Palkansaajan ääni ratkaisee. | Eurovaalit 25.5.2014

Aloitussivulle

Ehdokas 134 Li Andersson



Ehdokasnumero: 134

Kotipaikkakunta: Turku


Olen Li Andersson – poliitikko, kansalaisaktivisti ja feministi. Toimin päätoimisesti Vasemmistonuorten puheenjohtajana. Olen Turun kaupunginvaltuutettu ja Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja sekä Turun kaupunginhallituksen varajäsen ja konsernijaoston jäsen. Koulutukseltani olen valtiotieteiden kandidaatti. Opiskelen kansainvälistä oikeutta Åbo Akademissa ja olen erikoistunut kansainväliseen ihmisoikeuslainsäädäntöön ja pakolaisoikeuteen. Ihmisten vapauden lisäämiseksi meidän pitää murtaa valtarakenteita, jotka estävät ihmisiä elämästä ja olemasta niin kuin haluavat – Aion vaikuttaa tähän EU:sta käsin!



Vastaukset työkoneen kyselyyn


Kysymysryhmä 1/2

1/10 Pitäisikö EU:n säätää vähimmäispalkoista?

  • Ei. On ihan hyvä, että EU:ssa on halpojen työvoimakustannusten maita joihin tuotantoa voidaan siirtää tarpeen mukaan.
  • Pitäisi. Halpojen työvoimakustannusten ylläpitäminen EU:ssa haittaa kaikkien jäsenvaltioiden talouden kehittymistä.
  • Vähimmäispalkoista pitäisi sopia työehtosopimuksella jolloin palkoista neuvotellaan työmarkkinaosapuolten kesken.

Työehtojen kiertäminen ja työvoiman hyväksikäyttö on saatava loppumaan. Työehtoja on yhdenmukaistettava Euroopassa kohti parhaita, eikä heikompia työehtoja. Kannatan euroopanlaajuista minimi- ja maksimipalkkaa, jotta kaikille turvataan kohtuullinen korvaus tehdystä työstä ja palkkaeroja tasataan. Lisäksi vaadin maakohtaisten työehtojen kunnioittamista esimerkiksi vuokratyön sääntelyssä ja lähetettyjen työntekijöiden kohdalla.

2/10 Työvoiman vapaa liikkuvuus on yksi Euroopan Unionin perusoikeuksista. Tulisiko työntekijän noudattaa sen maan työehtoja, jossa hän työskentelee?

  • Ei, työvoima on markkinaehtoista ja työehtoja ei ole syytä säännellä.
  • Tulisi noudattaa. Halpatyövoiman käyttö polkee paitsi työntekijöiden oikeuksia myös palkkoja.
  • Ulkomaalaiset työntekijät Suomessa eivät ansaitse samaa palkkaa kuin suomalaiset vaikka tämä johtaakin hankalaan työtilanteeseen esimerkiksi suomalaisille työntekijöille kotimaassa.

Työehtoja on Euroopassa yhdenmukaistettava kohti parhaita, eikä heikompia työehtoja. Kannatan euroopanlaajuista minimi- ja maksimipalkkaa, jotta kaikille turvataan kohtuullinen korvaus tehdystä työstä ja palkkaeroja tasataan. Lisäksi vaadin maakohtaisten työehtojen kunnioittamista esimerkiksi vuokratyön sääntelyssä ja lähetettyjen työntekijöiden kohdalla.

3/10 Tarvitaanko EU:ssa yhteistä lainsäädäntöä irtisanomissuojasta?

  • Tarvitaan. Monikansallisissa yrityksissä irtisanomiset painottuvat Suomeen, koska täällä irtisanominen on monia muita maita helpompaa.
  • Ei tarvita. Maassa maan tavalla toimii tässäkin asiassa.
  • Osittain tarvitaan. Tällöin yritysten on mahdollista ennakoida toimintaansa helpommin.

Selvää on, että Suomessa on liian edullista irtisanoa työntekijöitä. Se on yksi syy miksi täältä, eikä jostain muista Euroopan maista on irtisanottu työntekijöitä. Maiden väliset erot työttömyysturvassa ja irtisanomiskorvausten tasoissa ovat hyvinkin suuria ja näitä asioita on tarkasteltava myös kokonaisuutena.

