Palkansaajan ääni ratkaisee. | Eurovaalit 25.5.2014

Aloitussivulle

Ehdokas 243 Reijo Paananen



Ehdokasnumero: 243

Kotipaikkakunta: Helsinki


Palkansaajien edunvalvontaa jo vuodesta 1988. SAK:n nuorisosihteeri, EU-kansanäänestyskoordinaattori, tiedottaja, järjestöpäällikkö, EU-asiantuntija, viestintäpäällikkö. Lisäksi työtä Euroopan parlamentissa kolme vuotta ja Eurooppalaisessa Suomessa 2,5 vuotta. SDP:n viestintävastaava (ja mm. Eurovaalipäällikkö) 3 vuoden ajan. Ehdolla Euroopan parlamenttiin myös viisi vuotta sitten. Palkansaaja-Paananen on palannut :)



Vastaukset työkoneen kyselyyn


Kysymysryhmä 1/2

1/10 Pitäisikö EU:n säätää vähimmäispalkoista?

  • Ei. On ihan hyvä, että EU:ssa on halpojen työvoimakustannusten maita joihin tuotantoa voidaan siirtää tarpeen mukaan.
  • Pitäisi. Halpojen työvoimakustannusten ylläpitäminen EU:ssa haittaa kaikkien jäsenvaltioiden talouden kehittymistä.
  • Vähimmäispalkoista pitäisi sopia työehtosopimuksella jolloin palkoista neuvotellaan työmarkkinaosapuolten kesken.

Meillä toimii työehtosopimuksin sovittu palkkajärjestelmä, useissa muissa EU-maissa asia on hoidettu minimipalkkalainsäädännöllä. Jos antaa palkat poliitikkojen käsiin, voidaan niitä yhtä hyvin nostaa kuin laskea.

2/10 Työvoiman vapaa liikkuvuus on yksi Euroopan Unionin perusoikeuksista. Tulisiko työntekijän noudattaa sen maan työehtoja, jossa hän työskentelee?

  • Ei, työvoima on markkinaehtoista ja työehtoja ei ole syytä säännellä.
  • Tulisi noudattaa. Halpatyövoiman käyttö polkee paitsi työntekijöiden oikeuksia myös palkkoja.
  • Ulkomaalaiset työntekijät Suomessa eivät ansaitse samaa palkkaa kuin suomalaiset vaikka tämä johtaakin hankalaan työtilanteeseen esimerkiksi suomalaisille työntekijöille kotimaassa.

Halpatyövoimalla keinottelu sotkee kilpailun. Samalla se repii ihmiset perheidensä luota ja juuriltaan.

3/10 Tarvitaanko EU:ssa yhteistä lainsäädäntöä irtisanomissuojasta?

  • Tarvitaan. Monikansallisissa yrityksissä irtisanomiset painottuvat Suomeen, koska täällä irtisanominen on monia muita maita helpompaa.
  • Ei tarvita. Maassa maan tavalla toimii tässäkin asiassa.
  • Osittain tarvitaan. Tällöin yritysten on mahdollista ennakoida toimintaansa helpommin.

Kun kerran haetaan yhtenäisiä ehtoja kaupankäynnille, eikö samalla luotaisi ennakoitavuutta yhteisin ehdoin myös työmarkkinoilla joissakin keskeisissä asioissa, kuten irtisanomistilanteet.

4/10 Työntekijän mahdollisuus haastaa työnantaja oikeuteen on korkean kynnyksen takana. Onko mielestäsi tarpeellista järjestää ammattiliitoille itsenäinen EU-tasoinen joukkokanneoikeus työntekijän aseman turvaamiseksi?

  • Kyllä, työntekijän aseman turvaamista tulee helpottaa.
  • Ei, siitä seuraisi liikaa hankaluuksia yrityksille.
  • Työntekijän asema tulee turvata muilla tavoin.

