Palkansaajan ääni ratkaisee. | Eurovaalit 25.5.2014

Aloitussivulle

Ehdokas 232 Timo Harakka



Ehdokasnumero: 232

Kotipaikkakunta: Helsinki


Olen 51-vuotias toimittaja ja kirjailija Helsingistä. Olen kotoisin Äänekoskelta, työläisperheestä.
Vaimoni Anu Laitila on Lukukeskuksen toiminnanjohtaja. Perheessä on kolme lasta, vanhin 14, nuorin 1-vuotias.
Olen EU-kysymyksiin ja kansainväliseen talouteen erikoistunut toimittaja. Olen ollut Yleisradiossa vuodesta 1997, viimeksi A-Studion kolumnistina. Muita ohjelmiani ovat Musta laatikko, Pressiklubi sekä 10 kirjaa -kirjasarja.
Ensimmäinen EU-kirjani ilmestyi jo vuonna 1995, kun Suomi liittyi jäseneksi. Vuonna 2009 kirjoitin finanssikriisin innoittamana pamfletin "Luoton loppu" kansainvälistä rahoituskapitalismia vastaan. Eurokriisin hoitoa ankarasati arvosteleva "Suuri kiristys" ilmestyi tänä keväänä.

Tilanne Euroopassa on sama kuin Suomessa 20 vuotta sitten. Porvarihallitus jätti jälkeensä laman ja suurtyöttömyyden. Tarvittiin uusia voimia palauttamaan luottamus ja käynnistämään kasvu.
Nyt vallan pitää vaihtua myös EU:ssa. Eurokriisi ei ole velkakriisi, vaan pankkikriisi. Oikeistoliberaali eurojohto pelasti pankit 2010 veronmaksajien varoilla. Kiristysohjelma tuotti sosiaalisen katastrofin kriisimaille ja levitti laman koko euroalueelle. Saatiin aikaan 10 miljoonaa uutta työtöntä, ja Espanjaan 60 prosentin nuorisotyöttömyys.
Meillä on myös itsekkäät syyt taantuman lopettamiseksi. 55 prosenttia Suomen viennistä menee EU-alueelle, joten tapettu kysyntä on myös heikentänyt Suomen teollisuutta. Se näkyy YT-neuvotteluina ja irtisanomisina myös julkisissa palveluissa. Lama on myös tasa-arvokysymys: pankkiirimiesten keinottelu on jäänyt julkisen sektorin naisten maksettavaksi.
Tarvitaan satojen miljardien kasvuinvestoinnit Euroopan teihin, rautateihin, tietoliikenteeseen ja sähköverkkoihin. Ne tuovat kymmeniä tuhansia työpaikkoja nyt ja heti, mutta takaavat myös tulevaisuuden kasvun ja kilpailukyvyn.
Verokeplottelu vie jokaiselta EU:n kansalaiselta 2000 euroa. Se pitää lopettaa
Rahavallan Euroopasta kansanvallan Eurooppaan. Epätoivon Euroopasta toivon Eurooppaan!



Vastaukset työkoneen kyselyyn


Kysymysryhmä 1/2

1/10 Pitäisikö EU:n säätää vähimmäispalkoista?

  • Ei. On ihan hyvä, että EU:ssa on halpojen työvoimakustannusten maita joihin tuotantoa voidaan siirtää tarpeen mukaan.
  • Pitäisi. Halpojen työvoimakustannusten ylläpitäminen EU:ssa haittaa kaikkien jäsenvaltioiden talouden kehittymistä.
  • Vähimmäispalkoista pitäisi sopia työehtosopimuksella jolloin palkoista neuvotellaan työmarkkinaosapuolten kesken.

Ensi vaiheessa olisi huolehdittava siitä, että työehtosopimukset ovat yleissitovia jokaisessa EU-maassa. Tämä koskee myös kaikkia osa-aikaisia, määräaikaisia ja projektiluontoisia töitä, myös silloin, kun työntekijä tekee työsuorituksen yrityksenä. Yhteiset euromääräiset vähimmäispalkat ovat vaikeita, kun 28 jäsenmaan elintasot ovat niin erilaiset. On ehdotettu, että käytettäisiin keskipalkkaan tai bkt/henkilöon sidottuja kertoimia, aivan yksinkertaisia eivät nekään ole.

2/10 Työvoiman vapaa liikkuvuus on yksi Euroopan Unionin perusoikeuksista. Tulisiko työntekijän noudattaa sen maan työehtoja, jossa hän työskentelee?

