Palkansaajan ääni ratkaisee. | Eurovaalit 25.5.2014

Aloitussivulle

Ehdokas 133 Faruk Abu Taher



Ehdokasnumero: 133

Kotipaikkakunta: Kotka


- Minä olen aito ehdokas. Todellinen maailmankansalainen joka on nähnyt elämää EU:n ulkopuolella ja sisällä. Olen löytänyt kodin suomesta ja tunnen olevani suomalainen. En halua että uusi kotimaani päätyy väärille teille ja haluan puuttua asioihin.
Työ ja toimeentulon kaikille Euroopassa asuva ihmisille. Ihmisarvo ihoon ja kulttuuriin katsomatta. Terveys ja hyvinvointi on tärkeä kaikki ihmisille ja opiskelu myös.
Työtä ja toimeentuloa kyllä syntyy kunhan kurjistaminen loppuu. Julkinen sektori ei ole syypää nykyiseen ahdinkoon.
Suomalaiset ja eurooppalaiset ovat menettäneet uskonsa ammattipoliitikoihin, jotka lupailevat paljon mutta tekevät vain oman eturyhmänsä ja lobbareiden tahdon mukaan asioita.

Läpinäkyvyyttä

Euroopan unioniin Läpinäkyvyys pitäisi läpäistä siinä kaikki asiat. Ihmisten pitäisi voida ymmärtää, mitä päätetään, miten päätetään ja miksi päätetään,
päätösmekanismi liittyy myös europarlamentin valtaan. Sitä voisi olla enemmän.
Tuntuu, että päätöksentekoon pääsevät paljolti vaikuttamaan lobbarit ja suuryritykset. Myös lobbaukseen pitäisi saada läpinäkyvyyttä. Ei ole oikein, jos lobbarit käytännössä päättävät.
Euroopan taloudesta,pankkikriisihän on hoidettu jopa hyvin, jos painottaa sanaa pankki. Pankkeja on pelastettu.
EU:ssa toimiminen on oma taitolajinsa. Uskon että saan siihen apua kokeneemmilta edustajilta, mutta oma iloinen persoona ja kova tekemisen vauhti edesauttaa siihen maailmaan sisään pääsemistä.

Vaikutta äänestämällä.



Vastaukset työkoneen kyselyyn


Kysymysryhmä 1/2

1/10 Pitäisikö EU:n säätää vähimmäispalkoista?

  • Ei. On ihan hyvä, että EU:ssa on halpojen työvoimakustannusten maita joihin tuotantoa voidaan siirtää tarpeen mukaan.
  • Pitäisi. Halpojen työvoimakustannusten ylläpitäminen EU:ssa haittaa kaikkien jäsenvaltioiden talouden kehittymistä.
  • Vähimmäispalkoista pitäisi sopia työehtosopimuksella jolloin palkoista neuvotellaan työmarkkinaosapuolten kesken.

Jokaisessa EU maassa pitä olla minimipalkka taso ja se on sen maaan kustannuksen mukaan.

2/10 Työvoiman vapaa liikkuvuus on yksi Euroopan Unionin perusoikeuksista. Tulisiko työntekijän noudattaa sen maan työehtoja, jossa hän työskentelee?

  • Ei, työvoima on markkinaehtoista ja työehtoja ei ole syytä säännellä.
  • Tulisi noudattaa. Halpatyövoiman käyttö polkee paitsi työntekijöiden oikeuksia myös palkkoja.
  • Ulkomaalaiset työntekijät Suomessa eivät ansaitse samaa palkkaa kuin suomalaiset vaikka tämä johtaakin hankalaan työtilanteeseen esimerkiksi suomalaisille työntekijöille kotimaassa.

Vaapaa likkuvus on EU:n pää asia, jokainen työntekijän tulisi noudattaa sen maan työehtoja.

3/10 Tarvitaanko EU:ssa yhteistä lainsäädäntöä irtisanomissuojasta?

  • Tarvitaan. Monikansallisissa yrityksissä irtisanomiset painottuvat Suomeen, koska täällä irtisanominen on monia muita maita helpompaa.
  • Ei tarvita. Maassa maan tavalla toimii tässäkin asiassa.
  • Osittain tarvitaan. Tällöin yritysten on mahdollista ennakoida toimintaansa helpommin.

Tarvitaan,koska irtisanomiset haitta tavallinen työtekijän elaman tapaa,se haitta tulevaisuus suunitelma myöskin. Jos EU maissa irtisanomiis asiatasolla yhteinen läinsäädäntöä se auttaisi työntekijän oikeuksia.

4/10 Työntekijän mahdollisuus haastaa työnantaja oikeuteen on korkean kynnyksen takana. Onko mielestäsi tarpeellista järjestää ammattiliitoille itsenäinen EU-tasoinen joukkokanneoikeus työntekijän aseman turvaamiseksi?

  • Kyllä, työntekijän aseman turvaamista tulee helpottaa.
  • Ei, siitä seuraisi liikaa hankaluuksia yrityksille.
  • Työntekijän asema tulee turvata muilla tavoin.

Tämä täytyy toteutua heti. Erittäin tärkeätä.