Heikommassa asemassa olevalta vaatii aina suurta rohkeutta uhmata vahvempaansa ja laittaa pahimmillaan rahansa likoon juristiarmeijaa vastaan. Eikä tilannetta paranna yhtään se, jos sattuu tulemaan eri maasta ja toimintakulttuurista. Ammattiliitoilla on sekä intressi että resurssit hoitaa asioita kuntoon, jos joukkokanneoikeus saadaan aikaan.

5/10 Mitä mieltä olet EU:n mahdollisuudesta säätää työaikojen vähimmäistasosta kattavalla direktiivillä kaikkia jäsenmaita sitovasti?

  • On hyvä, jos vähimmäistasosta säädetään sitovasti, jolloin kaikilla EU-kansalaisilla on sama vähimmäisturva eikä kilpailu sisämarkkinoilla vääristy.
  • Mielestäni jokainen maa voi säätää työajoista itse ja se ei koske muiden EU-maiden yrityksiä ja työntekijöitä.
  • Turha säätää, jos työtä tehdään kuitenkin pimeästi.

Tämä on keskeisimpiä asioita, jotka erottavat bisneseurooppalaiset ja ihmisten Euroopan kannattajat. Viimeksi Vanhasen-Kataisen hallitus tuki voimakkaasti direktiiviä, joka olisi käytännössä pistänyt työntekijät kiltisti joustamaan työnantajan tarpeiden mukaisesti. Jos tällä keinoin vielä saataisiin työaika ylemmille toimihenkilöille, oltaisiin aivan uudessa tilanteessa. Positiivisemmassa sellaisessa.

6/10 Työsuojelun kehittäminen on Euroopan Unionissa pysähdyksissä. Tuleeko työsuojelulainsäädäntöä lisätä EU:ssa?

  • Tulee lisätä, useilla toimialoilla työntekijöille aiheutuu liikaa haittaa ja vaaraa työssään.
  • Ei tule lisätä. Ihmisiä ei voi suojella keskusjohtoisesti.
  • Työsuojeluasioista tulee sopia yritystasolla.

Suomalaiset palkansaajat olivat saamapuolella monissa työsuojeluasioissa, kun liityimme unioniin. Johan sen sanoo työurien pidentämistahtokin, että työn tekijöiden suojelu henkisiltä ja ruumiillisilta kolhuilta kannattaa.

Kysymysryhmä 2/2

7/10 Kansainvälisen rahoitussektorin toiminta on johtanut Euroopassakin kriisiin. Tulisiko EU:lle antaa enemmän toimivaltaa säännellä pankkeja ja rahoituslaitoiksia tulevien kriisien ehkäisemiseksi?

  • Tulisi antaa. Yhteinen sääntely luo vakautta ja samanarvoisen toimintaympäristön sekä suojaa pankkien asiakkaita.
  • Ei tulisi antaa. Vain sääntelystä vapailla pankeilla on mahdollisuus menestyä tai toisaalta epäonnistua.
  • Pankkien sääntely on jokaisen jäsenmaan oma asia. EU-tasoista sääntelyä rahoitusalalla ei tarvitse lisätä.

Vastauksia painotetaan kysymysryhmän sisällä. Kuinka tärkeä tämä kysymys on?

Tärkein      Toiseksi tärkein      Kolmanneksi tärkein      Vähiten tärkeä

Nostin tämän tärkeimmäksi, koska nykyinen kriisi ei suinkaan johdu valtioiden ylettömästä velkaantumisesta, vaan epäterveestä rahoitussektorista ja ahneista ihmisistä. Korjausliikettä on saatu aikaan - kiitos sosialidemokraattien - sijoittajien vastuun asettamisella etusijalle ja säästämällä veronmaksajien lompakot viimeiseksi hötävaraksi. Nyt käynnistyvä pankkiunioni sisältää mm. pankkien itse rahoittaman kriisirahaston. Pidetään silti huoli, ettei maksuvälineenä käytetä suomalaisten talletussuojaa!

8/10 Osa EU:n jäsenvaltioista houkuttelee yrityksiä alhaisella yritysverotuksella. Tulisiko EU:n säätää yritysverotuksen vähimmäistasosta?

