Palkansaajan ääni ratkaisee. | Eurovaalit 25.5.2014

Aloitussivulle

Ehdokas 112 Sari Essayah



Ehdokasnumero: 112

Kotipaikkakunta: Lapinlahti


Olen 47-vuotias, naimisissa ja perheeseeni kuuluu kaksi tytärtä. Koulutukseltani olen kauppatieteiden maisteri ja olen työskennellyt tuntiopettajana Pohjois-Savon ammattikorkeakoulussa, tilintarkastajana PricewaterhouseCoopersilla Kuopiossa, business controllerina ja laskentapäällikkönä Auria/ Turun Puhelin Oyj:ssä. Toimin neljä vuotta kansanedustajana ja olin myös eduskuntaryhmän puheenjohtaja. Sen jälkeen olin kaksi vuotta puoluesihteerinä.

Euroopan parlamentissa olen työskennellyt työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunnan ainoana suomalaisena varsinaisena jäsenenä ja talous- ja raha-asioiden valiokunnan varajäsenenä; eduskunnassakin valiokuntani olivat samat.

Keskeisiä teemojani ovat sisämarkkinoiden avaaminen suomalaiselle viennille ja sitä kautta työllisyyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä liittovaltiokehityksen pysäyttäminen. Eurooppalainen yhteistyö ei voi olla elämistä toisten jäsenmaiden kustannuksella, vaan jokaisen maan on huolehdittava rakenteellisista uudistuksista ja vastuullisesta talouspolitiikasta ja haettava lisäarvoa EU-yhteistyöstä. Haluan myös parantaa yhteistyötä veronkierron, veroparatiisien ja rikollisuuden torjunnassa.

Tällä kaudella työllisyysvaliokunnan keskeisimpiin saavutuksiin kuuluu lähetettyjen työntekijöiden direktiivin täytäntöönpanon tarkistaminen, jossa olin mietinnön laatineen kollegan perustamassa työryhmässä varmistamassa kansallisten valvontakeinojen parantamista, mm. suomalaisen veronumerojärjestelmän säilymistä ja viranomaisten välistä parempaa tietojenvaihtoa. Suomalaista nuorisotakuuta on käytetty mallina Eurooppalaisessa nuorisotakuussa, sillä nuorten työllisyyden parantaminen on yksi tärkeimpiä tehtäviä, emme saa menettää tulevaisuuden tekijöitä.

Minulle myös ihmisoikeuskysymykset ovat tärkeitä. Työskentelen omassa ryhmässäni niitä työstämässä. On tärkeää, että EU:n naapuruuspolitiikan ja kehitysyhteistyön kautta edistetään demokratiaa, ihmisoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta.



Vastaukset työkoneen kyselyyn


Kysymysryhmä 1/2

1/10 Pitäisikö EU:n säätää vähimmäispalkoista?

  • Ei. On ihan hyvä, että EU:ssa on halpojen työvoimakustannusten maita joihin tuotantoa voidaan siirtää tarpeen mukaan.
  • Pitäisi. Halpojen työvoimakustannusten ylläpitäminen EU:ssa haittaa kaikkien jäsenvaltioiden talouden kehittymistä.
  • Vähimmäispalkoista pitäisi sopia työehtosopimuksella jolloin palkoista neuvotellaan työmarkkinaosapuolten kesken.

Tulee kunnioittaa työmarkkinaosapuolten sopimusvapautta, eikä tätä pidä lähteä ratkomaan jollain minimipalkkadirektiivillä, sillä asia kuuluu jäsenmaiden kompetenssiin.

2/10 Työvoiman vapaa liikkuvuus on yksi Euroopan Unionin perusoikeuksista. Tulisiko työntekijän noudattaa sen maan työehtoja, jossa hän työskentelee?

  • Ei, työvoima on markkinaehtoista ja työehtoja ei ole syytä säännellä.
  • Tulisi noudattaa. Halpatyövoiman käyttö polkee paitsi työntekijöiden oikeuksia myös palkkoja.
  • Ulkomaalaiset työntekijät Suomessa eivät ansaitse samaa palkkaa kuin suomalaiset vaikka tämä johtaakin hankalaan työtilanteeseen esimerkiksi suomalaisille työntekijöille kotimaassa.

