Palkansaajan ääni ratkaisee. | Eurovaalit 25.5.2014

Aloitussivulle

Ehdokas 238 Johannes Koskinen



Ehdokasnumero: 238

Kotipaikkakunta: Hämeenlinna


Johannes Koskinen on koulutukseltaan varatuomari ja toiminut kansanedustajana vuodesta 1991. Perheessä vaimo Liisa ja tytöt Maisa ja Liina.
Ay-lakimiehenä Rakennusliitossa ja SAK:ssa sekä juristina työministeriössä ja sos.dem. eduskuntaryhmässä 80-luvulla.
Oikeusministerinä 1999-2005, varapuhemiehenä 2007-10, nyt perustuslakivaliokunnan pj ja ulkoasiainvaliokunnan jäsen.
SDP:n edustajana Euroopan sos.dem. puolueen presidiumissa 2005-12, Työväen Akatemian hallituksen pj.
Hämeen maakuntahallituksen pj, Hämeenlinnan kaupunginvaltuutettu ja hallituksen vpj.

Facebook:
https://www.facebook.com/pages/Ty%C3%B6n-ja-oikeudenmukaisuuden-asialla-JOHANNES-KOSKINEN/109616889118972

Twitter:
https://twitter.com/JohKoskinen



Vastaukset työkoneen kyselyyn


Kysymysryhmä 1/2

1/10 Pitäisikö EU:n säätää vähimmäispalkoista?

  • Ei. On ihan hyvä, että EU:ssa on halpojen työvoimakustannusten maita joihin tuotantoa voidaan siirtää tarpeen mukaan.
  • Pitäisi. Halpojen työvoimakustannusten ylläpitäminen EU:ssa haittaa kaikkien jäsenvaltioiden talouden kehittymistä.
  • Vähimmäispalkoista pitäisi sopia työehtosopimuksella jolloin palkoista neuvotellaan työmarkkinaosapuolten kesken.

Lakisääteisellä vähimmäispalkalla voidaan täydentää työehtosopimusten vähimmäispalkkasääntelyä erityisesti maissa, joissa järjestäytymisaste ja sopimusten kattavuus on heikko. Kansallinen sääntely toimii kuitenkin EU-tasoa paremmin, kun palkkatasot eroavat niin suuresti unionin laajennuttua.

2/10 Työvoiman vapaa liikkuvuus on yksi Euroopan Unionin perusoikeuksista. Tulisiko työntekijän noudattaa sen maan työehtoja, jossa hän työskentelee?

  • Ei, työvoima on markkinaehtoista ja työehtoja ei ole syytä säännellä.
  • Tulisi noudattaa. Halpatyövoiman käyttö polkee paitsi työntekijöiden oikeuksia myös palkkoja.
  • Ulkomaalaiset työntekijät Suomessa eivät ansaitse samaa palkkaa kuin suomalaiset vaikka tämä johtaakin hankalaan työtilanteeseen esimerkiksi suomalaisille työntekijöille kotimaassa.

Ainoa tapa turvata reilut pelisäännöt vapaan liikkuvuuden oloissa.

3/10 Tarvitaanko EU:ssa yhteistä lainsäädäntöä irtisanomissuojasta?

  • Tarvitaan. Monikansallisissa yrityksissä irtisanomiset painottuvat Suomeen, koska täällä irtisanominen on monia muita maita helpompaa.
  • Ei tarvita. Maassa maan tavalla toimii tässäkin asiassa.
  • Osittain tarvitaan. Tällöin yritysten on mahdollista ennakoida toimintaansa helpommin.

Minimisääntely tässäkin tarpeen - voidaan kohentaa kansallisella tasolla työehtosopimuksin tai lainsäädännöllä.

4/10 Työntekijän mahdollisuus haastaa työnantaja oikeuteen on korkean kynnyksen takana. Onko mielestäsi tarpeellista järjestää ammattiliitoille itsenäinen EU-tasoinen joukkokanneoikeus työntekijän aseman turvaamiseksi?

  • Kyllä, työntekijän aseman turvaamista tulee helpottaa.
  • Ei, siitä seuraisi liikaa hankaluuksia yrityksille.
  • Työntekijän asema tulee turvata muilla tavoin.

Ammattiliittojen kanneoikeus toisi turvaa työmarkkinoilla kaltoin kohdelluille, usein nuorille järjestäytymättömille ja ulkomaalaisille työntekijöille.

5/10 Mitä mieltä olet EU:n mahdollisuudesta säätää työaikojen vähimmäistasosta kattavalla direktiivillä kaikkia jäsenmaita sitovasti?

  • On hyvä, jos vähimmäistasosta säädetään sitovasti, jolloin kaikilla EU-kansalaisilla on sama vähimmäisturva eikä kilpailu sisämarkkinoilla vääristy.
  • Mielestäni jokainen maa voi säätää työajoista itse ja se ei koske muiden EU-maiden yrityksiä ja työntekijöitä.
  • Turha säätää, jos työtä tehdään kuitenkin pimeästi.

