Palkansaajan ääni ratkaisee. | Eurovaalit 25.5.2014

Aloitussivulle

Ehdokas 34 Susanna Rissanen



Ehdokasnumero: 34

Kotipaikkakunta: Iisalmi


www.hyvinvointivaltionpuolesta.fi

https://www.facebook.com/SusannaRissanenSKP

http://susannarissanen.wordpress.com/



Vastaukset työkoneen kyselyyn


Kysymysryhmä 1/2

1/10 Pitäisikö EU:n säätää vähimmäispalkoista?

  • Ei. On ihan hyvä, että EU:ssa on halpojen työvoimakustannusten maita joihin tuotantoa voidaan siirtää tarpeen mukaan.
  • Pitäisi. Halpojen työvoimakustannusten ylläpitäminen EU:ssa haittaa kaikkien jäsenvaltioiden talouden kehittymistä.
  • Vähimmäispalkoista pitäisi sopia työehtosopimuksella jolloin palkoista neuvotellaan työmarkkinaosapuolten kesken.

Ei EU:n pakolla. Yhteiskunnalliset olot myös vaihtelevat eri maissa, esim. sosiaaliturvan osalta. Jos annamme EU:lle vallan päättää konkreettisesti minimitasosta, tullaan pian vaatimaan, että EU sanelee myös muista sosiaalisista olosuhteista, ja sen perään taas muista olosuhteista, kunnes EU päättääkin kaikesta ja olemme käytännössä yhtä isoa liittovaltiota.

2/10 Työvoiman vapaa liikkuvuus on yksi Euroopan Unionin perusoikeuksista. Tulisiko työntekijän noudattaa sen maan työehtoja, jossa hän työskentelee?

  • Ei, työvoima on markkinaehtoista ja työehtoja ei ole syytä säännellä.
  • Tulisi noudattaa. Halpatyövoiman käyttö polkee paitsi työntekijöiden oikeuksia myös palkkoja.
  • Ulkomaalaiset työntekijät Suomessa eivät ansaitse samaa palkkaa kuin suomalaiset vaikka tämä johtaakin hankalaan työtilanteeseen esimerkiksi suomalaisille työntekijöille kotimaassa.

3/10 Tarvitaanko EU:ssa yhteistä lainsäädäntöä irtisanomissuojasta?

  • Tarvitaan. Monikansallisissa yrityksissä irtisanomiset painottuvat Suomeen, koska täällä irtisanominen on monia muita maita helpompaa.
  • Ei tarvita. Maassa maan tavalla toimii tässäkin asiassa.
  • Osittain tarvitaan. Tällöin yritysten on mahdollista ennakoida toimintaansa helpommin.

Jos olemme vapailla markkinoilla, niin tarvitaan tietysti. Itse haluan kyllä enemmän sääntelyä nimenomaan markkinoiden suuntaan, ja vapaan kaupan suitsimista. Monikansallisille yrityksille on nyt aivan liian helppoa kilpailuttaa työvoimaa yli rajojen.

4/10 Työntekijän mahdollisuus haastaa työnantaja oikeuteen on korkean kynnyksen takana. Onko mielestäsi tarpeellista järjestää ammattiliitoille itsenäinen EU-tasoinen joukkokanneoikeus työntekijän aseman turvaamiseksi?

  • Kyllä, työntekijän aseman turvaamista tulee helpottaa.
  • Ei, siitä seuraisi liikaa hankaluuksia yrityksille.
  • Työntekijän asema tulee turvata muilla tavoin.

Työntekijöiden yli rajojen on yhdennyttävä vaatimaan oikeuksiaan!

5/10 Mitä mieltä olet EU:n mahdollisuudesta säätää työaikojen vähimmäistasosta kattavalla direktiivillä kaikkia jäsenmaita sitovasti?

  • On hyvä, jos vähimmäistasosta säädetään sitovasti, jolloin kaikilla EU-kansalaisilla on sama vähimmäisturva eikä kilpailu sisämarkkinoilla vääristy.
  • Mielestäni jokainen maa voi säätää työajoista itse ja se ei koske muiden EU-maiden yrityksiä ja työntekijöitä.
  • Turha säätää, jos työtä tehdään kuitenkin pimeästi.

Perustelut samat kuin ensimmäisessä kohdassa. Jos annamme EU:lle vallan tässä, niin tulemme pian vaatimaan, että EU:ssa päätetään myös muista yhteiskunnallisista asioista, joissa on eroja maiden välillä. Esim. työmatkojen pituudesta, työtahdista....

6/10 Työsuojelun kehittäminen on Euroopan Unionissa pysähdyksissä. Tuleeko työsuojelulainsäädäntöä lisätä EU:ssa?

  • Tulee lisätä, useilla toimialoilla työntekijöille aiheutuu liikaa haittaa ja vaaraa työssään.
  • Ei tule lisätä. Ihmisiä ei voi suojella keskusjohtoisesti.
  • Työsuojeluasioista tulee sopia yritystasolla.

Kysymysryhmä 2/2

7/10 Kansainvälisen rahoitussektorin toiminta on johtanut Euroopassakin kriisiin. Tulisiko EU:lle antaa enemmän toimivaltaa säännellä pankkeja ja rahoituslaitoiksia tulevien kriisien ehkäisemiseksi?