Ehdottomasti, sillä vain näin voidaan estää kaksien työmarkkinoiden syntyminen ja sosiaalidumppaus.

3/10 Tarvitaanko EU:ssa yhteistä lainsäädäntöä irtisanomissuojasta?

  • Tarvitaan. Monikansallisissa yrityksissä irtisanomiset painottuvat Suomeen, koska täällä irtisanominen on monia muita maita helpompaa.
  • Ei tarvita. Maassa maan tavalla toimii tässäkin asiassa.
  • Osittain tarvitaan. Tällöin yritysten on mahdollista ennakoida toimintaansa helpommin.

Irtisanomissuojan määrittelyssä tulisi myös huomioida eri maiden erilaiset käytännöt esim. työttömyysturvan ja uudelleentyöllistämisen suhteen.

4/10 Työntekijän mahdollisuus haastaa työnantaja oikeuteen on korkean kynnyksen takana. Onko mielestäsi tarpeellista järjestää ammattiliitoille itsenäinen EU-tasoinen joukkokanneoikeus työntekijän aseman turvaamiseksi?

  • Kyllä, työntekijän aseman turvaamista tulee helpottaa.
  • Ei, siitä seuraisi liikaa hankaluuksia yrityksille.
  • Työntekijän asema tulee turvata muilla tavoin.

En lähtisi edistämään asiaa joukkokanteen kautta, vaan selkeyttämällä ammattiliittojen roolia työntekijöiden aseman turvaamisessa ja esim. rajat ylittävissä tapauksissa valittavan oikeustoimipaikan ja -keinojen tulkinnanvaraisuuden vähentäminen..

5/10 Mitä mieltä olet EU:n mahdollisuudesta säätää työaikojen vähimmäistasosta kattavalla direktiivillä kaikkia jäsenmaita sitovasti?

  • On hyvä, jos vähimmäistasosta säädetään sitovasti, jolloin kaikilla EU-kansalaisilla on sama vähimmäisturva eikä kilpailu sisämarkkinoilla vääristy.
  • Mielestäni jokainen maa voi säätää työajoista itse ja se ei koske muiden EU-maiden yrityksiä ja työntekijöitä.
  • Turha säätää, jos työtä tehdään kuitenkin pimeästi.

Työaikadirektiivissä on kuitenkin huomioitava se, että työmarkkinaosapuolten kesken saatetaan sopia tietyistä työajan joustoista molempien osapuolten hyväksi eikä direktiivi saa tätä estää.

6/10 Työsuojelun kehittäminen on Euroopan Unionissa pysähdyksissä. Tuleeko työsuojelulainsäädäntöä lisätä EU:ssa?

  • Tulee lisätä, useilla toimialoilla työntekijöille aiheutuu liikaa haittaa ja vaaraa työssään.
  • Ei tule lisätä. Ihmisiä ei voi suojella keskusjohtoisesti.
  • Työsuojeluasioista tulee sopia yritystasolla.

Työsuojelussa on tällä hetkellä tilanne, jossa on paljon sääntelyä, mutta erittäin leväperäistä soveltamista. Tärkeää olisi panostaa työsuojeluviranomaisten resursseihin ja mahdollisuuksiin tarkistaa nykyisenkin sääntelyn noudattamista.

Kysymysryhmä 2/2

7/10 Kansainvälisen rahoitussektorin toiminta on johtanut Euroopassakin kriisiin. Tulisiko EU:lle antaa enemmän toimivaltaa säännellä pankkeja ja rahoituslaitoiksia tulevien kriisien ehkäisemiseksi?

  • Tulisi antaa. Yhteinen sääntely luo vakautta ja samanarvoisen toimintaympäristön sekä suojaa pankkien asiakkaita.
  • Ei tulisi antaa. Vain sääntelystä vapailla pankeilla on mahdollisuus menestyä tai toisaalta epäonnistua.
  • Pankkien sääntely on jokaisen jäsenmaan oma asia. EU-tasoista sääntelyä rahoitusalalla ei tarvitse lisätä.

