Palkansaajan ääni ratkaisee. | Eurovaalit 25.5.2014

Aloitussivulle

Ehdokas 220 Sirpa Pietikäinen



Ehdokasnumero: 220

Kotipaikkakunta: Hämeenlinna


Europarlamentaarikko, kansanedustaja, ympäristöministeri, kauppatieteiden maisteri. Kansalaisjärjestöaktiivi ja rohkea yhteiskunnallinen keskustelija kuudella kielellä. Palkittu ympäristövaikuttaja. Neuvotteluteoriaopetuksen kehittäjä. Jäsenyyksiä yritysten hallituksissa. Järki toimii talouden logiikalla, sydän ihmisen ja ympäristön hyväksi.



Vastaukset työkoneen kyselyyn


Kysymysryhmä 1/2

1/10 Pitäisikö EU:n säätää vähimmäispalkoista?

  • Ei. On ihan hyvä, että EU:ssa on halpojen työvoimakustannusten maita joihin tuotantoa voidaan siirtää tarpeen mukaan.
  • Pitäisi. Halpojen työvoimakustannusten ylläpitäminen EU:ssa haittaa kaikkien jäsenvaltioiden talouden kehittymistä.
  • Vähimmäispalkoista pitäisi sopia työehtosopimuksella jolloin palkoista neuvotellaan työmarkkinaosapuolten kesken.

Tietyn minimipalkan määrittely EU-tasoisena ei ole tällä hetkellä järkevää, sillä elintaso jäsenmaiden välillä vaihtelee vielä huomattavasti. Mikä on riittävä minimipalkka elämiseen vaikkapa Bulgariassa, olisi täysin alimitoitettu meillä Suomessa. Pelkona tässä on se, että taso sovittaisiin alimman elintason jäsenmaan mukaan, jolloin tilanne käytännössä katsoen esimerkiksi meillä Suomessa huononisi. EU:ssa tulisi kuitenkin taata sosiaaliset palvelut ja perusturva jokaiselle kansalaiselle jäsenmaasta huolimatta - etenkin, kun ihmisten liikkuvuus jäsenmaasta toiseen on vain lisääntynyt. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että joka maassa olisi samat palvelut tai samansuuruinen perusturvan taso.

2/10 Työvoiman vapaa liikkuvuus on yksi Euroopan Unionin perusoikeuksista. Tulisiko työntekijän noudattaa sen maan työehtoja, jossa hän työskentelee?

  • Ei, työvoima on markkinaehtoista ja työehtoja ei ole syytä säännellä.
  • Tulisi noudattaa. Halpatyövoiman käyttö polkee paitsi työntekijöiden oikeuksia myös palkkoja.
  • Ulkomaalaiset työntekijät Suomessa eivät ansaitse samaa palkkaa kuin suomalaiset vaikka tämä johtaakin hankalaan työtilanteeseen esimerkiksi suomalaisille työntekijöille kotimaassa.

Tämä on periaatteellisesti oikein. Työntekijän oikeuksista huolehtiminen ei ole myöskään rasite hyville yrityksille, vaan kilpailuvaltti, kun yritys varmistaa tarjoamansa työn ja palvelun laadun. Täytyy ottaa kuitenkin huomioon myös tapaukset, missä työehdot ovat merkittävästi huonommat kuin mistä työntekijä lähetetään. Tällaisessa tapauksessa työntekijällä tulee olla mahdollisuus sopia ehdoista lähettäjämaan tason mukaisesti.

3/10 Tarvitaanko EU:ssa yhteistä lainsäädäntöä irtisanomissuojasta?

  • Tarvitaan. Monikansallisissa yrityksissä irtisanomiset painottuvat Suomeen, koska täällä irtisanominen on monia muita maita helpompaa.
  • Ei tarvita. Maassa maan tavalla toimii tässäkin asiassa.
  • Osittain tarvitaan. Tällöin yritysten on mahdollista ennakoida toimintaansa helpommin.

Päämäärän tulisi olla EU-alueella yhteinen, korkea irtisanomissuoja. Sääntöjä laadittaessa tulee kuitenkin olla tarkkana, ettei näitä lähdetä harmonisoimaan pienimpään mahdolliseen nimittäjään eli alimpaan EU-alueella käytössä olevaan irtisanomissuojaan. Tämä heikentäisi tilannetta mm. Suomessa, eikä olisi hyväksyttävää.

4/10 Työntekijän mahdollisuus haastaa työnantaja oikeuteen on korkean kynnyksen takana. Onko mielestäsi tarpeellista järjestää ammattiliitoille itsenäinen EU-tasoinen joukkokanneoikeus työntekijän aseman turvaamiseksi?