4/10 Työntekijän mahdollisuus haastaa työnantaja oikeuteen on korkean kynnyksen takana. Onko mielestäsi tarpeellista järjestää ammattiliitoille itsenäinen EU-tasoinen joukkokanneoikeus työntekijän aseman turvaamiseksi?

  • Kyllä, työntekijän aseman turvaamista tulee helpottaa.
  • Ei, siitä seuraisi liikaa hankaluuksia yrityksille.
  • Työntekijän asema tulee turvata muilla tavoin.

Ylikansallinen joukkokanneoikeus on ehdottoman tärkeä vaatimus. Se kuitenkin vaatii rinnalleen myös ammattiliittojen laajemman tiedonsaantioikeuden ja mahdollisuuden ajaa palkkasaatavien hakemista ilman asianomaisen valtuutusta. Muuten joukkokanne ei eroaisi erityisemmin nykytilanteessa, jossa ammattiliitto voi nostaa kanteen useamman jäsenensä puolesta.

5/10 Mitä mieltä olet EU:n mahdollisuudesta säätää työaikojen vähimmäistasosta kattavalla direktiivillä kaikkia jäsenmaita sitovasti?

  • On hyvä, jos vähimmäistasosta säädetään sitovasti, jolloin kaikilla EU-kansalaisilla on sama vähimmäisturva eikä kilpailu sisämarkkinoilla vääristy.
  • Mielestäni jokainen maa voi säätää työajoista itse ja se ei koske muiden EU-maiden yrityksiä ja työntekijöitä.
  • Turha säätää, jos työtä tehdään kuitenkin pimeästi.

Työajan rajoittaminen on yksi keskeisimmistä työhyvinvointia lisäävistä toimenpiteistä. Rajoittamalla ylipitkiä työpäiviä voidaan työtä jakaa useammalle. Kannatan työaikoihin, yritysveroihin ja palkkoihin sitovia vähimmäistasoja, jotka ovat riittävän korkealla tasolla estääkseen epätervettä kilpailua EU-maiden välillä. Tämä edellyttää, että emme luovuta yhtään enempää päätösvaltaa komissiolle.

6/10 Työsuojelun kehittäminen on Euroopan Unionissa pysähdyksissä. Tuleeko työsuojelulainsäädäntöä lisätä EU:ssa?

  • Tulee lisätä, useilla toimialoilla työntekijöille aiheutuu liikaa haittaa ja vaaraa työssään.
  • Ei tule lisätä. Ihmisiä ei voi suojella keskusjohtoisesti.
  • Työsuojeluasioista tulee sopia yritystasolla.

Työsuojelun kehittäminen on parhaita tapoja vaikuttaa työssä jaksamiseen sekä vähentää sairauspoissaoloja, loppuunpalamista ja ennenaikaista eläköitymistä. Työsuojelusta laistamalla voidaan myös aikaansaada epäreilua kilpailua.

Kysymysryhmä 2/2

7/10 Kansainvälisen rahoitussektorin toiminta on johtanut Euroopassakin kriisiin. Tulisiko EU:lle antaa enemmän toimivaltaa säännellä pankkeja ja rahoituslaitoiksia tulevien kriisien ehkäisemiseksi?

  • Tulisi antaa. Yhteinen sääntely luo vakautta ja samanarvoisen toimintaympäristön sekä suojaa pankkien asiakkaita.
  • Ei tulisi antaa. Vain sääntelystä vapailla pankeilla on mahdollisuus menestyä tai toisaalta epäonnistua.
  • Pankkien sääntely on jokaisen jäsenmaan oma asia. EU-tasoista sääntelyä rahoitusalalla ei tarvitse lisätä.

Vastauksia painotetaan kysymysryhmän sisällä. Kuinka tärkeä tämä kysymys on?

Tärkein      Toiseksi tärkein      Kolmanneksi tärkein      Vähiten tärkeä

Budjettikuri ja valtioiden pakottaminen säästöihin on lopetettava. Leikkaukset on korvattava investointiohjelmilla työllisyyden parantamiseksi. Mielestäni on tärkeää, että kriisimaiden velkoja uudelleenjärjestellään. Vaadin myös pankkien pilkkomista. Investointipankkiirien harjoittama finanssikeinottelu on erotettava tavallisesta pankkitoiminnasta, jolla huolehditaan tavallisten ihmisten veloista ja varoista.

