Ehdokasnumero: 148
Kotipaikkakunta: Tampere
Yli 30 vuoden pätkätyöt ja Tampereen yliopiston pääluottamusmiehenä saamani kokemus ovat opettaneet, että työntekijän turvaksi tarvitaan sopimuksia ja lakeja. Lait ja sopimukset ovat luottamusmiehen työkaluja, ilman niitä olisi aika heikoilla työnantajan kanssa neuvotellessa. Ammattiyhdistysliikkeen joukkokanneoikeus sekä työsyrjinnän ja alipalkkauksen tekeminen rikolliseksi ovat keinoja, joilla voidaan työntekijöiden asemaa parantaa koko Euroopassa.
Pätkätyöläisenä olen oppinut työskentelemään monenlaisissa työyhteisöissä ja monenlaisissa tehtävissä. Olen tehnyt työtä juoksutyttönä, siivoojana, saunanlämmittäjänä, tehdastyöläisenä, laitosapulaisena, apuhoitajana, piirisihteerinä, sairaanhoitajana, toimittajana, tuntiopettajana, assistenttina, koordinaattorina, lehtorina sekä tutkijana apurahalla ja palkalla. Nyt työskentelen tutkijatohtorina Suomen Akatemian rahoittamassa projektissa terveysviestintä sosiaalisessa mediassa. Kolmanneksen työajastani käytän pääluottamusmiehen tehtäviin. Edustan yli tuhatta akavalaista työntekijää.
Terveysviestinnän asiantuntijana, sairaanhoitajana ja vasemmistolaisena päättäjänä olen huolissani terveydenhuollon tulevaisuudesta. Haluan muuttaa unionin terveyspolitiikkaa niin, että se vahvistaa kansalaisten yhdenvertaisia oikeuksia saada terveyden- ja sairaanhoitoa.
Terveydenhoito on tällä hetkellä yksi nopeimmin kasvavista liiketoiminnan alueista ja kansainvälisten yritysten Suomen valtaus on todellinen uhka. Parhaimmillaan Euroopan unionin kilpailu- ja verosäädöksillä voidaan vahvistaa julkista terveydenhuoltoa. Huonoimmillaan säädökset tukevat ylikansallisten terveysyritysten markkinavaltauksia ja julkisten, kaikille kansalaisille tarjottavien palveluiden alasajoa.
Olen 53-vuotias Tampereen kaupunginvaltuuston varavaltuutettu ja sairaanhoitopiirin hallituksen jäsen. Asun Tampereen Tammelassa puolison ja kahden kissan kanssa. Suomen lisäksi puhun englantia, saksaa ja ruotsia sekä inasen venäjää ja espanjaa.
Minimipalkka on hyvä keino edistää työntekijöiden oikeuksia. Euroopan unionin jäsenvaltioissa on kuitenkin erilainen hintataso eli minimipalkka tulisi määrittää suhteellisesti eikä euromääräisenä. Myöskin suhde työehtosopimuksiin tulisi määrittää niin, että jos työehtosopimuksen mukainen minimipalkka on lakisääteistä korkeampi, niin silloin työehtosopimuksen mukainen palkka olisi alan minimipalkka. Minimipalkka turvaisi ennen kaikkea sellaisten alojen työntekijöitä, joiden palkka ei säädellä työehtosopimuksin.
Ehdottomasti. Erilaiset työehdot tarkoittavat käytännössä työntekijöiden eriarvoista kohtelua. Se myös vääristäisi työmarkkinoita.
Suomessa irtisanomisen pitäisi olla nykyistä vaikeampaa ja kalliimpaan.
Ehdottomasti. Muun muassa määräaikaisissa työsuhteissa olevat työntekijät, jotka odottavat uutta pätkää, vain harvoin uskaltavat nostaa esille laittomuuksia ja sopimusten rikkomisia.
Työaikojen vähimmäistaso on yksi niistä keinoista, joilla turvataan työntekijöille riittävä toimeentuloa. Vastentahtoinen osa-aikatyö on keino alentaa palkkoja ja vaientaa työntekijöitä. Lisätunteja toivova työntekijä ei hevin epäkohdista valita.
Vastauksia painotetaan kysymysryhmän sisällä. Kuinka tärkeä tämä kysymys on?
Vastauksia painotetaan kysymysryhmän sisällä. Kuinka tärkeä tämä kysymys on?
Vastauksia painotetaan kysymysryhmän sisällä. Kuinka tärkeä tämä kysymys on?
Vastauksia painotetaan kysymysryhmän sisällä. Kuinka tärkeä tämä kysymys on?
Ehdottomasti. Harmaan talouden suitsiminen on keino lisätä valtioiden verotuloja, joilla voidaan maksaa hyvinvointipalvelujen kuluja.