Palkansaajan ääni ratkaisee. | Eurovaalit 25.5.2014

Aloitussivulle

Ehdokas 148 Sinikka Torkkola

Ehdokasnumero: 148

Kotipaikkakunta: Tampere

Yli 30 vuoden pätkätyöt ja Tampereen yliopiston pääluottamusmiehenä saamani kokemus ovat opettaneet, että työntekijän turvaksi tarvitaan sopimuksia ja lakeja. Lait ja sopimukset ovat luottamusmiehen työkaluja, ilman niitä olisi aika heikoilla työnantajan kanssa neuvotellessa. Ammattiyhdistysliikkeen joukkokanneoikeus sekä työsyrjinnän ja alipalkkauksen tekeminen rikolliseksi ovat keinoja, joilla voidaan työntekijöiden asemaa parantaa koko Euroopassa.
Pätkätyöläisenä olen oppinut työskentelemään monenlaisissa työyhteisöissä ja monenlaisissa tehtävissä. Olen tehnyt työtä juoksutyttönä, siivoojana, saunanlämmittäjänä, tehdastyöläisenä, laitosapulaisena, apuhoitajana, piirisihteerinä, sairaanhoitajana, toimittajana, tuntiopettajana, assistenttina, koordinaattorina, lehtorina sekä tutkijana apurahalla ja palkalla. Nyt työskentelen tutkijatohtorina Suomen Akatemian rahoittamassa projektissa terveysviestintä sosiaalisessa mediassa. Kolmanneksen työajastani käytän pääluottamusmiehen tehtäviin. Edustan yli tuhatta akavalaista työntekijää.
Terveysviestinnän asiantuntijana, sairaanhoitajana ja vasemmistolaisena päättäjänä olen huolissani terveydenhuollon tulevaisuudesta. Haluan muuttaa unionin terveyspolitiikkaa niin, että se vahvistaa kansalaisten yhdenvertaisia oikeuksia saada terveyden- ja sairaanhoitoa.
Terveydenhoito on tällä hetkellä yksi nopeimmin kasvavista liiketoiminnan alueista ja kansainvälisten yritysten Suomen valtaus on todellinen uhka. Parhaimmillaan Euroopan unionin kilpailu- ja verosäädöksillä voidaan vahvistaa julkista terveydenhuoltoa. Huonoimmillaan säädökset tukevat ylikansallisten terveysyritysten markkinavaltauksia ja julkisten, kaikille kansalaisille tarjottavien palveluiden alasajoa.
Olen 53-vuotias Tampereen kaupunginvaltuuston varavaltuutettu ja sairaanhoitopiirin hallituksen jäsen. Asun Tampereen Tammelassa puolison ja kahden kissan kanssa. Suomen lisäksi puhun englantia, saksaa ja ruotsia sekä inasen venäjää ja espanjaa.

Vastaukset työkoneen kyselyyn

Kysymysryhmä 1/2

1/10 Pitäisikö EU:n säätää vähimmäispalkoista?

  • Ei. On ihan hyvä, että EU:ssa on halpojen työvoimakustannusten maita joihin tuotantoa voidaan siirtää tarpeen mukaan.
  • Pitäisi. Halpojen työvoimakustannusten ylläpitäminen EU:ssa haittaa kaikkien jäsenvaltioiden talouden kehittymistä.
  • Vähimmäispalkoista pitäisi sopia työehtosopimuksella jolloin palkoista neuvotellaan työmarkkinaosapuolten kesken.

Minimipalkka on hyvä keino edistää työntekijöiden oikeuksia. Euroopan unionin jäsenvaltioissa on kuitenkin erilainen hintataso eli minimipalkka tulisi määrittää suhteellisesti eikä euromääräisenä. Myöskin suhde työehtosopimuksiin tulisi määrittää niin, että jos työehtosopimuksen mukainen minimipalkka on lakisääteistä korkeampi, niin silloin työehtosopimuksen mukainen palkka olisi alan minimipalkka. Minimipalkka turvaisi ennen kaikkea sellaisten alojen työntekijöitä, joiden palkka ei säädellä työehtosopimuksin.

2/10 Työvoiman vapaa liikkuvuus on yksi Euroopan Unionin perusoikeuksista. Tulisiko työntekijän noudattaa sen maan työehtoja, jossa hän työskentelee?

  • Ei, työvoima on markkinaehtoista ja työehtoja ei ole syytä säännellä.
  • Tulisi noudattaa. Halpatyövoiman käyttö polkee paitsi työntekijöiden oikeuksia myös palkkoja.
  • Ulkomaalaiset työntekijät Suomessa eivät ansaitse samaa palkkaa kuin suomalaiset vaikka tämä johtaakin hankalaan työtilanteeseen esimerkiksi suomalaisille työntekijöille kotimaassa.

Ehdottomasti. Erilaiset työehdot tarkoittavat käytännössä työntekijöiden eriarvoista kohtelua. Se myös vääristäisi työmarkkinoita.

3/10 Tarvitaanko EU:ssa yhteistä lainsäädäntöä irtisanomissuojasta?

  • Tarvitaan. Monikansallisissa yrityksissä irtisanomiset painottuvat Suomeen, koska täällä irtisanominen on monia muita maita helpompaa.
  • Ei tarvita. Maassa maan tavalla toimii tässäkin asiassa.
  • Osittain tarvitaan. Tällöin yritysten on mahdollista ennakoida toimintaansa helpommin.

