Palkansaajan ääni ratkaisee. | Eurovaalit 25.5.2014

Aloitussivulle

Ehdokas 0 Veijo Kare



Ehdokasnumero: 0

Kotipaikkakunta: Sysmä




Vastaukset työkoneen kyselyyn


Kysymysryhmä 1/2

1/10 Pitäisikö EU:n säätää vähimmäispalkoista?

  • Ei. On ihan hyvä, että EU:ssa on halpojen työvoimakustannusten maita joihin tuotantoa voidaan siirtää tarpeen mukaan.
  • Pitäisi. Halpojen työvoimakustannusten ylläpitäminen EU:ssa haittaa kaikkien jäsenvaltioiden talouden kehittymistä.
  • Vähimmäispalkoista pitäisi sopia työehtosopimuksella jolloin palkoista neuvotellaan työmarkkinaosapuolten kesken.

Tämä on lähinnä puolueemme kantaa eli EROON EU:sta. Palkat pitää sopia kansallisesti, vähimmäispalkka on sovittava, työtä on järjestettävä. Suomi nousuun, Suomi itsenäiseksi, omalla valuutalla tulevaisuuteen. Puhdas luonto, puhdas ruoka, puhdas energia ovat Suomen uudet Nokiat. Näin totesi jopa Jorma Ollila pari vuotta sitten.

2/10 Työvoiman vapaa liikkuvuus on yksi Euroopan Unionin perusoikeuksista. Tulisiko työntekijän noudattaa sen maan työehtoja, jossa hän työskentelee?

  • Ei, työvoima on markkinaehtoista ja työehtoja ei ole syytä säännellä.
  • Tulisi noudattaa. Halpatyövoiman käyttö polkee paitsi työntekijöiden oikeuksia myös palkkoja.
  • Ulkomaalaiset työntekijät Suomessa eivät ansaitse samaa palkkaa kuin suomalaiset vaikka tämä johtaakin hankalaan työtilanteeseen esimerkiksi suomalaisille työntekijöille kotimaassa.

Tässä on ongelmana kilpailuttaminenkin, mikä ajaa tähän kieroutuneeseen tilanteeseen, mitä osa oikeistosta pitää hyvänä. Suuryhtiöiden lobbareiden työ on tehty liian helpoksi ja he pääsevät liikaa vaikuttamaan lainsäädäntöön, seurauksena on ennakoimaton, nopeasti suuntia vaihtava lainsäädäntötyö. Tämä haittaa suomalaisen PK -yrittämisen mahdollisuuksia toimia. Esim. "Haluatko mummosi palavan elävänä palvelutalon tulipalossa?" OK et. SIIS kaikkiin huoneisiin sprinklerit, a´ 2 000 euroa (=laki). PK yrittäjän 30 huoneen palvelutalon lasku on 60 000 euroa. Mistä otat? Hoitotaso alas tai halpatyövoima... - siinäpä sitä onkin pähkäilemistä. EU:ssa ollaan nalkissa tällaisiin jatkuvasti uusiin ja uusiutuviin nalkkeihin. EROON EU:sta.

3/10 Tarvitaanko EU:ssa yhteistä lainsäädäntöä irtisanomissuojasta?

  • Tarvitaan. Monikansallisissa yrityksissä irtisanomiset painottuvat Suomeen, koska täällä irtisanominen on monia muita maita helpompaa.
  • Ei tarvita. Maassa maan tavalla toimii tässäkin asiassa.
  • Osittain tarvitaan. Tällöin yritysten on mahdollista ennakoida toimintaansa helpommin.

Jos EU:ssa ollaan on tämä oltava, SIIS PAKKO ihmetellä, että asian on annettu olla niin kuin se nyt on. Vaikeaa ymmärtää muutoin kuin, että raha on liikkunut taskusta toiseen.

4/10 Työntekijän mahdollisuus haastaa työnantaja oikeuteen on korkean kynnyksen takana. Onko mielestäsi tarpeellista järjestää ammattiliitoille itsenäinen EU-tasoinen joukkokanneoikeus työntekijän aseman turvaamiseksi?

  • Kyllä, työntekijän aseman turvaamista tulee helpottaa.
  • Ei, siitä seuraisi liikaa hankaluuksia yrityksille.
  • Työntekijän asema tulee turvata muilla tavoin.

