Palkansaajan ääni ratkaisee. | Eurovaalit 25.5.2014

Aloitussivulle

Ehdokas 114 Jouko Jääskeläinen



Ehdokasnumero: 114

Kotipaikkakunta: Vantaa


Olen 62-vuotias valtiotieteiden tohtori ja neljännen kauden kansanedustaja Uudeltamaalta. Puolisoni kanssa olemme asuneet Vantaalla pitkään, olemme isovanhempia ja nuoremme ovat turkulaisia. Kouluni kävin Kouvolassa ja perustutkintoni tein Tampereella.

Olen valtiovarainvaliokunnan jäsen sekä sen alaisen verojaoston jäsen. Toimin valtioneuvoston nimeämän kehityspoliittisen toimikunnan puheenjohtajana, opetushallituksen johtokunnan jäsenenä sekä eduskunnan Israel-ystävyysryhmän puheenjohtajana. Kotikaupungissani Vantaalla minut valittiin valtuustoon ensi kertaa vuoden 1988 kunnallisvaaleissa.

Itsenäisten jäsenvaltioiden liitto

Valtio ei ole itsetarkoitus, vaan tärkeintä ovat kansalaiset ja perheet. Edelleenkin perhe on se yhteiskunnan perussolu, jonka varassa yhteisöllisyytemme nousee tai kaatuu. Euroopan Unionin tulee keskittyä kansainvälistä yhteistyötä vaativiin asioihin. Näitä ovat esimerkiksi pelisäännöt kansainvälisessä kaupassa, ympäristönsuojelussa ja esim. terrorismin vastaisessa työssä.

Terveet pelisäännöt

Kansalliseen päätöksentekoon kuuluva verotus kohtaa tällä hetkellä kovenevia haasteita, koska yritykset ja valtiot kilpailevat edullisimmasta verotuksen tasosta. Tarvitaan pelisäännöt, joilla turvataan työrauha huolehtia kansalaisista myös verotuksen keinoin.

EU jäsenmaineen on merkittävä kehitysyhteistyön vaikuttaja. Tarvitaan periaatteita siitä, miten eri vaiheissa toteutuva arvonnousu jaetaan eri tekijöille. Pelkkä tuen
lähettäminen ei korvaa menetyksiä, joita kehitysmaille aiheutuu.

Turvalliselle perustalle

Saimme keskeiset vaikutteet kulttuurille, koululle ja kirkolle Euroopasta. Tätä kristillistä perintöä ei saa tärvellä huonolla taloudenhoidolla eikä ääriliberalismilla. Vanheneva ja moniarvoistuva Eurooppa tarvitsee paluuta elämänmyönteisiin ja rakentaviin kristillisiin arvoihin.



Vastaukset työkoneen kyselyyn


Kysymysryhmä 1/2

1/10 Pitäisikö EU:n säätää vähimmäispalkoista?

  • Ei. On ihan hyvä, että EU:ssa on halpojen työvoimakustannusten maita joihin tuotantoa voidaan siirtää tarpeen mukaan.
  • Pitäisi. Halpojen työvoimakustannusten ylläpitäminen EU:ssa haittaa kaikkien jäsenvaltioiden talouden kehittymistä.
  • Vähimmäispalkoista pitäisi sopia työehtosopimuksella jolloin palkoista neuvotellaan työmarkkinaosapuolten kesken.

2/10 Työvoiman vapaa liikkuvuus on yksi Euroopan Unionin perusoikeuksista. Tulisiko työntekijän noudattaa sen maan työehtoja, jossa hän työskentelee?

  • Ei, työvoima on markkinaehtoista ja työehtoja ei ole syytä säännellä.
  • Tulisi noudattaa. Halpatyövoiman käyttö polkee paitsi työntekijöiden oikeuksia myös palkkoja.
  • Ulkomaalaiset työntekijät Suomessa eivät ansaitse samaa palkkaa kuin suomalaiset vaikka tämä johtaakin hankalaan työtilanteeseen esimerkiksi suomalaisille työntekijöille kotimaassa.

3/10 Tarvitaanko EU:ssa yhteistä lainsäädäntöä irtisanomissuojasta?

  • Tarvitaan. Monikansallisissa yrityksissä irtisanomiset painottuvat Suomeen, koska täällä irtisanominen on monia muita maita helpompaa.
  • Ei tarvita. Maassa maan tavalla toimii tässäkin asiassa.
  • Osittain tarvitaan. Tällöin yritysten on mahdollista ennakoida toimintaansa helpommin.

4/10 Työntekijän mahdollisuus haastaa työnantaja oikeuteen on korkean kynnyksen takana. Onko mielestäsi tarpeellista järjestää ammattiliitoille itsenäinen EU-tasoinen joukkokanneoikeus työntekijän aseman turvaamiseksi?

  • Kyllä, työntekijän aseman turvaamista tulee helpottaa.
  • Ei, siitä seuraisi liikaa hankaluuksia yrityksille.
  • Työntekijän asema tulee turvata muilla tavoin.

5/10 Mitä mieltä olet EU:n mahdollisuudesta säätää työaikojen vähimmäistasosta kattavalla direktiivillä kaikkia jäsenmaita sitovasti?

