Palkansaajan ääni ratkaisee. | Eurovaalit 25.5.2014

Aloitussivulle

Ehdokas 38 Arjo Suonperä



Ehdokasnumero: 38

Kotipaikkakunta: Espoo


Määrätietoinen, luotettava ja kuunteleva, pitkän ammattiyhdistysuran tehnyt SAK:n lakimiehenä käytännön asianajotehtävissä, nyt eläkkeellä jatkaen työtä omassa lakiasiaintoimistossaan, Vaihtoehto EU:lle Tiedotuskeskus r.y.:n puheenjohtaja, res.luutnantti.,eronnut, 3 täysi-ikäistä lasta, harrastuksia: paritanssi, Lappi.

Vaaliteemana: EU muutettava edistämään ihmisten hyvinvointia ja rauhanpolitiikkaa tai erottava
EU:sta, koska muutoin veronmaksajiemme miljardien vuosikulut menevät ulkomaisten kapitalistien tukemiseen ja merkitsevät kaksinkertaista verotusta.
www.suonpera.tiedottaa.net
www.facebook.com/suonperaarjo
www.facebook.com/arjo.suonpera
www.hyvinvointivaltionpuolesta.fi



Vastaukset työkoneen kyselyyn


Kysymysryhmä 1/2

1/10 Pitäisikö EU:n säätää vähimmäispalkoista?

  • Ei. On ihan hyvä, että EU:ssa on halpojen työvoimakustannusten maita joihin tuotantoa voidaan siirtää tarpeen mukaan.
  • Pitäisi. Halpojen työvoimakustannusten ylläpitäminen EU:ssa haittaa kaikkien jäsenvaltioiden talouden kehittymistä.
  • Vähimmäispalkoista pitäisi sopia työehtosopimuksella jolloin palkoista neuvotellaan työmarkkinaosapuolten kesken.

Työvoiman polkumyynti tulee estää. Pääsäännöksi pitäisi saada, että Suomessa kaikkien täällä työtä tekevien osalta pitää noudattaa vähintään alan työehtosopimusta, jota sääntöä voitaisiin täydentää sitovalla säännöksellä vähimmäispalkasta perälautana tilanteisiin, joihin ei työehtosopimusta löydy. Pelkkä vähimmäispalkkasäännös ilmankytköstä työehtosopimuksiin jäisi helpommin ajastaan jälkeen, kun sitä ei nostettaisi ylöspäin samassa tahdissa kuin työehtosopimukset tekevät. Toisaalta työehtosopimusten alennustila voi Suomessa vieläkin huonontua ja johtaa siihen, että pitäisi olla sitova säännös, jonka alle ei työehtosopimuksillakaan saisi mennä.

2/10 Työvoiman vapaa liikkuvuus on yksi Euroopan Unionin perusoikeuksista. Tulisiko työntekijän noudattaa sen maan työehtoja, jossa hän työskentelee?

  • Ei, työvoima on markkinaehtoista ja työehtoja ei ole syytä säännellä.
  • Tulisi noudattaa. Halpatyövoiman käyttö polkee paitsi työntekijöiden oikeuksia myös palkkoja.
  • Ulkomaalaiset työntekijät Suomessa eivät ansaitse samaa palkkaa kuin suomalaiset vaikka tämä johtaakin hankalaan työtilanteeseen esimerkiksi suomalaisille työntekijöille kotimaassa.

Työvoiman vapaa liikkuvuus on aikanaan otettu EU:n yksinomaisen toimivaltaan keinoksi taistella kansallisia ammattiyhdistyksiä ja työehtosopimuksia vastaan, kun missään EU:n perusoikeudessa ei määrätä noudattamaan työntekomaan työehtoja. Yhdessä pääomien , tuotteitten ja palveluitten vapaan liikkuvuuden kanssa EU:n sisämarkkinoilla sen tarkoituksena on ollut estää ammattiyhdistysten mahdollisuuksia rajoittaa vapaata kilpailua työehtosopimuksilla. SAK:n suositus demareitten enemmistöpäätöksin Suomen liittymisestä EU:n jäseneksi aliarvioi pahasti EU:n perusluonteen ja vaikutuksen työmarkkinoille. EU merkitsee kaksinkertaista kapitalismia ja verotusta sekä työnantajien suosimista.

3/10 Tarvitaanko EU:ssa yhteistä lainsäädäntöä irtisanomissuojasta?

  • Tarvitaan. Monikansallisissa yrityksissä irtisanomiset painottuvat Suomeen, koska täällä irtisanominen on monia muita maita helpompaa.
  • Ei tarvita. Maassa maan tavalla toimii tässäkin asiassa.
  • Osittain tarvitaan. Tällöin yritysten on mahdollista ennakoida toimintaansa helpommin.