  • Ei, työvoima on markkinaehtoista ja työehtoja ei ole syytä säännellä.
  • Tulisi noudattaa. Halpatyövoiman käyttö polkee paitsi työntekijöiden oikeuksia myös palkkoja.
  • Ulkomaalaiset työntekijät Suomessa eivät ansaitse samaa palkkaa kuin suomalaiset vaikka tämä johtaakin hankalaan työtilanteeseen esimerkiksi suomalaisille työntekijöille kotimaassa.

Uusi lähetettyjen työntekijöiden direktiivi oli heikennys aikaisempaan, mutta onneksi sitä vahvistettiin ns. täytäntöönpanodirektiivillä. Sen ansiosta viranomaiset ja ay-liike voivat valvoa ulkomailta lähetettyjen työntekijöiden työehtoja. Se edellyttää kuitenkin kunnon resursseja. Olkiluoto 3 -työmaan räikeät epäkohdat eivät saa toistua. Suomessa ei saamaksaa sähkömiehelle kolmen euron tuntipalkkaa. Eikä työmaille saa enää tuoda täysin kielitaidottomia työntekijöitä, joiden perehdytys työsuojeluun on mahdotonta. Alihankintojen ketjutukseen pitää pystyä puuttumaan joka vaiheessa. Tämä on valtava haaste ammattiliitoille ja edellyttää myös viranomaisilta aitoa tahtoa taistella epäoikeudenmukaisuutta ja suoranaista riistoa vastaan.

3/10 Tarvitaanko EU:ssa yhteistä lainsäädäntöä irtisanomissuojasta?

  • Tarvitaan. Monikansallisissa yrityksissä irtisanomiset painottuvat Suomeen, koska täällä irtisanominen on monia muita maita helpompaa.
  • Ei tarvita. Maassa maan tavalla toimii tässäkin asiassa.
  • Osittain tarvitaan. Tällöin yritysten on mahdollista ennakoida toimintaansa helpommin.

Syrjäiseen maahan ei ole helppo houkutella investointeja, ja epäilemättä alhainen irtisanomiskynnys on houkutin. On syytä epäillä, että EU:n yhteinen lainsäädäntö heikentäisi irtisanomissuojaa esimerkiksi Saksassa, eikä se voi olla solidaarisen työväenliikkeen tavoite. MIkään ei kuitenkaan estä Suomea kansallisesti tiukentamasta irtisanomissuojaa, mutta edes vasemmisto ei ole vakavissaan tähän pyrkinyt esimerkiksi hallitusohjelmassa. Pelkään, että korkea irtisanomissuoja houkuttaisi yrityksiä entistä hanakammin välttämään täysiehtoisia työehtosopimuksia, hankkimaan työsuoritukset epäaidoilla yrittäjäsopimuksilla - tai pienissä firmoissa jättämään kokonaan työllistämättä.

4/10 Työntekijän mahdollisuus haastaa työnantaja oikeuteen on korkean kynnyksen takana. Onko mielestäsi tarpeellista järjestää ammattiliitoille itsenäinen EU-tasoinen joukkokanneoikeus työntekijän aseman turvaamiseksi?

  • Kyllä, työntekijän aseman turvaamista tulee helpottaa.
  • Ei, siitä seuraisi liikaa hankaluuksia yrityksille.
  • Työntekijän asema tulee turvata muilla tavoin.

Ammattiliittojen ja kansalaisjärjestlöjen joukkokanneoikeus on tärkeimpiä vaaliteemojamme. Muuten ei käytännössä ulkomailta lähetettyjen työntekijöiden etuja voi tehokkaasti puolustaa. Tämä on ay-likkeen tulevaisuuden kohtalonkysymys, sillä palkansaajien on voitava nykyistä paremmin luottaa siihen, että liiton jäsenenä hän saa oikeudellista suojaa työriidoissa. Yksittäisten kanteiden nostaminen ja ennen kaikkea menestyksekäs ajaminen on usein ammattiliitoille ylivoimaista.

5/10 Mitä mieltä olet EU:n mahdollisuudesta säätää työaikojen vähimmäistasosta kattavalla direktiivillä kaikkia jäsenmaita sitovasti?

  • On hyvä, jos vähimmäistasosta säädetään sitovasti, jolloin kaikilla EU-kansalaisilla on sama vähimmäisturva eikä kilpailu sisämarkkinoilla vääristy.
  • Mielestäni jokainen maa voi säätää työajoista itse ja se ei koske muiden EU-maiden yrityksiä ja työntekijöitä.
  • Turha säätää, jos työtä tehdään kuitenkin pimeästi.

