Palkansaajan ääni ratkaisee. | Eurovaalit 25.5.2014

Aloitussivulle

Ehdokas 138 Annika Lapintie



Ehdokasnumero: 138

Kotipaikkakunta: Turku


Kotikaupunkini on Turku. Koulutukseltani olen varatuomari. Olen kaksikielisestä perheestä, kotonani puhuttiin suomea ja ruotsia. Lisäksi puhun hyvää englantia. Olen opiskellut saksaa sekä venäjää ja ranskaa. Vapaa-ajalla nautin suomalaisesta saaristosta perheen parissa. Kansanedustajana olen työskennellyt vuodesta 1995 ja eduskuntaryhmän puheenjohtajana olen toiminut vuodesta 2006.



Vastaukset työkoneen kyselyyn


Kysymysryhmä 1/2

1/10 Pitäisikö EU:n säätää vähimmäispalkoista?

  • Ei. On ihan hyvä, että EU:ssa on halpojen työvoimakustannusten maita joihin tuotantoa voidaan siirtää tarpeen mukaan.
  • Pitäisi. Halpojen työvoimakustannusten ylläpitäminen EU:ssa haittaa kaikkien jäsenvaltioiden talouden kehittymistä.
  • Vähimmäispalkoista pitäisi sopia työehtosopimuksella jolloin palkoista neuvotellaan työmarkkinaosapuolten kesken.

Palkka- ja kustannustaso sekä työn tuottavuus vaihtelevat eri EU-maissa suuresti. EU:n laajuinen vähimmäispalkka voisi tuoda parannusta heikoimpien palkkojen maihin, ja YK:n alaisen kansainvälisen työjärjestö ILO:n suositukset ovat tässä hyvä lähtökohta. Samalla on varmistettava, että tämä ei estä siitä korkeammista vähimmäispalkoista sopimista kansallisesti työmarkkinaosapuolten kesken.

2/10 Työvoiman vapaa liikkuvuus on yksi Euroopan Unionin perusoikeuksista. Tulisiko työntekijän noudattaa sen maan työehtoja, jossa hän työskentelee?

  • Ei, työvoima on markkinaehtoista ja työehtoja ei ole syytä säännellä.
  • Tulisi noudattaa. Halpatyövoiman käyttö polkee paitsi työntekijöiden oikeuksia myös palkkoja.
  • Ulkomaalaiset työntekijät Suomessa eivät ansaitse samaa palkkaa kuin suomalaiset vaikka tämä johtaakin hankalaan työtilanteeseen esimerkiksi suomalaisille työntekijöille kotimaassa.

Ei voi hyväksyä sitä, että yhteisellä talousalueella lähetettyjä työntekijöitä käytetään hyväksi työehtojen ja palkkojen polkemiseen. Tärkeää on myös lisätä työsuojelun valvonnan resursseja, jotta väärinkäytökset tulevat tietoon ja niihin voidaan puuttua.

3/10 Tarvitaanko EU:ssa yhteistä lainsäädäntöä irtisanomissuojasta?

  • Tarvitaan. Monikansallisissa yrityksissä irtisanomiset painottuvat Suomeen, koska täällä irtisanominen on monia muita maita helpompaa.
  • Ei tarvita. Maassa maan tavalla toimii tässäkin asiassa.
  • Osittain tarvitaan. Tällöin yritysten on mahdollista ennakoida toimintaansa helpommin.

Irtisanomissuojassa tarvitaan yhteisiä vähimmäistasoja, jotta raamit olisivat kaikille samat. Heikko irtisanomissuoja ei saa vääristää tilannetta suomalaisten työntekijöiden vahingoksi.

4/10 Työntekijän mahdollisuus haastaa työnantaja oikeuteen on korkean kynnyksen takana. Onko mielestäsi tarpeellista järjestää ammattiliitoille itsenäinen EU-tasoinen joukkokanneoikeus työntekijän aseman turvaamiseksi?

  • Kyllä, työntekijän aseman turvaamista tulee helpottaa.
  • Ei, siitä seuraisi liikaa hankaluuksia yrityksille.
  • Työntekijän asema tulee turvata muilla tavoin.

Yksittäisen työntekijän asema on heikko oikeudellisissa kiistoissa, ja ammattiliittojen joukkokanneoikeus toisi työntekijöille tukea. Työehtojen valvonta on riittämätöntä, ja ammattiliittojen joukkokanneoikeus toisi siihen parannusta.

5/10 Mitä mieltä olet EU:n mahdollisuudesta säätää työaikojen vähimmäistasosta kattavalla direktiivillä kaikkia jäsenmaita sitovasti?

  • On hyvä, jos vähimmäistasosta säädetään sitovasti, jolloin kaikilla EU-kansalaisilla on sama vähimmäisturva eikä kilpailu sisämarkkinoilla vääristy.
  • Mielestäni jokainen maa voi säätää työajoista itse ja se ei koske muiden EU-maiden yrityksiä ja työntekijöitä.
  • Turha säätää, jos työtä tehdään kuitenkin pimeästi.

Nollatyösopimuksista on päästävä eroon Suomessa ja koko Euroopassa.

6/10 Työsuojelun kehittäminen on Euroopan Unionissa pysähdyksissä. Tuleeko työsuojelulainsäädäntöä lisätä EU:ssa?

  • Tulee lisätä, useilla toimialoilla työntekijöille aiheutuu liikaa haittaa ja vaaraa työssään.
  • Ei tule lisätä. Ihmisiä ei voi suojella keskusjohtoisesti.
  • Työsuojeluasioista tulee sopia yritystasolla.

