Palkansaajan ääni ratkaisee. | Eurovaalit 25.5.2014

Aloitussivulle

Ehdokas 235 Ilkka Kantola



Ehdokasnumero: 235

Kotipaikkakunta: Turku


Turkulainen kansanedustaja (sd) vuodesta 2007. Teol. tri. 1994. Kokemus mm. lakivaliokunnasta, sivistysvaliokunnasta, perustuslakivaliokunnasta ja ulkoasiainvaliokunnasta. Ylen hallintoneuvoston pj. 2011-. TSL:n pj. 2013-, Suomen YK-liiton pj 2014-, Solidaarisuuden valtuuskunnan pj. - Aikaisempi työura. Kirkon palveluksessa 20 vuotta 1985-2005. Lisäksi terveys- ja sosiaalialan töitä, sekä kokemus rakennusalan yrittäjyydestä.



Vastaukset työkoneen kyselyyn


Kysymysryhmä 1/2

1/10 Pitäisikö EU:n säätää vähimmäispalkoista?

  • Ei. On ihan hyvä, että EU:ssa on halpojen työvoimakustannusten maita joihin tuotantoa voidaan siirtää tarpeen mukaan.
  • Pitäisi. Halpojen työvoimakustannusten ylläpitäminen EU:ssa haittaa kaikkien jäsenvaltioiden talouden kehittymistä.
  • Vähimmäispalkoista pitäisi sopia työehtosopimuksella jolloin palkoista neuvotellaan työmarkkinaosapuolten kesken.

Työntekijällä tule kaikissa jäsenmaissa olla palkkaturva. Minimipalkan taso ei nykytilanteessa voi olla sama kaikissa jäsenmaissa. Siksi kätevintä on että kussakin maassa palkoista sovitaan lakisääteisen työsopimusneuvottelun pohjalta.

2/10 Työvoiman vapaa liikkuvuus on yksi Euroopan Unionin perusoikeuksista. Tulisiko työntekijän noudattaa sen maan työehtoja, jossa hän työskentelee?

  • Ei, työvoima on markkinaehtoista ja työehtoja ei ole syytä säännellä.
  • Tulisi noudattaa. Halpatyövoiman käyttö polkee paitsi työntekijöiden oikeuksia myös palkkoja.
  • Ulkomaalaiset työntekijät Suomessa eivät ansaitse samaa palkkaa kuin suomalaiset vaikka tämä johtaakin hankalaan työtilanteeseen esimerkiksi suomalaisille työntekijöille kotimaassa.

Työmarkkinoiden vakaus turvataan parhaiten jäsenvaltiokohtaisin sopimuksin joita tulee noudattaa. Kussakin maassa tulee olla lähtökohtaisesti yhteen järjestelmään perustuvat työmarkkinat riippumatta siitä, mistä yritykset tai työntekijät ovat kotoisin.

3/10 Tarvitaanko EU:ssa yhteistä lainsäädäntöä irtisanomissuojasta?

  • Tarvitaan. Monikansallisissa yrityksissä irtisanomiset painottuvat Suomeen, koska täällä irtisanominen on monia muita maita helpompaa.
  • Ei tarvita. Maassa maan tavalla toimii tässäkin asiassa.
  • Osittain tarvitaan. Tällöin yritysten on mahdollista ennakoida toimintaansa helpommin.

Irtisanomissuojalla pitää olla jokin yhteinen vähimmäistaso. Mutta täysin yhtenäinen taso ei vielä ole realistinen tavoite. Vaarana on että päädyttäisiin heikentämään joidenkin maiden irtisanomissuojaa.

4/10 Työntekijän mahdollisuus haastaa työnantaja oikeuteen on korkean kynnyksen takana. Onko mielestäsi tarpeellista järjestää ammattiliitoille itsenäinen EU-tasoinen joukkokanneoikeus työntekijän aseman turvaamiseksi?

  • Kyllä, työntekijän aseman turvaamista tulee helpottaa.
  • Ei, siitä seuraisi liikaa hankaluuksia yrityksille.
  • Työntekijän asema tulee turvata muilla tavoin.

Ammattiliittojen asemaa työntekijän turvan takaajana tulee vahvistaa.

5/10 Mitä mieltä olet EU:n mahdollisuudesta säätää työaikojen vähimmäistasosta kattavalla direktiivillä kaikkia jäsenmaita sitovasti?

  • On hyvä, jos vähimmäistasosta säädetään sitovasti, jolloin kaikilla EU-kansalaisilla on sama vähimmäisturva eikä kilpailu sisämarkkinoilla vääristy.
  • Mielestäni jokainen maa voi säätää työajoista itse ja se ei koske muiden EU-maiden yrityksiä ja työntekijöitä.
  • Turha säätää, jos työtä tehdään kuitenkin pimeästi.

Yhteinen vähimmäisturvasäädös auttaisi tässäkin asiassa työmarkkinoiden vakauden ja työyvinvoinnin lisäämistä. Mikä tuo vähimmäistaso olisi, on kysymys erikseen. Sitä tulisi punnita toimeentulomahdollisuuksien kannalta. Tärkeätä olisi että henkilö voisi tulla toimeen yhdellä työpaikalla ja työtä riittäisi silloin useammalle.