EU:n työaikadirektiivin uudistaminen pysähtyi edellisellä parlamenttikaudella, koska työnantajat vaativat lisää myönnytyksiä eivätkä olleet halukkaita poistamaan poikkeuspykälää, jonka nojalla jäsenmaat voivat joillakin aloilla livetä työaikasäännöistä. Työaikadirektiivi, joka suojaa työntekijän oikeuksia, on saatava uuden parlamentin käsittelyyn nopeasti. Siinä on mm. määriteltävä etä-, varallaolo- ja päivystysaika työajaksi sekä suojeltava myös ylempiä toimihenkilöitä sekä huomioitava. Tärkeää on, että työaikoja sovelletaan myös epäaidon yrittäjyyden (työehtojen kiertämisen) osalta.

6/10 Työsuojelun kehittäminen on Euroopan Unionissa pysähdyksissä. Tuleeko työsuojelulainsäädäntöä lisätä EU:ssa?

  • Tulee lisätä, useilla toimialoilla työntekijöille aiheutuu liikaa haittaa ja vaaraa työssään.
  • Ei tule lisätä. Ihmisiä ei voi suojella keskusjohtoisesti.
  • Työsuojeluasioista tulee sopia yritystasolla.

Oikeistolaisen EU:n arvomaailmasta kertoo karusti se, että komissio nosti viime syksynä työsuojelun ja työergonomian ns. REFIT-listalle eli turhan säätelyn luetteloon. Samalla se ilmoitti, että työsuojelusta se ei tee enää yhtään lakialoitetta kaudellaan. Hiusalan työnantajien ja työntekijöiden yhteinen työsuojelusopimus, joka olisi vihdoin puuttunut allergisoivien kemikaalien käyttöön kampaamoissa ja määritteli samalla järkevät työjalkineet, leimattiin "korkokenkädirektiiviksi" ja hylättiin EP:ssä. Näin miljoona kampaamoalan työntekijää jäi vaille työsuojelun turvaa. Myös tasa-arvon kannalta on sietämätöntä, että työsuojelussa on ensin huomioitu miesvaltaiset alat, ja kun vihdoin tulisi naisten vuoro, lainsäädäntö katsotaan tarpeettomaksi.

Kysymysryhmä 2/2

7/10 Kansainvälisen rahoitussektorin toiminta on johtanut Euroopassakin kriisiin. Tulisiko EU:lle antaa enemmän toimivaltaa säännellä pankkeja ja rahoituslaitoiksia tulevien kriisien ehkäisemiseksi?

  • Tulisi antaa. Yhteinen sääntely luo vakautta ja samanarvoisen toimintaympäristön sekä suojaa pankkien asiakkaita.
  • Ei tulisi antaa. Vain sääntelystä vapailla pankeilla on mahdollisuus menestyä tai toisaalta epäonnistua.
  • Pankkien sääntely on jokaisen jäsenmaan oma asia. EU-tasoista sääntelyä rahoitusalalla ei tarvitse lisätä.

Vastauksia painotetaan kysymysryhmän sisällä. Kuinka tärkeä tämä kysymys on?

Tärkein      Toiseksi tärkein      Kolmanneksi tärkein      Vähiten tärkeä

Kerron aiheesta yksityiskohtaisesti uudessa kirjassani "Suuri kiristys" (2014). Valvomattomien rahamarkkinoiden aiheuttama finanssikriisi sai EU:n suuret pankit huonoon kuntoon. Valtiot joutuivat velkaantumaan pelastaakseen pankit, joiden kestävyyttä kansalliset valvojat eivät edes halunneet tutkia kunnolla. USA:ssa oli toteutettu ripeä ja armoton pankkitesti, mutta EU:n testi oli farssi. Pankkien epävakaus oli tärkeämpi syy Kreikan kriisiin kuin Kreikan heikko talous, ja "Kreikan" apupaketilla pelastettiin ennen kaikkea Ranskan, Saksan ja Britannian pankit. Pankkiunioni ja yhteinen pankkivalvonta on tärkeä ensi askel. Erkki Liikasen ryhmän esitys talletus- ja sijoituspankkien erottamisesta on toteutettava seuraavalla EP-kaudella.

8/10 Osa EU:n jäsenvaltioista houkuttelee yrityksiä alhaisella yritysverotuksella. Tulisiko EU:n säätää yritysverotuksen vähimmäistasosta?

  • Tulisi. Pitkällä aikavälillä se on kaikkien etu.
  • Ei tulisi. On hyvä, että myös yritysverotuksen osalta EU:n sisällä on kilpailua.
  • Verotuskysymykset tulisi ensisijaisesti hoitaa jäsenvaltioden välisillä sopimuksilla.

