Palkansaajan ääni ratkaisee. | Eurovaalit 25.5.2014

Aloitussivulle

Ehdokas 227 Lisa Sounio-Ahtisaari



Ehdokasnumero: 227

Kotipaikkakunta: Helsinki


Kutsun itseäni urbaaniksi juntiksi, sillä en syntynyt kultalusikka suussa. Piilottelin kauan vaatimattomia juuriani, kunnes tajusin että tittelit, syntyperä ja koulutus eivät tee ihmistä. Se miten kohtelet muita, ratkaisee millainen olet. Moni luulee minua kovaksi suorittajaksi. Tavatessaan ihmiset hämmästyvät. Olenkin herkkä ja tarmokas tyttö. Elämäntarinani on tulvillaan ala- ja ylämäkeä. Kasvoin kipuillen rohkeaksi.
Lue lisää minusta osoitteessa: lisasounio.com



Vastaukset työkoneen kyselyyn


Kysymysryhmä 1/2

1/10 Pitäisikö EU:n säätää vähimmäispalkoista?

  • Ei. On ihan hyvä, että EU:ssa on halpojen työvoimakustannusten maita joihin tuotantoa voidaan siirtää tarpeen mukaan.
  • Pitäisi. Halpojen työvoimakustannusten ylläpitäminen EU:ssa haittaa kaikkien jäsenvaltioiden talouden kehittymistä.
  • Vähimmäispalkoista pitäisi sopia työehtosopimuksella jolloin palkoista neuvotellaan työmarkkinaosapuolten kesken.

Järkeä olisi lainsäädännössä joka kitkee päättäväisesti matalapalkka-alojen ylilyönnit. Ylisääntely ei kuitenkaan säästä työpaikkoja EU:ssa, täytyy muistaa että EU:n itä- ja etelä rajalla on maita jotka ovat jo vieneet EU:sta työpaikkoja. Tämä tulee jatkumaan kunnes elintaso nousee näissä EU:ta rajaavissa maissa lähelle sisämarkkinoiden tasoa. Markkinatalouden voimia emme voi juurikaan hallita EU:ssa emmekä sen ulkopuolella.

2/10 Työvoiman vapaa liikkuvuus on yksi Euroopan Unionin perusoikeuksista. Tulisiko työntekijän noudattaa sen maan työehtoja, jossa hän työskentelee?

  • Ei, työvoima on markkinaehtoista ja työehtoja ei ole syytä säännellä.
  • Tulisi noudattaa. Halpatyövoiman käyttö polkee paitsi työntekijöiden oikeuksia myös palkkoja.
  • Ulkomaalaiset työntekijät Suomessa eivät ansaitse samaa palkkaa kuin suomalaiset vaikka tämä johtaakin hankalaan työtilanteeseen esimerkiksi suomalaisille työntekijöille kotimaassa.

Säännöt ja lait ovat olemassa sitä varten että niitä noudatetaan. Olemme kuitenkin menossa "isoveli valvoo"-yhteiskuntaan tiettyjen alojen kohdalla, eli luottamus on rapautunut kokonaan mittavien väärinkäytösten takia. Täytyy kuitenkin muistaa että nämä ovat signaaleja Suomelle siitä että työpaikat ovat vaarassa lähteä kuitenkin jos ei työn kokonaishinnalle tehdä jotain. Esimerkiksi rakennusalalla käytetään ulkomaisia ammatinharjoittajia ja työt tullaan tekemään ulkomailla, pre-fabrikaatiota tullaan käyttämään enemmissä määrin ulkomailta käsin ja muut vastaavat tavat siirtää työnteko ulos Suomesta tulevat maksimoiduksi. Ja ovathan suomalaisten puuseppien työt valuneet Viroon viime vuosien aikana.

3/10 Tarvitaanko EU:ssa yhteistä lainsäädäntöä irtisanomissuojasta?

  • Tarvitaan. Monikansallisissa yrityksissä irtisanomiset painottuvat Suomeen, koska täällä irtisanominen on monia muita maita helpompaa.
  • Ei tarvita. Maassa maan tavalla toimii tässäkin asiassa.
  • Osittain tarvitaan. Tällöin yritysten on mahdollista ennakoida toimintaansa helpommin.

Tästä voisi olla hyötyä. En kuitenkaan usko että tällainen säätely on realistinen koska Länsi- ja Itä Euroopan toimintatavat ja kulttuurierot ovat niin suuret juuri tässä kysymyksessä.

