Palkansaajan ääni ratkaisee. | Eurovaalit 25.5.2014

Aloitussivulle

Ehdokas 146 Hanna Sarkkinen



Ehdokasnumero: 146

Kotipaikkakunta: Oulu


Olen 26-vuotias punavihreä vaikuttaja Oulusta. Koulutukseltani olen filosofian maisteri, toimin Oulun kaupunginvaltuutettuna ja Vasemmistoliiton puoluevaltuuston puheenjohtajana ja töitä olen tehnyt kaupanalalla ja järjestötehtävissä.

Haluan mennä Brysseliin kääntämään EU:n suunnan vasemmalle. EU:n on keskittynyt toiminnassaan liikaa markkinavapauksiin ja unohtanut ihmisten hyvinvoinnin ja sosiaalisen ulottuvuuden. Haluan erityisesti toimia veroparatiisien sulkemiseksi, pankkikeinottelun estämiseksi ja työllisyyden kohentamiseksi Euroopassa.



Vastaukset työkoneen kyselyyn


Kysymysryhmä 1/2

1/10 Pitäisikö EU:n säätää vähimmäispalkoista?

  • Ei. On ihan hyvä, että EU:ssa on halpojen työvoimakustannusten maita joihin tuotantoa voidaan siirtää tarpeen mukaan.
  • Pitäisi. Halpojen työvoimakustannusten ylläpitäminen EU:ssa haittaa kaikkien jäsenvaltioiden talouden kehittymistä.
  • Vähimmäispalkoista pitäisi sopia työehtosopimuksella jolloin palkoista neuvotellaan työmarkkinaosapuolten kesken.

Maakohtaisten minimipalkkojen lisäksi tarvitaan tietysti myös työehtosopimuksia, minimipalkan ollessa vain viimeinen perälauta.

2/10 Työvoiman vapaa liikkuvuus on yksi Euroopan Unionin perusoikeuksista. Tulisiko työntekijän noudattaa sen maan työehtoja, jossa hän työskentelee?

  • Ei, työvoima on markkinaehtoista ja työehtoja ei ole syytä säännellä.
  • Tulisi noudattaa. Halpatyövoiman käyttö polkee paitsi työntekijöiden oikeuksia myös palkkoja.
  • Ulkomaalaiset työntekijät Suomessa eivät ansaitse samaa palkkaa kuin suomalaiset vaikka tämä johtaakin hankalaan työtilanteeseen esimerkiksi suomalaisille työntekijöille kotimaassa.

Työehtosopimusten noudattamista pitäisi myös valvoa nykyistä paremmin ja alipalkkauksesta määrätä rangaistuksia.

3/10 Tarvitaanko EU:ssa yhteistä lainsäädäntöä irtisanomissuojasta?

  • Tarvitaan. Monikansallisissa yrityksissä irtisanomiset painottuvat Suomeen, koska täällä irtisanominen on monia muita maita helpompaa.
  • Ei tarvita. Maassa maan tavalla toimii tässäkin asiassa.
  • Osittain tarvitaan. Tällöin yritysten on mahdollista ennakoida toimintaansa helpommin.

Olisi hyvä, että sisämarkkinoilla olisi työntekijöille myös samanlainen irtisanomissuoja.

4/10 Työntekijän mahdollisuus haastaa työnantaja oikeuteen on korkean kynnyksen takana. Onko mielestäsi tarpeellista järjestää ammattiliitoille itsenäinen EU-tasoinen joukkokanneoikeus työntekijän aseman turvaamiseksi?

  • Kyllä, työntekijän aseman turvaamista tulee helpottaa.
  • Ei, siitä seuraisi liikaa hankaluuksia yrityksille.
  • Työntekijän asema tulee turvata muilla tavoin.

Ammattiliittojen joukkokanneoikeus pitäisi toteuttaa kansallisesti ja EU:ssa mahdollisimman pian.

5/10 Mitä mieltä olet EU:n mahdollisuudesta säätää työaikojen vähimmäistasosta kattavalla direktiivillä kaikkia jäsenmaita sitovasti?

  • On hyvä, jos vähimmäistasosta säädetään sitovasti, jolloin kaikilla EU-kansalaisilla on sama vähimmäisturva eikä kilpailu sisämarkkinoilla vääristy.
  • Mielestäni jokainen maa voi säätää työajoista itse ja se ei koske muiden EU-maiden yrityksiä ja työntekijöitä.
  • Turha säätää, jos työtä tehdään kuitenkin pimeästi.

EU:n tulisi toimia esimerkiksi 0-tuntisopimusten kieltämiseksi.

6/10 Työsuojelun kehittäminen on Euroopan Unionissa pysähdyksissä. Tuleeko työsuojelulainsäädäntöä lisätä EU:ssa?

  • Tulee lisätä, useilla toimialoilla työntekijöille aiheutuu liikaa haittaa ja vaaraa työssään.
  • Ei tule lisätä. Ihmisiä ei voi suojella keskusjohtoisesti.
  • Työsuojeluasioista tulee sopia yritystasolla.

Suomessa työsuojelu on hyvällä tasolla, mutta valitettavasti näin ei ole kaikkia. On tärkeää, että kaikkialla noudatetaan työsuojelussa korkeita normeja, se on myös Suomen etu.