Olennaista on lisäksi, minkä tasoinen suoja on. Ei tarvita sellaista tasoa, joka alentaa suojan heikomman maan tasolle. Sen tyyppistähän EU:n yhtenäistämispolitiikka on tahtonut olla. Suomi on vähän kaikessa siirtynyt maksumiehen paikalle. Siksi ero EU:sta on ajankohtainen, pelkillä kuvitelmilla EU:n muuttumisesta paremmaksi, ei kannata pitkään pelkästä jäsenyydestä maksaa vuoittain miljardeja, ja vielä osin lainarahalla.

4/10 Työntekijän mahdollisuus haastaa työnantaja oikeuteen on korkean kynnyksen takana. Onko mielestäsi tarpeellista järjestää ammattiliitoille itsenäinen EU-tasoinen joukkokanneoikeus työntekijän aseman turvaamiseksi?

  • Kyllä, työntekijän aseman turvaamista tulee helpottaa.
  • Ei, siitä seuraisi liikaa hankaluuksia yrityksille.
  • Työntekijän asema tulee turvata muilla tavoin.

Tämä on vanha esitykseni takavuosilta toimiessani SAK:n lakimiehenä. Tämän oikeuden avulla räikeimpiä työehtojen polkumyyntitapauksia voitaisiin hillitä, edellyttäen, että ammattiliitot sitten käyttäisivät tätä oikeutta ja etteivät kansalliset tuomioistuimet tulkinnoilla ja oikeuden soveltamisella tekisi säännöksestä toimimattoman.

5/10 Mitä mieltä olet EU:n mahdollisuudesta säätää työaikojen vähimmäistasosta kattavalla direktiivillä kaikkia jäsenmaita sitovasti?

  • On hyvä, jos vähimmäistasosta säädetään sitovasti, jolloin kaikilla EU-kansalaisilla on sama vähimmäisturva eikä kilpailu sisämarkkinoilla vääristy.
  • Mielestäni jokainen maa voi säätää työajoista itse ja se ei koske muiden EU-maiden yrityksiä ja työntekijöitä.
  • Turha säätää, jos työtä tehdään kuitenkin pimeästi.

Työaikasääntely voi olla työn ja terveyden suojelua ja sitä myöten kuulua EU:n sitovaankin toimivaltaan. Tosin kun EU:n ainoa perusarvo on vapaaseen kilpailuun perustuva markkinatalous eli kapitalismi, niin sen varjolla EU:n virkamiehet ja oikeistoenemmistö voivat katsoa, ettei perusarvon yli saa sitovasti direktiivillä kävellä.

6/10 Työsuojelun kehittäminen on Euroopan Unionissa pysähdyksissä. Tuleeko työsuojelulainsäädäntöä lisätä EU:ssa?

  • Tulee lisätä, useilla toimialoilla työntekijöille aiheutuu liikaa haittaa ja vaaraa työssään.
  • Ei tule lisätä. Ihmisiä ei voi suojella keskusjohtoisesti.
  • Työsuojeluasioista tulee sopia yritystasolla.

Terveyden vaarantaminen työnteolla tulee kalliiksi koko yhteiskunnalle ja siksi asia on tärkeä myös muiden kuin työntekijöitten ja työnantajien kannalta. Lisää työntekijän terveyttä, erityisesti myös psyykkistä terveyttä suojaavaa sääntelyä tarvitaan.

Kysymysryhmä 2/2

7/10 Kansainvälisen rahoitussektorin toiminta on johtanut Euroopassakin kriisiin. Tulisiko EU:lle antaa enemmän toimivaltaa säännellä pankkeja ja rahoituslaitoiksia tulevien kriisien ehkäisemiseksi?

  • Tulisi antaa. Yhteinen sääntely luo vakautta ja samanarvoisen toimintaympäristön sekä suojaa pankkien asiakkaita.
  • Ei tulisi antaa. Vain sääntelystä vapailla pankeilla on mahdollisuus menestyä tai toisaalta epäonnistua.
  • Pankkien sääntely on jokaisen jäsenmaan oma asia. EU-tasoista sääntelyä rahoitusalalla ei tarvitse lisätä.

Vastauksia painotetaan kysymysryhmän sisällä. Kuinka tärkeä tämä kysymys on?

Tärkein      Toiseksi tärkein      Kolmanneksi tärkein      Vähiten tärkeä

Sääntelyn merkitys näkyy vasta sen sisällössä ja toteutuksessa. Voi johtaa kansallisten pankkien syrjintään ja toisten pankkiryhmien suosimiseen.Kriisit kuuluvat kapitalismiin, niitten avulla voittaja saa halpoja lisäresursseja ja kilpailijan pois kentältä. EU:n perusarvo on kapitalismi, joten ei ole kovin uskottavaa, että pankkisääntelykään toimisi sen periaatteita eli vapaata kilpailua ja markkinataloutta vastaan. EU:n toimivaltaa ei kannattaisi kasvattaa tiellä liittovaltion suuntaan, kansallinen sääntely olisi tässäkin turvallisempi.