  • Kyllä, työntekijän aseman turvaamista tulee helpottaa.
  • Ei, siitä seuraisi liikaa hankaluuksia yrityksille.
  • Työntekijän asema tulee turvata muilla tavoin.

Usein työntekijällä - erityisesti jos kyse on lähetetystä sellaisesta - ei ole kykyä, taitoa, uskallusta saati voimavaroja lähteä haastamaan työnantajaa. Jos haluamme aidosti toteuttaa työelämän reiluja pelisääntöjä, tulisi ammattiliitoilla olla tämä oikeus.

5/10 Mitä mieltä olet EU:n mahdollisuudesta säätää työaikojen vähimmäistasosta kattavalla direktiivillä kaikkia jäsenmaita sitovasti?

  • On hyvä, jos vähimmäistasosta säädetään sitovasti, jolloin kaikilla EU-kansalaisilla on sama vähimmäisturva eikä kilpailu sisämarkkinoilla vääristy.
  • Mielestäni jokainen maa voi säätää työajoista itse ja se ei koske muiden EU-maiden yrityksiä ja työntekijöitä.
  • Turha säätää, jos työtä tehdään kuitenkin pimeästi.

Epäreilu kilpailu satuttaa myös suomalaisia yrityksiä: ei ole kenenkään etu, että kilpailutuksen voittaa osaamisen ja laadun sijasta yritys, joka esimerkiksi polkee työntekijöiden oikeuksia ja työolosuhteita tai laiminlyö tuoteturvallisuuden. Tarvitsemmekin EU-alueella yhteisesti sovitut ja valvotut pelisäännöt, joilla taataan hyvä ja korkea työsuojelun ja -ehtojen taso, sekä esimerkiksi tehokkaampi tuotevalvonta.

6/10 Työsuojelun kehittäminen on Euroopan Unionissa pysähdyksissä. Tuleeko työsuojelulainsäädäntöä lisätä EU:ssa?

  • Tulee lisätä, useilla toimialoilla työntekijöille aiheutuu liikaa haittaa ja vaaraa työssään.
  • Ei tule lisätä. Ihmisiä ei voi suojella keskusjohtoisesti.
  • Työsuojeluasioista tulee sopia yritystasolla.

EU:n sisämarkkinoiden peruspilareihin lukeutuu vapaa liikkuvuus - niin tavaroiden, palveluiden kuin ihmistenkin. Yhteisiä sääntöä tarvitaan, jotta kilpailu sisämarkkinoilla on reilua ja jotta ihmisten vapaa liikkuvuus toteutuisi aidosti, tulee heitä koskevien sääntöjen olla yhteismitalliset. Tällä hetkellä tässä on suuria alueellisia eroja unionin sisällä. Työlainsäädännön kehittämisen tulisi olla yksi uuden vaalikauden keskeisimmistä teemoista

Kysymysryhmä 2/2

7/10 Kansainvälisen rahoitussektorin toiminta on johtanut Euroopassakin kriisiin. Tulisiko EU:lle antaa enemmän toimivaltaa säännellä pankkeja ja rahoituslaitoiksia tulevien kriisien ehkäisemiseksi?

  • Tulisi antaa. Yhteinen sääntely luo vakautta ja samanarvoisen toimintaympäristön sekä suojaa pankkien asiakkaita.
  • Ei tulisi antaa. Vain sääntelystä vapailla pankeilla on mahdollisuus menestyä tai toisaalta epäonnistua.
  • Pankkien sääntely on jokaisen jäsenmaan oma asia. EU-tasoista sääntelyä rahoitusalalla ei tarvitse lisätä.

Vastauksia painotetaan kysymysryhmän sisällä. Kuinka tärkeä tämä kysymys on?

Tärkein      Toiseksi tärkein      Kolmanneksi tärkein      Vähiten tärkeä

Suomi ei yksin pysty valvomaan meilläkin toimivien monikansallisten pankkien tai eurooppalaisen rahajärjestelmän vakautta, vaikka niin haluaisi. Tällä vaalikaudella on tehty tärkeimmät finanssisektorin perustaa korjaavat lait. Työtä seuraavalle kaudellekin riittää, esimerkiksi kysymys varjopankkitoiminnan paremmasta säätelystä ja Liikasen-raporttiin perustuva riskitoiminnan erottaminen peruspankkitoiminnasta Talouden vakauden tärkein valuutta on luottamus: yhteisiin pelisääntöihin ja vahvaan yhteiseen valvojaan perustuva järjestelmä luo juuri tätä luottamusta. Tämä on osa pankkiunionia, joka varmistaa, etteivät pankkikriisit enää tulevaisuudessa kaadu veronmaksajien maksettaviksi.