Kysymysryhmä 2/2

7/10 Kansainvälisen rahoitussektorin toiminta on johtanut Euroopassakin kriisiin. Tulisiko EU:lle antaa enemmän toimivaltaa säännellä pankkeja ja rahoituslaitoiksia tulevien kriisien ehkäisemiseksi?

  • Tulisi antaa. Yhteinen sääntely luo vakautta ja samanarvoisen toimintaympäristön sekä suojaa pankkien asiakkaita.
  • Ei tulisi antaa. Vain sääntelystä vapailla pankeilla on mahdollisuus menestyä tai toisaalta epäonnistua.
  • Pankkien sääntely on jokaisen jäsenmaan oma asia. EU-tasoista sääntelyä rahoitusalalla ei tarvitse lisätä.

Vastauksia painotetaan kysymysryhmän sisällä. Kuinka tärkeä tämä kysymys on?

Tärkein      Toiseksi tärkein      Kolmanneksi tärkein      Vähiten tärkeä

2008 vuoden finanssikriisi osoittu meille, että tarvitaan parempaa ja tiukempaa pankkien sääntelyä. Pankkien sääntely ehkäisee tulevia kriisejä ja palvelee siten yhteiskunnan kokonaisetua. Kansallisvaltiot ovat liian pienia ja heikkoja sääntelemään isoja ja kansainvälisesti toimivia pankkeja, siksi tarvitaan EU:n toimia.

8/10 Osa EU:n jäsenvaltioista houkuttelee yrityksiä alhaisella yritysverotuksella. Tulisiko EU:n säätää yritysverotuksen vähimmäistasosta?

  • Tulisi. Pitkällä aikavälillä se on kaikkien etu.
  • Ei tulisi. On hyvä, että myös yritysverotuksen osalta EU:n sisällä on kilpailua.
  • Verotuskysymykset tulisi ensisijaisesti hoitaa jäsenvaltioden välisillä sopimuksilla.

Vastauksia painotetaan kysymysryhmän sisällä. Kuinka tärkeä tämä kysymys on?

Tärkein      Toiseksi tärkein      Kolmanneksi tärkein      Vähiten tärkeä

Yritysverotuksen vähimmäistasot tulisi säätää vaikka muutoin kannatankin verotusasioiden pitämistä kansallisessa toimivallassa.

9/10 EU:n budjetista valtaosa käytetään maatalouden ylläpitämiseen. Pitäisikö budjetin painopistettä siirtää muiden toimialojen ja työpaikkojen luomisen suuntaan mm. tutkimus- ja koulutuspanostuksia lisäämällä?

  • Ei. Maatalouden tukeminen on välttämätöntä nykyisessä laajuudessa.
  • Kyllä. On kokonaistaloudellisesti paljon tehokkaampaa tukea muuta tuottavuutta ja luoda työtä tulevaisuuden toimialoille.
  • EU:n elinkeinotukia tulee yleisesti supistaa.

Vastauksia painotetaan kysymysryhmän sisällä. Kuinka tärkeä tämä kysymys on?

Tärkein      Toiseksi tärkein      Kolmanneksi tärkein      Vähiten tärkeä

Maatalouden tukeminen on tärkeää, sillä on aivan olennaisen tärkeää, että Euroopassa ja Suomessa voidaan tulevaisuudessakin syödä lähellä tuotettua ruokaa. Siksi maataloustukia ei voi ainakaan rajusti leikata, vaikka niiden uudelleenkohdentaminen lieneekin tarpeellista. On muistettava, että ruuantuotanto työllistää maanviljelijöiden lisäksi elintarviketeollisuuden ja kaupan työntekijöitä.

10/10 Euroopan Komissio arvioi harmaan talouden ja veronkierron vievän 1000 miljardia euroa. Tuleeko tämän ehkäisemiseksi luoda kaikkia jäsenvaltioita sitova ohjelma ja lainsäädäntö?

  • Tulee. Yhteiskunnan ulkopuolinen taloudellinen toiminta ei saa mielestäni olla mahdollinen toimintatapa.
  • Rajoitetusti tulee. Yritteliäisyyttä tulee suosia edistämällä verosuunnittelua.
  • Ei. Veroparatiiseissa ei ole mitään väärää.

Vastauksia painotetaan kysymysryhmän sisällä. Kuinka tärkeä tämä kysymys on?

Tärkein      Toiseksi tärkein      Kolmanneksi tärkein      Vähiten tärkeä

Harmaan talouden torjunta ja laittoman ja laillisen veronkierron estäminen tulee olla seuraavan parlamenttikauden kärkihanke EU:ssa. Veroparatiisitalous näivettää valtioiden rahoituspohjaa, siirtää verorasitusta palkansaajille ja vääristää kilpailua pienten yritysten tappioksi. EU:n pitää sulkea alueellaan toimivat veroparatiisit, ajaa omistusten yleisjulkisuutta, edistää automaattista verotietojen vaihtoa ja asettaa suuryrityksille maakohtaisen kirjanpidon pakko. Lisäksi EU:n tulee toimia kansainvälisesti veroparatiisitalouden lopettamiseksi.