8/10 Osa EU:n jäsenvaltioista houkuttelee yrityksiä alhaisella yritysverotuksella. Tulisiko EU:n säätää yritysverotuksen vähimmäistasosta?

  • Tulisi. Pitkällä aikavälillä se on kaikkien etu.
  • Ei tulisi. On hyvä, että myös yritysverotuksen osalta EU:n sisällä on kilpailua.
  • Verotuskysymykset tulisi ensisijaisesti hoitaa jäsenvaltioden välisillä sopimuksilla.

Vastauksia painotetaan kysymysryhmän sisällä. Kuinka tärkeä tämä kysymys on?

Tärkein      Toiseksi tärkein      Kolmanneksi tärkein      Vähiten tärkeä

Verotuksen säilyminen kansallisissa käsissä on viimeisiä itsenäisyyden rippeitä ja siitä syystä sitä ei tässäkään muodossa tulisi antaa EU:lle. Asia voitaisiin hoitaa myös siten, että EU voisi katsoa, että muista kovin poikkeavan alhainen yritysverotus loukkaa epäterveenä vääristävänä kilpailutekona EU:n perusarvoa eli markkinataloutta ja kieltää jäsenmailta sillä perusteella tällaisen toiminnan.

9/10 EU:n budjetista valtaosa käytetään maatalouden ylläpitämiseen. Pitäisikö budjetin painopistettä siirtää muiden toimialojen ja työpaikkojen luomisen suuntaan mm. tutkimus- ja koulutuspanostuksia lisäämällä?

  • Ei. Maatalouden tukeminen on välttämätöntä nykyisessä laajuudessa.
  • Kyllä. On kokonaistaloudellisesti paljon tehokkaampaa tukea muuta tuottavuutta ja luoda työtä tulevaisuuden toimialoille.
  • EU:n elinkeinotukia tulee yleisesti supistaa.

Vastauksia painotetaan kysymysryhmän sisällä. Kuinka tärkeä tämä kysymys on?

Tärkein      Toiseksi tärkein      Kolmanneksi tärkein      Vähiten tärkeä

EU:n tukipolitiikka jakaa omia vuotuisia, nyt n. 2miljardin bruttojäsenmaksujamme ja 0,5 miljardin alv.- ja tullien siirtojamme, minne EU haluaa. Maataloustukien vähentäminen jouduttaisiin korvaamaan kansallisilla tuilla maataloudellemme, joka johtaisi verojen nostamiseen. Nyt jo maamme hallitus ehdottaa budjettiiin vuosittain leikkauksia ja veronkorotuksia EU:n bruttojäsenmaksujemme verran ja lainaa yksityispankeilta rahaa voidakseen tukea EU:n pankkikriisiratkaisuja.EU tuskin kohdentaisi yritystukia työpaikkoja Suomeen tuoviin hankkeisiin, koska sellainen ei ole EU:n perusarvon, markkinatalouden mukaista, koska työpaikkoja yritetään EU:ssa luoda halvempiin maihin.

10/10 Euroopan Komissio arvioi harmaan talouden ja veronkierron vievän 1000 miljardia euroa. Tuleeko tämän ehkäisemiseksi luoda kaikkia jäsenvaltioita sitova ohjelma ja lainsäädäntö?

  • Tulee. Yhteiskunnan ulkopuolinen taloudellinen toiminta ei saa mielestäni olla mahdollinen toimintatapa.
  • Rajoitetusti tulee. Yritteliäisyyttä tulee suosia edistämällä verosuunnittelua.
  • Ei. Veroparatiiseissa ei ole mitään väärää.

Vastauksia painotetaan kysymysryhmän sisällä. Kuinka tärkeä tämä kysymys on?

Tärkein      Toiseksi tärkein      Kolmanneksi tärkein      Vähiten tärkeä

Tämä ei ratkaise EU:n tai Suomen talousongelmia, mutta veroparatiisien salliminen tulisi kieltää jäsenmailta ja varojen sijoittaminen myös EU:n ulkopuolisiin veroparatiiseihin. Kun EU:n ainoa perusarvo on vapaaseen kilpailuun perustuva markkinatalous eli kapitalismi, niin tokkopa täyskieltoa saadaan aikaan, ellei perusarvoa ensin muuteta. Eroamalla EU:sta Suomi säästäisi vuodessa n. 2 miljardin bruttojäsenmaksun ja 0,5 miljardin veron ja tullien siirtojen lisäksi välilliset jäsenyyden aiheuttamat kulunsa noin 2,5 miljardia eli yhteensä noin 5 miljardia vuodessa hyvinvoinnin kehittämiseen, ei tarvitsisi leikata eikä lainata.