Vastauksia painotetaan kysymysryhmän sisällä. Kuinka tärkeä tämä kysymys on?

Tärkein      Toiseksi tärkein      Kolmanneksi tärkein      Vähiten tärkeä

Verotuksesta voitaisiin osittain päättää määräenemmistöillä. Yritysverotuksessa tulisi säätää minimitaso - mutta myös maksimitaso: vaikkapa 15-25 prosentin haarukka. (Oikeistovallan irvokkaimpia ilmentymiä on, että Irlannin kriisiapu edellytti 25 000 julkisen sektorin työntekijälle potkuja, mutta EU:n alhaisimpaan yritysveroon ei edes haluttu puuttua.) Samalla yritysveron kiertäminen - siirtohinnoittelun keinoin tai Irlannin ja Hollannin lakien porsaanreikiä hyödyntäen - on estettävä mm. sopimalla maakohtaisesta tilinpidosta, joka kertoo, missä verotettava arvonlisä on todellisuudessa luotu. Realismia on kuitenkin myöntää, että suuryritysten keinot yritysveron välttämiseen ovat ylivoimaiset, ja tämä verotulo supistuu joka jäsenmaassa.

9/10 EU:n budjetista valtaosa käytetään maatalouden ylläpitämiseen. Pitäisikö budjetin painopistettä siirtää muiden toimialojen ja työpaikkojen luomisen suuntaan mm. tutkimus- ja koulutuspanostuksia lisäämällä?

  • Ei. Maatalouden tukeminen on välttämätöntä nykyisessä laajuudessa.
  • Kyllä. On kokonaistaloudellisesti paljon tehokkaampaa tukea muuta tuottavuutta ja luoda työtä tulevaisuuden toimialoille.
  • EU:n elinkeinotukia tulee yleisesti supistaa.

Vastauksia painotetaan kysymysryhmän sisällä. Kuinka tärkeä tämä kysymys on?

Tärkein      Toiseksi tärkein      Kolmanneksi tärkein      Vähiten tärkeä

Tämä vastakkainasettelu on väärä. Maatalous (CAP) on EU:n suurin budjettiluokka, mutta ei sentään "valtaosa", vaan 40 prosentin osuus. Se on laskusuunnassa, eikä ole euromääräisesti kasvanut 2000-luvulla, vaikka jäsenmaita on tullut lisää. Suunta on oikea. Seuraaava EU-parlamentti ei edes päätä asiasta, koska uusi 7 vuoden CAP-ohjelma vasta alkoi. Maatalouden osuuden supistaminen on varmaan mahdollista, mutta ei EU:n muuta kehittämistä voi sen varaan laskea. Tutkimus, tuotekehitys ja koulutus on valtavan tärkeä alue, jonka resursseja pitää joka tapauksessa lisätä. Kannatan EU:n budjetin rahoittamista rahoitusalan liikevaihtoverolla (FAT, tai huonommalla rahoitusmarkkinaverolla, FTT).

10/10 Euroopan Komissio arvioi harmaan talouden ja veronkierron vievän 1000 miljardia euroa. Tuleeko tämän ehkäisemiseksi luoda kaikkia jäsenvaltioita sitova ohjelma ja lainsäädäntö?

  • Tulee. Yhteiskunnan ulkopuolinen taloudellinen toiminta ei saa mielestäni olla mahdollinen toimintatapa.
  • Rajoitetusti tulee. Yritteliäisyyttä tulee suosia edistämällä verosuunnittelua.
  • Ei. Veroparatiiseissa ei ole mitään väärää.

Vastauksia painotetaan kysymysryhmän sisällä. Kuinka tärkeä tämä kysymys on?

Tärkein      Toiseksi tärkein      Kolmanneksi tärkein      Vähiten tärkeä

Rikollinen veronkierto, harmaa talous ja rahanpesu on ilman muuta torjuttava, mikä edellyttää pankkisalaisuuden murtamista ja yhtenäistä lainsäädäntöä. Nämä asiat täytyy voida päättää jäsenmaiden määräenemmistöllä, jota ei Luxemburg enää torpedoi. (On irvokasta, että oikeiston EPP tarjoaa komission puheenjohtajaksi juuri veroparatiisimaan pitkäaikaista johtajaa.) 70 % maailman veroparatiiseista sijaitsee EU:ssa. Voimme myös edellyttää, että EU:n ulkopuolisissa veroparatiiseissa toimivat yhtiöt noudattavat EU-sääntöjä. Tästä aiheesta voi lukea finanssikriisiä käsittelevästä kirjastani Luoton loppu (2009). Sinänsä laillista, mutta vahingollista verokeplottelua käsittelen vastauksessa 8.