4/10 Työntekijän mahdollisuus haastaa työnantaja oikeuteen on korkean kynnyksen takana. Onko mielestäsi tarpeellista järjestää ammattiliitoille itsenäinen EU-tasoinen joukkokanneoikeus työntekijän aseman turvaamiseksi?

  • Kyllä, työntekijän aseman turvaamista tulee helpottaa.
  • Ei, siitä seuraisi liikaa hankaluuksia yrityksille.
  • Työntekijän asema tulee turvata muilla tavoin.

Nykyjärjestelmän voisi romuttaa ja siirtyä yleisesti ja loogisesti säädeltyyn työympäristöön. Nyt voimat on käytetty vuosikymmenien aikana kiistoihin joiden tuloksena meillä on paikoittain yli 200-sivuiset työehtosopimukset joita tulkitsemaan tarvitaan luottamusmies, henkilöstöpäällikkö, liiton asiamies ja työsuojelupiirin asiantuntija. Ehkä sittenkin ollaan vielä hieman eri mieltä soveltamisesta. Saisiko tähän tolkkua? Säädetään vaikka sitten rikoslakiin minimipalkka jota on pakko noudattaa. Siinä olisi historiallinen muutos Suomelle kohti parempaa heikoimpien suojaa.

5/10 Mitä mieltä olet EU:n mahdollisuudesta säätää työaikojen vähimmäistasosta kattavalla direktiivillä kaikkia jäsenmaita sitovasti?

  • On hyvä, jos vähimmäistasosta säädetään sitovasti, jolloin kaikilla EU-kansalaisilla on sama vähimmäisturva eikä kilpailu sisämarkkinoilla vääristy.
  • Mielestäni jokainen maa voi säätää työajoista itse ja se ei koske muiden EU-maiden yrityksiä ja työntekijöitä.
  • Turha säätää, jos työtä tehdään kuitenkin pimeästi.

On olemassa raja sille kuinka paljon maailmaa voi parantaa säätelemällä, mutta Suomeen kohdistuu todella paljon painetta tällä hetkellä. Vieras työvoima painaa Suomessa paljon pitempää päivää monella alalla harmaasti ja tämä vääristää kilpailua. Tämä tarkoittaa kuitenkin sitä että asian tullessa säädetyksi Suomessa olisi kaikkien tehtävä enemmän töitä pitääksemme paikkamme kilpailussa vapaasti liikkuvan työvoiman kanssa. Olemmeko kaikilla aloilla valmiit vaurastumaan, ja pitämään työmme tekemällä esimerkiksi 40-tuntisen viikon ilman pekkasia ja ilman työajan tasauskorvauksia? Tässä se haaste onkin, ay-liikkeelle varsinkin, vaihtoehtona meille suomalaisille kasvava työttömyys?

6/10 Työsuojelun kehittäminen on Euroopan Unionissa pysähdyksissä. Tuleeko työsuojelulainsäädäntöä lisätä EU:ssa?

  • Tulee lisätä, useilla toimialoilla työntekijöille aiheutuu liikaa haittaa ja vaaraa työssään.
  • Ei tule lisätä. Ihmisiä ei voi suojella keskusjohtoisesti.
  • Työsuojeluasioista tulee sopia yritystasolla.

Haasteina ovat kuitenkin ilmasto- ja ympäristötekijät kulttuurin lisäksi. Teettäisi paljon turhaan sääntelytyötä, mutta työturvallisuus on todella tärkeä asia. Työturvallisuuskorttikoulutus on erittäin hieno malli Pohjoismaista.

Kysymysryhmä 2/2

7/10 Kansainvälisen rahoitussektorin toiminta on johtanut Euroopassakin kriisiin. Tulisiko EU:lle antaa enemmän toimivaltaa säännellä pankkeja ja rahoituslaitoiksia tulevien kriisien ehkäisemiseksi?

  • Tulisi antaa. Yhteinen sääntely luo vakautta ja samanarvoisen toimintaympäristön sekä suojaa pankkien asiakkaita.
  • Ei tulisi antaa. Vain sääntelystä vapailla pankeilla on mahdollisuus menestyä tai toisaalta epäonnistua.
  • Pankkien sääntely on jokaisen jäsenmaan oma asia. EU-tasoista sääntelyä rahoitusalalla ei tarvitse lisätä.

Vastauksia painotetaan kysymysryhmän sisällä. Kuinka tärkeä tämä kysymys on?