6/10 Työsuojelun kehittäminen on Euroopan Unionissa pysähdyksissä. Tuleeko työsuojelulainsäädäntöä lisätä EU:ssa?

  • Tulee lisätä, useilla toimialoilla työntekijöille aiheutuu liikaa haittaa ja vaaraa työssään.
  • Ei tule lisätä. Ihmisiä ei voi suojella keskusjohtoisesti.
  • Työsuojeluasioista tulee sopia yritystasolla.

Nykyinen komissio on ollut vaisu työsuojelun kehittämisessä. Työsuojelustrategian laatiminen on tulevan komission kiireellisiä tehtäviä.

Kysymysryhmä 2/2

7/10 Kansainvälisen rahoitussektorin toiminta on johtanut Euroopassakin kriisiin. Tulisiko EU:lle antaa enemmän toimivaltaa säännellä pankkeja ja rahoituslaitoiksia tulevien kriisien ehkäisemiseksi?

  • Tulisi antaa. Yhteinen sääntely luo vakautta ja samanarvoisen toimintaympäristön sekä suojaa pankkien asiakkaita.
  • Ei tulisi antaa. Vain sääntelystä vapailla pankeilla on mahdollisuus menestyä tai toisaalta epäonnistua.
  • Pankkien sääntely on jokaisen jäsenmaan oma asia. EU-tasoista sääntelyä rahoitusalalla ei tarvitse lisätä.

Vastauksia painotetaan kysymysryhmän sisällä. Kuinka tärkeä tämä kysymys on?

Tärkein      Toiseksi tärkein      Kolmanneksi tärkein      Vähiten tärkeä

Yhteinen euro valuutta pysyy uskottavana vain jos rahoitusta säännellään yhteisesti nykyistä pontevammin. Velka- ja pankkikriisit ovat seurausta puutteellisesta koordinaatiosta ja valvonnasta.

8/10 Osa EU:n jäsenvaltioista houkuttelee yrityksiä alhaisella yritysverotuksella. Tulisiko EU:n säätää yritysverotuksen vähimmäistasosta?

  • Tulisi. Pitkällä aikavälillä se on kaikkien etu.
  • Ei tulisi. On hyvä, että myös yritysverotuksen osalta EU:n sisällä on kilpailua.
  • Verotuskysymykset tulisi ensisijaisesti hoitaa jäsenvaltioden välisillä sopimuksilla.

Vastauksia painotetaan kysymysryhmän sisällä. Kuinka tärkeä tämä kysymys on?

Tärkein      Toiseksi tärkein      Kolmanneksi tärkein      Vähiten tärkeä

EU säätelee alv:n tasoja. Yritysverotuksen menettelyissä ja järjestelmissä on nyt paljon eroja jäsenmaiden välillä. tavoitteena tulisi olla järjestelmien vertailukelpoisuuden parantaminen ja sitten minimitasosta päättäminen. Pelkkä yhteisöveroprosentti ei kerro koko totuutta yritysten verotuksen tasosta.

9/10 EU:n budjetista valtaosa käytetään maatalouden ylläpitämiseen. Pitäisikö budjetin painopistettä siirtää muiden toimialojen ja työpaikkojen luomisen suuntaan mm. tutkimus- ja koulutuspanostuksia lisäämällä?

  • Ei. Maatalouden tukeminen on välttämätöntä nykyisessä laajuudessa.
  • Kyllä. On kokonaistaloudellisesti paljon tehokkaampaa tukea muuta tuottavuutta ja luoda työtä tulevaisuuden toimialoille.
  • EU:n elinkeinotukia tulee yleisesti supistaa.

Vastauksia painotetaan kysymysryhmän sisällä. Kuinka tärkeä tämä kysymys on?

Tärkein      Toiseksi tärkein      Kolmanneksi tärkein      Vähiten tärkeä

Maataloustukien määrä oli 1970 luvulla 70% tuntumassa. nyt se on noin 40%, joten tuen suhteellinen osuus on merkittävästi vähentynyt. Sama suunta voi harkitusti jatkua.

10/10 Euroopan Komissio arvioi harmaan talouden ja veronkierron vievän 1000 miljardia euroa. Tuleeko tämän ehkäisemiseksi luoda kaikkia jäsenvaltioita sitova ohjelma ja lainsäädäntö?

  • Tulee. Yhteiskunnan ulkopuolinen taloudellinen toiminta ei saa mielestäni olla mahdollinen toimintatapa.
  • Rajoitetusti tulee. Yritteliäisyyttä tulee suosia edistämällä verosuunnittelua.
  • Ei. Veroparatiiseissa ei ole mitään väärää.

Vastauksia painotetaan kysymysryhmän sisällä. Kuinka tärkeä tämä kysymys on?

Tärkein      Toiseksi tärkein      Kolmanneksi tärkein      Vähiten tärkeä

Pyrittäessä luomaan vahvempaa sosiaalista Eurooppaa, tarvitaan vahvempaa elinkeinoelämän vastuuta veronmaksajana.