8/10 Osa EU:n jäsenvaltioista houkuttelee yrityksiä alhaisella yritysverotuksella. Tulisiko EU:n säätää yritysverotuksen vähimmäistasosta?

  • Tulisi. Pitkällä aikavälillä se on kaikkien etu.
  • Ei tulisi. On hyvä, että myös yritysverotuksen osalta EU:n sisällä on kilpailua.
  • Verotuskysymykset tulisi ensisijaisesti hoitaa jäsenvaltioden välisillä sopimuksilla.

Vastauksia painotetaan kysymysryhmän sisällä. Kuinka tärkeä tämä kysymys on?

Tärkein      Toiseksi tärkein      Kolmanneksi tärkein      Vähiten tärkeä

Jäsenmaiden välinen epäreilu verokilpailu luo epätasaiset kilpailuolosuhteet sisämarkkinoilla. Yritysverotuksen virtaviivaistamisen tulisi olla tärkeä teema parlamentin seuraavalla kaudella. Jäsenmaiden välinen haitallinen verokilpailu vahingoittaa loppujen lopuksi kaikkia jäsenmaita ja sisämarkkinoiden toimintaa. Pitkällä tähtäimellä tulisikin olla mahdollista sopia EU:ssa ensin yhteisöverotuksen laskentaperusteista ja myöhemmin myös yhteisöverotuksen minimitasoista

9/10 EU:n budjetista valtaosa käytetään maatalouden ylläpitämiseen. Pitäisikö budjetin painopistettä siirtää muiden toimialojen ja työpaikkojen luomisen suuntaan mm. tutkimus- ja koulutuspanostuksia lisäämällä?

  • Ei. Maatalouden tukeminen on välttämätöntä nykyisessä laajuudessa.
  • Kyllä. On kokonaistaloudellisesti paljon tehokkaampaa tukea muuta tuottavuutta ja luoda työtä tulevaisuuden toimialoille.
  • EU:n elinkeinotukia tulee yleisesti supistaa.

Vastauksia painotetaan kysymysryhmän sisällä. Kuinka tärkeä tämä kysymys on?

Tärkein      Toiseksi tärkein      Kolmanneksi tärkein      Vähiten tärkeä

Meidän tulee kuitenkin varmistaa se, että maataloustuotannolle on edellytyksensä ympäri Euroopan. Tässä on kyse pikemminkin maataloustuen sisällä tehtävästä myönteisestä muutoksesta, jossa tukia suunnataan turvalliseen, terveelliseen, eettiseen ja ekologiseen laatuun ja tuotantoon. Tämä on myös Suomen maatalouden etu.

10/10 Euroopan Komissio arvioi harmaan talouden ja veronkierron vievän 1000 miljardia euroa. Tuleeko tämän ehkäisemiseksi luoda kaikkia jäsenvaltioita sitova ohjelma ja lainsäädäntö?

  • Tulee. Yhteiskunnan ulkopuolinen taloudellinen toiminta ei saa mielestäni olla mahdollinen toimintatapa.
  • Rajoitetusti tulee. Yritteliäisyyttä tulee suosia edistämällä verosuunnittelua.
  • Ei. Veroparatiiseissa ei ole mitään väärää.

Vastauksia painotetaan kysymysryhmän sisällä. Kuinka tärkeä tämä kysymys on?

Tärkein      Toiseksi tärkein      Kolmanneksi tärkein      Vähiten tärkeä

Tämän verovajeen täyttäminen on ollut tällä kaudella vahvasti EU-agendalla: parlamentti lisäsi komission esittämään toimintasuunnitelmaan vaatimuksen veroparatiisien mustasta listasta, jolla oleviin maihin ja niistä käsin toimiviin yrityksiin kohdistettaisiin tuntuvia rajoituksia. Oman ryhmäni pääneuvottelijana vaadin tuolloin myös mustalistatuista maista toimivien pankkien lupien peruutusta ja kieltoa näissä maissa toimiville yrityksille osallistua julkisiin hankintoihin. Tämän lisäksi parlamentti vaati mm. EU-laajuisen, henkilökohtaisten verotunnisteiden ('TIN') järjestelmän nopeaa käyttöönottoa, jolla helpotettaisiin verovelvollisten yksilöintiä sekä automaattisen tietojenvaihdon säätämistä pakolliseksi kaikkien tuloluokkien osalta