Tärkein      Toiseksi tärkein      Kolmanneksi tärkein      Vähiten tärkeä

On paljon akateemistä köydenvetoa siitä että onko sääntely avain finanssisektorin vakauteen? Ilman sääntelyä syntyy arvopaperistettuja asuntolainajohdannaisia ja muita yllätyksiä kuluttajalle joten valitsen sääntelyn kun vastaus on kyllä vai ei. Sääntely hidastaa kuitenkin taloutta todella paljon ja pankkien varmistelu on nyt johtanut siihen että yritysrahoituksen korot pyörivät n.5-10% tasolla. Raha ei tee kauppaa. Tämä tuottotarve ruokkii sijoittamista erilaisiin spekulatiivisiin markkinatoimiin jotka mahdollisesti käynnistävät seuraavan finanssikriisin. Yritysten rahoitukseen on kuitenkin syntymässä uudet rahoitusmarkkinat joihin pankkisääntely ei ulotu. Kohtalon hetki pankeille?

8/10 Osa EU:n jäsenvaltioista houkuttelee yrityksiä alhaisella yritysverotuksella. Tulisiko EU:n säätää yritysverotuksen vähimmäistasosta?

  • Tulisi. Pitkällä aikavälillä se on kaikkien etu.
  • Ei tulisi. On hyvä, että myös yritysverotuksen osalta EU:n sisällä on kilpailua.
  • Verotuskysymykset tulisi ensisijaisesti hoitaa jäsenvaltioden välisillä sopimuksilla.

Vastauksia painotetaan kysymysryhmän sisällä. Kuinka tärkeä tämä kysymys on?

Tärkein      Toiseksi tärkein      Kolmanneksi tärkein      Vähiten tärkeä

Kuka keksii parhaimman verojärjestelmän? Vapaalla kilpailulla se malli löytyy aina joksikin aikaa. Aina kun joku jäsenmaa sen löytää, menevät notkeimmat perässä. Me tulemme millimetrisiirtojen kanssa perässä. Kyse on liike-elämän elinehdoista joten kaikki gravitoivat tavallaan alinta yritysverotusta kohti, jotkut enemmän ja toiset vähemmän. Ei tarvitse sääntelyä.

9/10 EU:n budjetista valtaosa käytetään maatalouden ylläpitämiseen. Pitäisikö budjetin painopistettä siirtää muiden toimialojen ja työpaikkojen luomisen suuntaan mm. tutkimus- ja koulutuspanostuksia lisäämällä?

  • Ei. Maatalouden tukeminen on välttämätöntä nykyisessä laajuudessa.
  • Kyllä. On kokonaistaloudellisesti paljon tehokkaampaa tukea muuta tuottavuutta ja luoda työtä tulevaisuuden toimialoille.
  • EU:n elinkeinotukia tulee yleisesti supistaa.

Vastauksia painotetaan kysymysryhmän sisällä. Kuinka tärkeä tämä kysymys on?

Tärkein      Toiseksi tärkein      Kolmanneksi tärkein      Vähiten tärkeä

Maatalouden tuet mahdollistavat sen että kaikilla mailla pysyy riittävä ruokatuotannon omavaraisuus ja jäsenmaiden asukkailla mahdollisuus syödä lähiruokaa. On tärkeätä että emme lähde keskittämään maataloutta millekään EU:n aluelle puhtaasti markkinatalouden säännöillä. Jos tulevaisuuden toimialat todellakin tarvitsevat merkittävää rahoitusta EU:n kautta on meillä aikamoiset haasteet edessä.

10/10 Euroopan Komissio arvioi harmaan talouden ja veronkierron vievän 1000 miljardia euroa. Tuleeko tämän ehkäisemiseksi luoda kaikkia jäsenvaltioita sitova ohjelma ja lainsäädäntö?

  • Tulee. Yhteiskunnan ulkopuolinen taloudellinen toiminta ei saa mielestäni olla mahdollinen toimintatapa.
  • Rajoitetusti tulee. Yritteliäisyyttä tulee suosia edistämällä verosuunnittelua.
  • Ei. Veroparatiiseissa ei ole mitään väärää.

Vastauksia painotetaan kysymysryhmän sisällä. Kuinka tärkeä tämä kysymys on?

Tärkein      Toiseksi tärkein      Kolmanneksi tärkein      Vähiten tärkeä

Tavoitteena pitää aina olla se että kaikki toimivat rehellisesti ja eettisesti. Ei ole myöskään järkevää että olemassa oleva lainsäädäntö joka tukee suurien toimijoiden verosuunnittelua tekee sen pienempien kustannuksella.