Työsuojelulainsäädäntöä tarvitaan parantamaan ongelmia ja estämään epätervettä kilpailua mm. työaikojen, työehtojen, ja palkkojen valvonnan osalta. Myös tehokasta työtapaturmien ennalta ehkäisyä tarvitaan kaikkialla Euroopassa.

Kysymysryhmä 2/2

7/10 Kansainvälisen rahoitussektorin toiminta on johtanut Euroopassakin kriisiin. Tulisiko EU:lle antaa enemmän toimivaltaa säännellä pankkeja ja rahoituslaitoiksia tulevien kriisien ehkäisemiseksi?

  • Tulisi antaa. Yhteinen sääntely luo vakautta ja samanarvoisen toimintaympäristön sekä suojaa pankkien asiakkaita.
  • Ei tulisi antaa. Vain sääntelystä vapailla pankeilla on mahdollisuus menestyä tai toisaalta epäonnistua.
  • Pankkien sääntely on jokaisen jäsenmaan oma asia. EU-tasoista sääntelyä rahoitusalalla ei tarvitse lisätä.

Vastauksia painotetaan kysymysryhmän sisällä. Kuinka tärkeä tämä kysymys on?

Tärkein      Toiseksi tärkein      Kolmanneksi tärkein      Vähiten tärkeä

Pankkien liika vapaus erityisesti johdannaiskaupassa ja muussa riskialttiissa ja epävakautta lisäävässä toiminnassa ei ole hyväksi. On tärkeää sääntelyllä erottaa toisistaan nämä toiminnot normaalista peruspankkitoiminnasta. Heilahtelujen vaimentamiseksi ja rahoitusalan osallistumiseksi oman toimintansa riskeihin on säädettävä EU:n laajuinen rahoitusmarkkinavero.

8/10 Osa EU:n jäsenvaltioista houkuttelee yrityksiä alhaisella yritysverotuksella. Tulisiko EU:n säätää yritysverotuksen vähimmäistasosta?

  • Tulisi. Pitkällä aikavälillä se on kaikkien etu.
  • Ei tulisi. On hyvä, että myös yritysverotuksen osalta EU:n sisällä on kilpailua.
  • Verotuskysymykset tulisi ensisijaisesti hoitaa jäsenvaltioden välisillä sopimuksilla.

Vastauksia painotetaan kysymysryhmän sisällä. Kuinka tärkeä tämä kysymys on?

Tärkein      Toiseksi tärkein      Kolmanneksi tärkein      Vähiten tärkeä

On estettävä EU:n jäsenmaiden haitallinen keskinäinen verokilpailu. Tämä koskee niin yritysveroja kuin pääomaveroja ja muita liiketoiminnan veroja. Kaikilla yrityksillä on oltava samat edellytykset toimia, ilman veronkierron ja veroparatiisien tuomaa epätervettä kilpailuetua.

9/10 EU:n budjetista valtaosa käytetään maatalouden ylläpitämiseen. Pitäisikö budjetin painopistettä siirtää muiden toimialojen ja työpaikkojen luomisen suuntaan mm. tutkimus- ja koulutuspanostuksia lisäämällä?

  • Ei. Maatalouden tukeminen on välttämätöntä nykyisessä laajuudessa.
  • Kyllä. On kokonaistaloudellisesti paljon tehokkaampaa tukea muuta tuottavuutta ja luoda työtä tulevaisuuden toimialoille.
  • EU:n elinkeinotukia tulee yleisesti supistaa.

Vastauksia painotetaan kysymysryhmän sisällä. Kuinka tärkeä tämä kysymys on?

Tärkein      Toiseksi tärkein      Kolmanneksi tärkein      Vähiten tärkeä

Suurtilojen tuet (esim. Wahlroos) ovat tarpeettomia ja tuet on suunnattava nykyistä selkeämmin ympäristön ja eläinten hyvinvoinnin parantamiseen. EU:n maatalouden liikatuotanto ja esimerkiksi liikakalastus aiheuttavat suuria sosiaalisia ja ympäristöongelmia myös EU:n ulkopuolella. EU:ssa olisi nyt tärkeää varautua ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin, niin maataloudessa kuin muilla aloilla.

10/10 Euroopan Komissio arvioi harmaan talouden ja veronkierron vievän 1000 miljardia euroa. Tuleeko tämän ehkäisemiseksi luoda kaikkia jäsenvaltioita sitova ohjelma ja lainsäädäntö?

  • Tulee. Yhteiskunnan ulkopuolinen taloudellinen toiminta ei saa mielestäni olla mahdollinen toimintatapa.
  • Rajoitetusti tulee. Yritteliäisyyttä tulee suosia edistämällä verosuunnittelua.
  • Ei. Veroparatiiseissa ei ole mitään väärää.

Vastauksia painotetaan kysymysryhmän sisällä. Kuinka tärkeä tämä kysymys on?

Tärkein      Toiseksi tärkein      Kolmanneksi tärkein      Vähiten tärkeä

Harmaasta taloudesta häviäjiä ovat rehelliset yritykset, työntekijät sekä hyvinvointipalveluiden rahoitus. Harmaan talouden estäminen on nostettava korkealle EU:n tärkeysjärjestyksessä. Esimerkiksi pankkiunioniin liittyviin sopimuksiin tulisi liittää EU:n sisällä toimivien veroparatiisien sulkeminen.