Tämä liittyy toisaalta tuloksen tekemiseen. Kuka tekee tulosta? PK yrittäjä, vai ... Nyt pitää löytää yhteinen sävel AY/SY liikkeiden väliin. Vastakkainasettelu ei tässä hädässä auta ketään. Tuloksen tekemisen SUUNTA on löydyttävä yhteistyön kautta. Jos PK sektori pakotetaan toimimaan harmaan talouden tuella, se LYHYT tulevaisuus. EU:ssa emme pysty tekemään tällaista UUDENLAISTA yhteistyötä, siis EROON EU:sta. Lähes rajattomat mahdollisuudet tehdä tulosta meillä suomalaisilla on PUHTAASSA maataloudessa ja energiassa. .. ja siis PK yrittämistä on alettava oikeasti tukea. Ei kansainväliset suuryhtiöt oikeasti meistä välitä, ne tekee tulosta omistajille.

5/10 Mitä mieltä olet EU:n mahdollisuudesta säätää työaikojen vähimmäistasosta kattavalla direktiivillä kaikkia jäsenmaita sitovasti?

  • On hyvä, jos vähimmäistasosta säädetään sitovasti, jolloin kaikilla EU-kansalaisilla on sama vähimmäisturva eikä kilpailu sisämarkkinoilla vääristy.
  • Mielestäni jokainen maa voi säätää työajoista itse ja se ei koske muiden EU-maiden yrityksiä ja työntekijöitä.
  • Turha säätää, jos työtä tehdään kuitenkin pimeästi.

Puolueemme perussanoma on EROON EU:sta ja tästä näkökulmasta ei kysymys ole merkittävä. Sinänsä EU:n aikana on virkavaltaistumien lisääntynyt ja työelämän ongelmat syventyneet: esimerkkinä voi olla harmaan talouden raju kasvu. Itse asiassa harmaan talouden käyttöön suorastaan ohjataan: esimerkki todellisesta elämästä, isäntä halusi peltikaton, rakennusliikkeiden hinnat olivat 5000 euroa ja 6000 euroa, virolainen työmies teki homman viikossa seitsemän euroa tunnilta.(..ja siis ihan hyvin.) OK??? Ei ole ok. Oikean laidan politiikot väittävät tilannetta tarpeelliseksi työelämän joustoja hakevaksi. Itsenäisyyspuolue on tätä kehityskulkua vastaan, samoin olemme jyrkästi vastustamassa yhteiskunnan tahallista rikollistamista (=harmaa talous).

6/10 Työsuojelun kehittäminen on Euroopan Unionissa pysähdyksissä. Tuleeko työsuojelulainsäädäntöä lisätä EU:ssa?

  • Tulee lisätä, useilla toimialoilla työntekijöille aiheutuu liikaa haittaa ja vaaraa työssään.
  • Ei tule lisätä. Ihmisiä ei voi suojella keskusjohtoisesti.
  • Työsuojeluasioista tulee sopia yritystasolla.

Tähän on vaikea vastata EROON EU:sta näkökulman takia. MUTTA periaatteen tasolla turvallisuus on oltava kohdallaan, työn henkiset ongelmakohdat on hoidettava kuntoon, ihmisestä on välitettävä, joustavuutta on lisättävä työaikoihin ja ehtoihin (ja tämä ei tarkoita ehtojen kiristämistä). Miksei voisi olla osa-aika työssä halutessaan, miksei voisi jakaa työtä, miksei isä ole hoitovapaalla puoleksi äidin kanssa (=tasa-arvon perusta, lapsen etu), jne, jne. Vähän nyt ihmistä kehään ja järkeä.

Kysymysryhmä 2/2

7/10 Kansainvälisen rahoitussektorin toiminta on johtanut Euroopassakin kriisiin. Tulisiko EU:lle antaa enemmän toimivaltaa säännellä pankkeja ja rahoituslaitoiksia tulevien kriisien ehkäisemiseksi?

  • Tulisi antaa. Yhteinen sääntely luo vakautta ja samanarvoisen toimintaympäristön sekä suojaa pankkien asiakkaita.
  • Ei tulisi antaa. Vain sääntelystä vapailla pankeilla on mahdollisuus menestyä tai toisaalta epäonnistua.
  • Pankkien sääntely on jokaisen jäsenmaan oma asia. EU-tasoista sääntelyä rahoitusalalla ei tarvitse lisätä.

Vastauksia painotetaan kysymysryhmän sisällä. Kuinka tärkeä tämä kysymys on?