Vastauksia painotetaan kysymysryhmän sisällä. Kuinka tärkeä tämä kysymys on?

Tärkein      Toiseksi tärkein      Kolmanneksi tärkein      Vähiten tärkeä

Yhteinen sääntely ja valvonta ei kuitenkaan saisi johtaa nykyisten ongelmien sysäämistä yhteisvastuuseen, vaan kansallisen valvonnan alla syntyneet ongelmat olisi myös kansallisesti hoidettava.

8/10 Osa EU:n jäsenvaltioista houkuttelee yrityksiä alhaisella yritysverotuksella. Tulisiko EU:n säätää yritysverotuksen vähimmäistasosta?

  • Tulisi. Pitkällä aikavälillä se on kaikkien etu.
  • Ei tulisi. On hyvä, että myös yritysverotuksen osalta EU:n sisällä on kilpailua.
  • Verotuskysymykset tulisi ensisijaisesti hoitaa jäsenvaltioden välisillä sopimuksilla.

Vastauksia painotetaan kysymysryhmän sisällä. Kuinka tärkeä tämä kysymys on?

Tärkein      Toiseksi tärkein      Kolmanneksi tärkein      Vähiten tärkeä

Verotusasioissa päätäntävallan tulee jatkossakin olla jäsenvaltioilla, mutta voitaisiin edetä yhteistyössä sen suhteen, että määriteltäisiin yhtenäinen verotuspohja eli paljonko tuloksesta verotetaan kussakin jäsenmaassa, mikäli yritys toimii useammassa. Tällä ehkäistäisiin mm. siirtohinnoittelun avulla tapahtuvaa voiton siirtämistä alhaisen verotuksen maihin.

9/10 EU:n budjetista valtaosa käytetään maatalouden ylläpitämiseen. Pitäisikö budjetin painopistettä siirtää muiden toimialojen ja työpaikkojen luomisen suuntaan mm. tutkimus- ja koulutuspanostuksia lisäämällä?

  • Ei. Maatalouden tukeminen on välttämätöntä nykyisessä laajuudessa.
  • Kyllä. On kokonaistaloudellisesti paljon tehokkaampaa tukea muuta tuottavuutta ja luoda työtä tulevaisuuden toimialoille.
  • EU:n elinkeinotukia tulee yleisesti supistaa.

Vastauksia painotetaan kysymysryhmän sisällä. Kuinka tärkeä tämä kysymys on?

Tärkein      Toiseksi tärkein      Kolmanneksi tärkein      Vähiten tärkeä

EU-rahoituksella haetaan aina lisäarvoa kansalliseen politiikkaan, eikä voi mielestäni ajatella, että työpaikkojen luomisen vastuu siirrettäisiin EU:n harteille, tarvitaan hyvää kansallista EU-politiikkaa. Toisaalta tarvitsemme myös kotimaisia kohtuuhintaisia elintarvikkeita ja tuottajat riittävän tulotason, joten en ensimmäisenä olisi asettamasa näitä asioita vastakkain.

10/10 Euroopan Komissio arvioi harmaan talouden ja veronkierron vievän 1000 miljardia euroa. Tuleeko tämän ehkäisemiseksi luoda kaikkia jäsenvaltioita sitova ohjelma ja lainsäädäntö?

  • Tulee. Yhteiskunnan ulkopuolinen taloudellinen toiminta ei saa mielestäni olla mahdollinen toimintatapa.
  • Rajoitetusti tulee. Yritteliäisyyttä tulee suosia edistämällä verosuunnittelua.
  • Ei. Veroparatiiseissa ei ole mitään väärää.

Vastauksia painotetaan kysymysryhmän sisällä. Kuinka tärkeä tämä kysymys on?

Tärkein      Toiseksi tärkein      Kolmanneksi tärkein      Vähiten tärkeä

Veronkierron ja veroparatiisien suitseminen on aivan keskeistä, jos hyvinvointia halutaan verotuloilla pitää yllä.