  • Tulisi. Pitkällä aikavälillä se on kaikkien etu.
  • Ei tulisi. On hyvä, että myös yritysverotuksen osalta EU:n sisällä on kilpailua.
  • Verotuskysymykset tulisi ensisijaisesti hoitaa jäsenvaltioden välisillä sopimuksilla.

Vastauksia painotetaan kysymysryhmän sisällä. Kuinka tärkeä tämä kysymys on?

Tärkein      Toiseksi tärkein      Kolmanneksi tärkein      Vähiten tärkeä

Toiseksi tärkein kysymys mielestäni, koska yritysverotuksella kilpaileminen on pohjaton kaivo. Viimeksi tänään (24.4.) kokoomuslainen kansanedustaja ehdotti, että seuraava hallitus laskee yhteisöveron meillä 15 prosenttiin. Ei se yhteiskunta niin pyöri, että yritykset saavat osaavan työvoiman, toimivan infrastruktuurin ja turvallisen toimintaympäristön ihan ilmaiseksi!

9/10 EU:n budjetista valtaosa käytetään maatalouden ylläpitämiseen. Pitäisikö budjetin painopistettä siirtää muiden toimialojen ja työpaikkojen luomisen suuntaan mm. tutkimus- ja koulutuspanostuksia lisäämällä?

  • Ei. Maatalouden tukeminen on välttämätöntä nykyisessä laajuudessa.
  • Kyllä. On kokonaistaloudellisesti paljon tehokkaampaa tukea muuta tuottavuutta ja luoda työtä tulevaisuuden toimialoille.
  • EU:n elinkeinotukia tulee yleisesti supistaa.

Vastauksia painotetaan kysymysryhmän sisällä. Kuinka tärkeä tämä kysymys on?

Tärkein      Toiseksi tärkein      Kolmanneksi tärkein      Vähiten tärkeä

Jätin tämän neljänneksi, koska talouden perusrakenteiden tulee olla kunnossa, kun olemme aika monen maan kanssa yhteisessä talous- ja rahaliitossa. Tutkimus- ja koulutuspanokset ovat tärkeitä, mutta ei niitä voi yksin EU:lle sysätä. Yritysten ja jäsenmaiden on syytä myös kantaa kortensa kekoon. Maatalouden tukemisesta en luopuisi kokonaan, koska puhtailla ja jäljitettävillä elintarvikkeilla on paikkansa pöydässäni jatkossakin.

10/10 Euroopan Komissio arvioi harmaan talouden ja veronkierron vievän 1000 miljardia euroa. Tuleeko tämän ehkäisemiseksi luoda kaikkia jäsenvaltioita sitova ohjelma ja lainsäädäntö?

  • Tulee. Yhteiskunnan ulkopuolinen taloudellinen toiminta ei saa mielestäni olla mahdollinen toimintatapa.
  • Rajoitetusti tulee. Yritteliäisyyttä tulee suosia edistämällä verosuunnittelua.
  • Ei. Veroparatiiseissa ei ole mitään väärää.

Vastauksia painotetaan kysymysryhmän sisällä. Kuinka tärkeä tämä kysymys on?

Tärkein      Toiseksi tärkein      Kolmanneksi tärkein      Vähiten tärkeä

Pronssisija painotuksissani. Harmaa talous on aika ketterä siirtymään jäsenmaiden rajojen yli. Siksi tarvitaan yhteisiä toimia. Meillä muuten nämä toimet tosiasiassa aloitettiin, kun saatiin demarit takaisin hallitukseen. Nostin tämän esille siksi, ettei harmaan talouden kitkeminen pidä olla riippuvainen hallituksen koostumuksesta - siksikin kannatan EU-tason toimia. Ja sitten nuo veroparatiisit ja niitä hyödyntävät veroparasiitit. Ei niille kuria saa, ennen kuin EU-lainsäädäntö mahdollistaa veroparatiiseja hyödyntävien yritysten poissulkemisen vaikkapa tarjouskilpailuista. Kukaan ei väitä, että syövän parantaminen olisi helppo juttu, mutta yrittää silti täytyy!