Työaikaa, työsuojelua ja työturvallisuutta koskeva vähimmäistaso pitää säätää sitovasti EU-tasolla, jotta epäinhimilliset työolot voidaan estää.

6/10 Työsuojelun kehittäminen on Euroopan Unionissa pysähdyksissä. Tuleeko työsuojelulainsäädäntöä lisätä EU:ssa?

  • Tulee lisätä, useilla toimialoilla työntekijöille aiheutuu liikaa haittaa ja vaaraa työssään.
  • Ei tule lisätä. Ihmisiä ei voi suojella keskusjohtoisesti.
  • Työsuojeluasioista tulee sopia yritystasolla.

Työsuojelun tason nostaminen ja yhtenäistäminen on tärkeä tavoite tulevalle vaalikaudelle, kun nykyinen komissio laiminlyönyt tätä sektoria.

Kysymysryhmä 2/2

7/10 Kansainvälisen rahoitussektorin toiminta on johtanut Euroopassakin kriisiin. Tulisiko EU:lle antaa enemmän toimivaltaa säännellä pankkeja ja rahoituslaitoiksia tulevien kriisien ehkäisemiseksi?

  • Tulisi antaa. Yhteinen sääntely luo vakautta ja samanarvoisen toimintaympäristön sekä suojaa pankkien asiakkaita.
  • Ei tulisi antaa. Vain sääntelystä vapailla pankeilla on mahdollisuus menestyä tai toisaalta epäonnistua.
  • Pankkien sääntely on jokaisen jäsenmaan oma asia. EU-tasoista sääntelyä rahoitusalalla ei tarvitse lisätä.

Vastauksia painotetaan kysymysryhmän sisällä. Kuinka tärkeä tämä kysymys on?

Tärkein      Toiseksi tärkein      Kolmanneksi tärkein      Vähiten tärkeä

Pankkiunionissa on jo sovittu tiiviimmästä sääntelystä ja finanssivalvonnasta, mutta täytäntöönpano vaatii valppautta.

8/10 Osa EU:n jäsenvaltioista houkuttelee yrityksiä alhaisella yritysverotuksella. Tulisiko EU:n säätää yritysverotuksen vähimmäistasosta?

  • Tulisi. Pitkällä aikavälillä se on kaikkien etu.
  • Ei tulisi. On hyvä, että myös yritysverotuksen osalta EU:n sisällä on kilpailua.
  • Verotuskysymykset tulisi ensisijaisesti hoitaa jäsenvaltioden välisillä sopimuksilla.

Vastauksia painotetaan kysymysryhmän sisällä. Kuinka tärkeä tämä kysymys on?

Tärkein      Toiseksi tärkein      Kolmanneksi tärkein      Vähiten tärkeä

Haitallinen verokilpailu ja monikansallisten yritysten veroshoppailu on kyettävä estämään ja tämä on yksi keino.

9/10 EU:n budjetista valtaosa käytetään maatalouden ylläpitämiseen. Pitäisikö budjetin painopistettä siirtää muiden toimialojen ja työpaikkojen luomisen suuntaan mm. tutkimus- ja koulutuspanostuksia lisäämällä?

  • Ei. Maatalouden tukeminen on välttämätöntä nykyisessä laajuudessa.
  • Kyllä. On kokonaistaloudellisesti paljon tehokkaampaa tukea muuta tuottavuutta ja luoda työtä tulevaisuuden toimialoille.
  • EU:n elinkeinotukia tulee yleisesti supistaa.

Vastauksia painotetaan kysymysryhmän sisällä. Kuinka tärkeä tämä kysymys on?

Tärkein      Toiseksi tärkein      Kolmanneksi tärkein      Vähiten tärkeä

Nyt noin 40 % budjetista menee maatalouteen. Siivua on pienennettävä ja varoja ohjattava mm. tutkimukseen , innovaatiopolitiikkaan, työllisyyttä ja kasvua tukevan väyläverkoston rakentamiseen.

10/10 Euroopan Komissio arvioi harmaan talouden ja veronkierron vievän 1000 miljardia euroa. Tuleeko tämän ehkäisemiseksi luoda kaikkia jäsenvaltioita sitova ohjelma ja lainsäädäntö?

  • Tulee. Yhteiskunnan ulkopuolinen taloudellinen toiminta ei saa mielestäni olla mahdollinen toimintatapa.
  • Rajoitetusti tulee. Yritteliäisyyttä tulee suosia edistämällä verosuunnittelua.
  • Ei. Veroparatiiseissa ei ole mitään väärää.

Vastauksia painotetaan kysymysryhmän sisällä. Kuinka tärkeä tämä kysymys on?

Tärkein      Toiseksi tärkein      Kolmanneksi tärkein      Vähiten tärkeä

Veronkierto sälyttää veroja palkansaajien ja eläkeläisten, yleensäkin tunnollisesti veronsa maksavien kontolle. Harmaa talous levittää epäoikeudenmukaisuutta, veroparatiisit suosivat suoranaista rikollisuutta.