Tärkein      Toiseksi tärkein      Kolmanneksi tärkein      Vähiten tärkeä

EROON EU:sta, EU on ajautunut talouspolitiikassa ongelmiin, joiden ratkaisemisessa joudutaan keksimään tasaisin väliajoin niin sanottuja jippoja; esimerkiksi Irlanti sai painaa omia euroja miljarditolkulla selvitäkseen kriisistä. Talouspolitiikan edunajajina ovat pankit ja suuryhtiöt: Kreikan tukirahoja kierrätetään Kreikan kautta Keski - Euroopan pankeille ja Kreikan kansa proletarisoituu. Lainsäädäntövaltakin alkaa luisua pankki- ja yhtiösektorille. Vauhti kiihtyy, kun EU sopii USA:n kanssa TAFTA/TTIP sopimukset investointisuojineen. Sitten tulee oikeasti isot yhtiöt ja Suomenkin oma yrittäjyys ja työllisyys katoaa. .. tai ainakin meidän tämän hetken käsitykset työvoiman oikeuksista ja palkoista yms. Omalla valuutalla tulevaisuuteen.

8/10 Osa EU:n jäsenvaltioista houkuttelee yrityksiä alhaisella yritysverotuksella. Tulisiko EU:n säätää yritysverotuksen vähimmäistasosta?

  • Tulisi. Pitkällä aikavälillä se on kaikkien etu.
  • Ei tulisi. On hyvä, että myös yritysverotuksen osalta EU:n sisällä on kilpailua.
  • Verotuskysymykset tulisi ensisijaisesti hoitaa jäsenvaltioden välisillä sopimuksilla.

Vastauksia painotetaan kysymysryhmän sisällä. Kuinka tärkeä tämä kysymys on?

Tärkein      Toiseksi tärkein      Kolmanneksi tärkein      Vähiten tärkeä

EROON EU:sta ja viittaan edellisen kysymyksen kommentteihini.

9/10 EU:n budjetista valtaosa käytetään maatalouden ylläpitämiseen. Pitäisikö budjetin painopistettä siirtää muiden toimialojen ja työpaikkojen luomisen suuntaan mm. tutkimus- ja koulutuspanostuksia lisäämällä?

  • Ei. Maatalouden tukeminen on välttämätöntä nykyisessä laajuudessa.
  • Kyllä. On kokonaistaloudellisesti paljon tehokkaampaa tukea muuta tuottavuutta ja luoda työtä tulevaisuuden toimialoille.
  • EU:n elinkeinotukia tulee yleisesti supistaa.

Vastauksia painotetaan kysymysryhmän sisällä. Kuinka tärkeä tämä kysymys on?

Tärkein      Toiseksi tärkein      Kolmanneksi tärkein      Vähiten tärkeä

Suomalainen maatalous on ja tulevaisuudessa tulee entistä enemmän olemaan ongelmissa, jos olemme EU:ssa. Meille luvattiin pientiloja ja tuettua suomalaista PK yrittämistä maaseudulle, kun liityimme EU:hun. Mitä saatiin? Ulkomaista bulkkiruokaa ja suurtilat, eriarvoistumista. Ongelmat kärjistyvät TAFTA/TTIP jälkeen, GMO ruuat tulevat pakolla hyväksyttäviksi, Monsanto saanee monopolin siemeniin (esimerkkejä on) ja kun Turkki ja mustan mullan alueet otetaan EU:hun (Ukraina),... viimeistään loppuu suomalainen maatalous. Erossa EU:sta meillä on mahdollisuus luoda puhdas ruoka ja energia tuotanto, .. UUSI NOKIA. Meillä on tilaa, taitoa, kykyä, tekniikkaa.... EU:ssa emme kykene kasvamaan näillä aloilla, koska voitot pitää tilittää muualle.

10/10 Euroopan Komissio arvioi harmaan talouden ja veronkierron vievän 1000 miljardia euroa. Tuleeko tämän ehkäisemiseksi luoda kaikkia jäsenvaltioita sitova ohjelma ja lainsäädäntö?

  • Tulee. Yhteiskunnan ulkopuolinen taloudellinen toiminta ei saa mielestäni olla mahdollinen toimintatapa.
  • Rajoitetusti tulee. Yritteliäisyyttä tulee suosia edistämällä verosuunnittelua.
  • Ei. Veroparatiiseissa ei ole mitään väärää.

Vastauksia painotetaan kysymysryhmän sisällä. Kuinka tärkeä tämä kysymys on?

Tärkein      Toiseksi tärkein      Kolmanneksi tärkein      Vähiten tärkeä

No kun ei ulkopolitiikasta kysytty, on tärkein. Oikeistolaisten kanssa keskusteluissa ovat pitäneet harmaata taloutta välttämättömänä. Ovat sitten vähän nikotelleet, kun olen kysellyt Italian mafioiden roskabisneksestä ja sairastavuuden kasvusta siellä. Mutta kykenemme tähän vaikuttamaan vain irtoamalla EU:sta.