8/10 Osa EU:n jäsenvaltioista houkuttelee yrityksiä alhaisella yritysverotuksella. Tulisiko EU:n säätää yritysverotuksen vähimmäistasosta?

  • Tulisi. Pitkällä aikavälillä se on kaikkien etu.
  • Ei tulisi. On hyvä, että myös yritysverotuksen osalta EU:n sisällä on kilpailua.
  • Verotuskysymykset tulisi ensisijaisesti hoitaa jäsenvaltioden välisillä sopimuksilla.

Vastauksia painotetaan kysymysryhmän sisällä. Kuinka tärkeä tämä kysymys on?

Tärkein      Toiseksi tärkein      Kolmanneksi tärkein      Vähiten tärkeä

Kannatan työaikoihin, yritysveroihin ja palkkoihin sitovia vähimmäistasoja, jotka ovat riittävän korkealla tasolla estääkseen epätervettä kilpailua EU-maiden välillä. Tämä edellyttää, että emme luovuta yhtään enempää päätösvaltaa komissiolle.

9/10 EU:n budjetista valtaosa käytetään maatalouden ylläpitämiseen. Pitäisikö budjetin painopistettä siirtää muiden toimialojen ja työpaikkojen luomisen suuntaan mm. tutkimus- ja koulutuspanostuksia lisäämällä?

  • Ei. Maatalouden tukeminen on välttämätöntä nykyisessä laajuudessa.
  • Kyllä. On kokonaistaloudellisesti paljon tehokkaampaa tukea muuta tuottavuutta ja luoda työtä tulevaisuuden toimialoille.
  • EU:n elinkeinotukia tulee yleisesti supistaa.

Vastauksia painotetaan kysymysryhmän sisällä. Kuinka tärkeä tämä kysymys on?

Tärkein      Toiseksi tärkein      Kolmanneksi tärkein      Vähiten tärkeä

Tukemalla ilmastonmuutoksen vastaista työtä investoinneilla tuetaan myös maataloutta. Mikäli ilmastonmuutosta ei torjuta tulevat kustannukset olemaan merkittäviä niin kansallisvaltioille kuin elinkeinoelämälle. Muun muassa maataloudelle ilmastonmuutoksesta arvioidaan aiheutuvan huomattavia lisäkustannuksia jo lähivuosina. Tällä hetkellä työpaikkoja olisi mahdollista lisätä merkittävästi muun muassa uusiutuvan energian, clean-techin ja energiatehokkuutta lisäävien ratkaisujen aloilla. Päästörajoitukset voivat ohjauskeinona toimia tapana myös lisätä työpaikkoja, kun ne antavat selkeän signaalin myös markkinoiden suuntaan.

10/10 Euroopan Komissio arvioi harmaan talouden ja veronkierron vievän 1000 miljardia euroa. Tuleeko tämän ehkäisemiseksi luoda kaikkia jäsenvaltioita sitova ohjelma ja lainsäädäntö?

  • Tulee. Yhteiskunnan ulkopuolinen taloudellinen toiminta ei saa mielestäni olla mahdollinen toimintatapa.
  • Rajoitetusti tulee. Yritteliäisyyttä tulee suosia edistämällä verosuunnittelua.
  • Ei. Veroparatiiseissa ei ole mitään väärää.

Vastauksia painotetaan kysymysryhmän sisällä. Kuinka tärkeä tämä kysymys on?

Tärkein      Toiseksi tärkein      Kolmanneksi tärkein      Vähiten tärkeä

Vaadin veroparatiisien sulkemista ja harmaan talouden kitkemistä automaattisella tiedonvaihdolla valtioiden välillä sekä maakohtaisen kirjanpidon avulla. Lisäksi olen vaatinut ketjuuvastuumallin ottamista käyttöön harmaan talouden kitkemiseksi. Ketjuuvastuussa urakoitsija maksaa aliurakoitsijalle osan urakkahinnasta sulkutilille, jota voi käyttää vain verojen ja sosiaalivakuutusmaksujen maksamista varten.