  • Tulisi antaa. Yhteinen sääntely luo vakautta ja samanarvoisen toimintaympäristön sekä suojaa pankkien asiakkaita.
  • Ei tulisi antaa. Vain sääntelystä vapailla pankeilla on mahdollisuus menestyä tai toisaalta epäonnistua.
  • Pankkien sääntely on jokaisen jäsenmaan oma asia. EU-tasoista sääntelyä rahoitusalalla ei tarvitse lisätä.

Vastauksia painotetaan kysymysryhmän sisällä. Kuinka tärkeä tämä kysymys on?

Tärkein      Toiseksi tärkein      Kolmanneksi tärkein      Vähiten tärkeä

Ongelma ei poistu EU:n sääntelyllä. Pankit tulisi kansallistaa ja yksityisten, voittoa tahkoavien pankkien tulisi antaa romahtaa. Niitä ei tule EU:n kansalaisten verovaroin tukea. Yksittäinen veronmaksaja, asuntolainan omistaja, ja jopa lainaton, joutuu maksamaan jättiyrityksiä hyödyttävät halvat lainat kun pankkeja pelastellaan verorahoin. Näin ollen "matalat korot" eivät olekaan kovin matalia ja hyöty jää yksittäiselle asuntolainan ottajallekin näennäiseksi.

8/10 Osa EU:n jäsenvaltioista houkuttelee yrityksiä alhaisella yritysverotuksella. Tulisiko EU:n säätää yritysverotuksen vähimmäistasosta?

  • Tulisi. Pitkällä aikavälillä se on kaikkien etu.
  • Ei tulisi. On hyvä, että myös yritysverotuksen osalta EU:n sisällä on kilpailua.
  • Verotuskysymykset tulisi ensisijaisesti hoitaa jäsenvaltioden välisillä sopimuksilla.

Vastauksia painotetaan kysymysryhmän sisällä. Kuinka tärkeä tämä kysymys on?

Tärkein      Toiseksi tärkein      Kolmanneksi tärkein      Vähiten tärkeä

Yritysverotus on vain yksi osa houkuttelevuutta, siihen vaikuttavat myös tieverkoston kunto, tarjolla olevien työntekijöiden pätevyys, koulutus ja terveys yms. Suomi on alentanut yhteisöveron EU:n pohjalukemiin, silti esim. STX:n telakkatilaus meni suuremman verotuksen maahan. Yhteisöveron alennus oli moka, joka tulisi välittömästi korjata. Alennus suosii vain monikansallisten yritysjättien omistajatahoa (yleensä ulkom.) ja johtoporrasta, sillä yhteisöveroa maksetaan ainoastaan puhtaasta voitosta, joka on siis näiltä tahoilta pois. Suurin työllistäjätaho, eli pk-yritykset, eivät yleensä tee yhteisöverotettavaa voittoa, vaan tuotot käytetään palkkoihin ja investointeihin. yhteisöveron kevennys ei siis ollut suunnattu pk-yritysten helpotuksek

9/10 EU:n budjetista valtaosa käytetään maatalouden ylläpitämiseen. Pitäisikö budjetin painopistettä siirtää muiden toimialojen ja työpaikkojen luomisen suuntaan mm. tutkimus- ja koulutuspanostuksia lisäämällä?

  • Ei. Maatalouden tukeminen on välttämätöntä nykyisessä laajuudessa.
  • Kyllä. On kokonaistaloudellisesti paljon tehokkaampaa tukea muuta tuottavuutta ja luoda työtä tulevaisuuden toimialoille.
  • EU:n elinkeinotukia tulee yleisesti supistaa.

Vastauksia painotetaan kysymysryhmän sisällä. Kuinka tärkeä tämä kysymys on?

Tärkein      Toiseksi tärkein      Kolmanneksi tärkein      Vähiten tärkeä

Maatalous on elinehto, ehdottomasti on tuettava maataloutta, ja erityisesti lähi- ja pientuotantoa. Mitä tällä hetkellä ei tehdä. Tukia tulisi kuitenkin leikata niin, ettei yksittäinen hakija voi saada niin suuria summia kuin nyt, eli hajauttaa tukia, jolloin suoittaisiin pientiloja enemmän.

10/10 Euroopan Komissio arvioi harmaan talouden ja veronkierron vievän 1000 miljardia euroa. Tuleeko tämän ehkäisemiseksi luoda kaikkia jäsenvaltioita sitova ohjelma ja lainsäädäntö?

  • Tulee. Yhteiskunnan ulkopuolinen taloudellinen toiminta ei saa mielestäni olla mahdollinen toimintatapa.
  • Rajoitetusti tulee. Yritteliäisyyttä tulee suosia edistämällä verosuunnittelua.
  • Ei. Veroparatiiseissa ei ole mitään väärää.

Vastauksia painotetaan kysymysryhmän sisällä. Kuinka tärkeä tämä kysymys on?

Tärkein      Toiseksi tärkein      Kolmanneksi tärkein      Vähiten tärkeä

Tämäkin olisi hoidettava kansallisella tasolla, mutta tottakai veroparatiiseja käyttävät yritykset ja henkilöt on saatava kuriin, ja näihin piilotetut varat asianmukaisesti verotettavaksi. Suomen ei tulisi sallia omilla markkinoilla yrityksiä, jotka veronkiertoa tekevät. Esim. likipitäen jokainen yksityinen iso terveyspalvelutuottaja menisi tähän laariin.