5/10 Mitä mieltä olet EU:n mahdollisuudesta säätää työaikojen vähimmäistasosta kattavalla direktiivillä kaikkia jäsenmaita sitovasti?

  • On hyvä, jos vähimmäistasosta säädetään sitovasti, jolloin kaikilla EU-kansalaisilla on sama vähimmäisturva eikä kilpailu sisämarkkinoilla vääristy.
  • Mielestäni jokainen maa voi säätää työajoista itse ja se ei koske muiden EU-maiden yrityksiä ja työntekijöitä.
  • Turha säätää, jos työtä tehdään kuitenkin pimeästi.

Olen sama mieltä et EU:n Maissa täyty olla sama sääntöjä työaikaan,ja sen pitä varmista lailla.

6/10 Työsuojelun kehittäminen on Euroopan Unionissa pysähdyksissä. Tuleeko työsuojelulainsäädäntöä lisätä EU:ssa?

  • Tulee lisätä, useilla toimialoilla työntekijöille aiheutuu liikaa haittaa ja vaaraa työssään.
  • Ei tule lisätä. Ihmisiä ei voi suojella keskusjohtoisesti.
  • Työsuojeluasioista tulee sopia yritystasolla.

Se on pääasia,työilmapiiriin ja työsuojelu on tärkeä.

Kysymysryhmä 2/2

7/10 Kansainvälisen rahoitussektorin toiminta on johtanut Euroopassakin kriisiin. Tulisiko EU:lle antaa enemmän toimivaltaa säännellä pankkeja ja rahoituslaitoiksia tulevien kriisien ehkäisemiseksi?

  • Tulisi antaa. Yhteinen sääntely luo vakautta ja samanarvoisen toimintaympäristön sekä suojaa pankkien asiakkaita.
  • Ei tulisi antaa. Vain sääntelystä vapailla pankeilla on mahdollisuus menestyä tai toisaalta epäonnistua.
  • Pankkien sääntely on jokaisen jäsenmaan oma asia. EU-tasoista sääntelyä rahoitusalalla ei tarvitse lisätä.

Vastauksia painotetaan kysymysryhmän sisällä. Kuinka tärkeä tämä kysymys on?

Tärkein      Toiseksi tärkein      Kolmanneksi tärkein      Vähiten tärkeä

Nykyisen Europpan lajusen työttömydeen syy on finanssikriisi ja vastuuttomat pankkit. Tarvitaan vahvaa saatellua ja valvonta.

8/10 Osa EU:n jäsenvaltioista houkuttelee yrityksiä alhaisella yritysverotuksella. Tulisiko EU:n säätää yritysverotuksen vähimmäistasosta?

  • Tulisi. Pitkällä aikavälillä se on kaikkien etu.
  • Ei tulisi. On hyvä, että myös yritysverotuksen osalta EU:n sisällä on kilpailua.
  • Verotuskysymykset tulisi ensisijaisesti hoitaa jäsenvaltioden välisillä sopimuksilla.

Vastauksia painotetaan kysymysryhmän sisällä. Kuinka tärkeä tämä kysymys on?

Tärkein      Toiseksi tärkein      Kolmanneksi tärkein      Vähiten tärkeä

Olisi hyvää jos yritys verot nousisivat koko Euroopassa,mutta paatokset tehtava kansallisesti.

9/10 EU:n budjetista valtaosa käytetään maatalouden ylläpitämiseen. Pitäisikö budjetin painopistettä siirtää muiden toimialojen ja työpaikkojen luomisen suuntaan mm. tutkimus- ja koulutuspanostuksia lisäämällä?

  • Ei. Maatalouden tukeminen on välttämätöntä nykyisessä laajuudessa.
  • Kyllä. On kokonaistaloudellisesti paljon tehokkaampaa tukea muuta tuottavuutta ja luoda työtä tulevaisuuden toimialoille.
  • EU:n elinkeinotukia tulee yleisesti supistaa.

Vastauksia painotetaan kysymysryhmän sisällä. Kuinka tärkeä tämä kysymys on?

Tärkein      Toiseksi tärkein      Kolmanneksi tärkein      Vähiten tärkeä

Maatalous tuotantoa on autettava ja tuettava,mutta myös ohijattava kohti kestävämpää ja luonnonmukaisempaa suuntaa myös muita elinkeinoa täyty voida tukea.

10/10 Euroopan Komissio arvioi harmaan talouden ja veronkierron vievän 1000 miljardia euroa. Tuleeko tämän ehkäisemiseksi luoda kaikkia jäsenvaltioita sitova ohjelma ja lainsäädäntö?

  • Tulee. Yhteiskunnan ulkopuolinen taloudellinen toiminta ei saa mielestäni olla mahdollinen toimintatapa.
  • Rajoitetusti tulee. Yritteliäisyyttä tulee suosia edistämällä verosuunnittelua.
  • Ei. Veroparatiiseissa ei ole mitään väärää.

Vastauksia painotetaan kysymysryhmän sisällä. Kuinka tärkeä tämä kysymys on?

Tärkein      Toiseksi tärkein      Kolmanneksi tärkein      Vähiten tärkeä

Harma talous ja veroparattisi väristävät kilpailua. On jokaisen etu etta kaikki pelaavat reiluin säännöin.