  • On hyvä, jos vähimmäistasosta säädetään sitovasti, jolloin kaikilla EU-kansalaisilla on sama vähimmäisturva eikä kilpailu sisämarkkinoilla vääristy.
  • Mielestäni jokainen maa voi säätää työajoista itse ja se ei koske muiden EU-maiden yrityksiä ja työntekijöitä.
  • Turha säätää, jos työtä tehdään kuitenkin pimeästi.

Yleensäkin olen sitä mieltä, että tarvitaan minimeitä ja maksimeita. Varsinainen säätäminen tapahtuu näissä asioissa maatasolla, mutta olisi hyvä että työmarkkinoita ja verotusta koskevissa asioissa on raja-arvot, ettei esimerkiksi työn polkumyyntiä pääse tapahtumaan. Ensimmäinen vaihtoehto ei ehkä hallinnollisesti ja toiminnallisesti ole ihan sopiva ratkaisu, kun emme liittovaltiossa ole emmekä siihen pyri.

6/10 Työsuojelun kehittäminen on Euroopan Unionissa pysähdyksissä. Tuleeko työsuojelulainsäädäntöä lisätä EU:ssa?

  • Tulee lisätä, useilla toimialoilla työntekijöille aiheutuu liikaa haittaa ja vaaraa työssään.
  • Ei tule lisätä. Ihmisiä ei voi suojella keskusjohtoisesti.
  • Työsuojeluasioista tulee sopia yritystasolla.

Monissa asioissa tarvitaan minimi- ja maksimilinjauksia, mutta tässä asiassa aika tavalla vastuuta on jäsenmailla.

Kysymysryhmä 2/2

7/10 Kansainvälisen rahoitussektorin toiminta on johtanut Euroopassakin kriisiin. Tulisiko EU:lle antaa enemmän toimivaltaa säännellä pankkeja ja rahoituslaitoiksia tulevien kriisien ehkäisemiseksi?

  • Tulisi antaa. Yhteinen sääntely luo vakautta ja samanarvoisen toimintaympäristön sekä suojaa pankkien asiakkaita.
  • Ei tulisi antaa. Vain sääntelystä vapailla pankeilla on mahdollisuus menestyä tai toisaalta epäonnistua.
  • Pankkien sääntely on jokaisen jäsenmaan oma asia. EU-tasoista sääntelyä rahoitusalalla ei tarvitse lisätä.

Vastauksia painotetaan kysymysryhmän sisällä. Kuinka tärkeä tämä kysymys on?

Tärkein      Toiseksi tärkein      Kolmanneksi tärkein      Vähiten tärkeä

Esimerkiksi sääntöjä, jotka korostavat sijoittajanvastuuta eli vähentävät jäsenvaltioiden vastuuta, on jo tehty. Likikään kaikkea ei silti pidä säädellä.

8/10 Osa EU:n jäsenvaltioista houkuttelee yrityksiä alhaisella yritysverotuksella. Tulisiko EU:n säätää yritysverotuksen vähimmäistasosta?

  • Tulisi. Pitkällä aikavälillä se on kaikkien etu.
  • Ei tulisi. On hyvä, että myös yritysverotuksen osalta EU:n sisällä on kilpailua.
  • Verotuskysymykset tulisi ensisijaisesti hoitaa jäsenvaltioden välisillä sopimuksilla.

Vastauksia painotetaan kysymysryhmän sisällä. Kuinka tärkeä tämä kysymys on?

Tärkein      Toiseksi tärkein      Kolmanneksi tärkein      Vähiten tärkeä

9/10 EU:n budjetista valtaosa käytetään maatalouden ylläpitämiseen. Pitäisikö budjetin painopistettä siirtää muiden toimialojen ja työpaikkojen luomisen suuntaan mm. tutkimus- ja koulutuspanostuksia lisäämällä?

  • Ei. Maatalouden tukeminen on välttämätöntä nykyisessä laajuudessa.
  • Kyllä. On kokonaistaloudellisesti paljon tehokkaampaa tukea muuta tuottavuutta ja luoda työtä tulevaisuuden toimialoille.
  • EU:n elinkeinotukia tulee yleisesti supistaa.

Vastauksia painotetaan kysymysryhmän sisällä. Kuinka tärkeä tämä kysymys on?

Tärkein      Toiseksi tärkein      Kolmanneksi tärkein      Vähiten tärkeä

Mutta vähitellen tämä tuki pienenee, kuten on jo pienentynytkin prosentuaalisesti.

10/10 Euroopan Komissio arvioi harmaan talouden ja veronkierron vievän 1000 miljardia euroa. Tuleeko tämän ehkäisemiseksi luoda kaikkia jäsenvaltioita sitova ohjelma ja lainsäädäntö?

  • Tulee. Yhteiskunnan ulkopuolinen taloudellinen toiminta ei saa mielestäni olla mahdollinen toimintatapa.
  • Rajoitetusti tulee. Yritteliäisyyttä tulee suosia edistämällä verosuunnittelua.
  • Ei. Veroparatiiseissa ei ole mitään väärää.

Vastauksia painotetaan kysymysryhmän sisällä. Kuinka tärkeä tämä kysymys on?

Tärkein      Toiseksi tärkein      Kolmanneksi tärkein      Vähiten tärkeä