ja työpaikkojen luomisen suuntaan mm. tutkimus- ja koulutuspanostuksia lisäämällä?

  • Ei. Maatalouden tukeminen on välttämätöntä nykyisessä laajuudessa.
  • Kyllä. On kokonaistaloudellisesti paljon tehokkaampaa tukea muuta tuottavuutta ja luoda työtä tulevaisuuden toimialoille.
  • EU:n elinkeinotukia tulee yleisesti supistaa.

Vastauksia painotetaan kysymysryhmän sisällä. Kuinka tärkeä tämä kysymys on?

Tärkein      Toiseksi tärkein      Kolmanneksi tärkein      Vähiten tärkeä

Nyt päättyneen neuvottelukierroksen jälkeen suomalainen maataloustuottaja sai hetken hengähtää, mutta eteläisen alueen tukien säilyminen meni hilkulle, joka oli osoitus siitä kuinka hataralla pohjalla ovat nekin asiat joita me suomalaiset olemme pitäneet pysyvinä. Väitän, että pohjoinen tuki, joka on liittymissopimuksessa määritelty pysyväksi, tulee seuraavalla neuvottelukierroksella uhanalaiseksi yhdessä etelän tuen kanssa. Kummastakaan ei Suomella ole varaa tinkiä, jos haluamme säilyttää edes jonkinasteisen omavaraisuuden ruuan tuotannossa. Mikäli me päästämme suomalaisen maatalouden retuperälle, saatamme herätä yksi kaunis päivä tilanteeseen, jossa olemme täysin kallistuvan tuonti ruuan varassa.

10/10 Euroopan Komissio arvioi harmaan talouden ja veronkierron vievän 1000 miljardia euroa. Tuleeko tämän ehkäisemiseksi luoda kaikkia jäsenvaltioita sitova ohjelma ja lainsäädäntö?

  • Tulee. Yhteiskunnan ulkopuolinen taloudellinen toiminta ei saa mielestäni olla mahdollinen toimintatapa.
  • Rajoitetusti tulee. Yritteliäisyyttä tulee suosia edistämällä verosuunnittelua.
  • Ei. Veroparatiiseissa ei ole mitään väärää.

Vastauksia painotetaan kysymysryhmän sisällä. Kuinka tärkeä tämä kysymys on?

Tärkein      Toiseksi tärkein      Kolmanneksi tärkein      Vähiten tärkeä

Verokeinottelu on pahimmillaan kansalaisilta varastamista.