Suomessa irtisanomisen pitäisi olla nykyistä vaikeampaa ja kalliimpaan.

4/10 Työntekijän mahdollisuus haastaa työnantaja oikeuteen on korkean kynnyksen takana. Onko mielestäsi tarpeellista järjestää ammattiliitoille itsenäinen EU-tasoinen joukkokanneoikeus työntekijän aseman turvaamiseksi?

  • Kyllä, työntekijän aseman turvaamista tulee helpottaa.
  • Ei, siitä seuraisi liikaa hankaluuksia yrityksille.
  • Työntekijän asema tulee turvata muilla tavoin.

Ehdottomasti. Muun muassa määräaikaisissa työsuhteissa olevat työntekijät, jotka odottavat uutta pätkää, vain harvoin uskaltavat nostaa esille laittomuuksia ja sopimusten rikkomisia.

5/10 Mitä mieltä olet EU:n mahdollisuudesta säätää työaikojen vähimmäistasosta kattavalla direktiivillä kaikkia jäsenmaita sitovasti?

  • On hyvä, jos vähimmäistasosta säädetään sitovasti, jolloin kaikilla EU-kansalaisilla on sama vähimmäisturva eikä kilpailu sisämarkkinoilla vääristy.
  • Mielestäni jokainen maa voi säätää työajoista itse ja se ei koske muiden EU-maiden yrityksiä ja työntekijöitä.
  • Turha säätää, jos työtä tehdään kuitenkin pimeästi.

Työaikojen vähimmäistaso on yksi niistä keinoista, joilla turvataan työntekijöille riittävä toimeentuloa. Vastentahtoinen osa-aikatyö on keino alentaa palkkoja ja vaientaa työntekijöitä. Lisätunteja toivova työntekijä ei hevin epäkohdista valita.

6/10 Työsuojelun kehittäminen on Euroopan Unionissa pysähdyksissä. Tuleeko työsuojelulainsäädäntöä lisätä EU:ssa?

  • Tulee lisätä, useilla toimialoilla työntekijöille aiheutuu liikaa haittaa ja vaaraa työssään.
  • Ei tule lisätä. Ihmisiä ei voi suojella keskusjohtoisesti.
  • Työsuojeluasioista tulee sopia yritystasolla.

Kysymysryhmä 2/2

7/10 Kansainvälisen rahoitussektorin toiminta on johtanut Euroopassakin kriisiin. Tulisiko EU:lle antaa enemmän toimivaltaa säännellä pankkeja ja rahoituslaitoiksia tulevien kriisien ehkäisemiseksi?

  • Tulisi antaa. Yhteinen sääntely luo vakautta ja samanarvoisen toimintaympäristön sekä suojaa pankkien asiakkaita.
  • Ei tulisi antaa. Vain sääntelystä vapailla pankeilla on mahdollisuus menestyä tai toisaalta epäonnistua.
  • Pankkien sääntely on jokaisen jäsenmaan oma asia. EU-tasoista sääntelyä rahoitusalalla ei tarvitse lisätä.

Vastauksia painotetaan kysymysryhmän sisällä. Kuinka tärkeä tämä kysymys on?

Tärkein      Toiseksi tärkein      Kolmanneksi tärkein      Vähiten tärkeä

8/10 Osa EU:n jäsenvaltioista houkuttelee yrityksiä alhaisella yritysverotuksella. Tulisiko EU:n säätää yritysverotuksen vähimmäistasosta?

  • Tulisi. Pitkällä aikavälillä se on kaikkien etu.
  • Ei tulisi. On hyvä, että myös yritysverotuksen osalta EU:n sisällä on kilpailua.
  • Verotuskysymykset tulisi ensisijaisesti hoitaa jäsenvaltioden välisillä sopimuksilla.

Vastauksia painotetaan kysymysryhmän sisällä. Kuinka tärkeä tämä kysymys on?

Tärkein      Toiseksi tärkein      Kolmanneksi tärkein      Vähiten tärkeä

9/10 EU:n budjetista valtaosa käytetään maatalouden ylläpitämiseen. Pitäisikö budjetin painopistettä siirtää muiden toimialojen ja työpaikkojen luomisen suuntaan mm. tutkimus- ja koulutuspanostuksia lisäämällä?

  • Ei. Maatalouden tukeminen on välttämätöntä nykyisessä laajuudessa.
  • Kyllä. On kokonaistaloudellisesti paljon tehokkaampaa tukea muuta tuottavuutta ja luoda työtä tulevaisuuden toimialoille.
  • EU:n elinkeinotukia tulee yleisesti supistaa.

Vastauksia painotetaan kysymysryhmän sisällä. Kuinka tärkeä tämä kysymys on?

Tärkein      Toiseksi tärkein      Kolmanneksi tärkein      Vähiten tärkeä

10/10 Euroopan Komissio arvioi harmaan talouden ja veronkierron vievän 1000 miljardia euroa. Tuleeko tämän ehkäisemiseksi luoda kaikkia jäsenvaltioita sitova ohjelma ja lainsäädäntö?

  • Tulee. Yhteiskunnan ulkopuolinen taloudellinen toiminta ei saa mielestäni olla mahdollinen toimintatapa.
  • Rajoitetusti tulee. Yritteliäisyyttä tulee suosia edistämällä verosuunnittelua.
  • Ei. Veroparatiiseissa ei ole mitään väärää.

Vastauksia painotetaan kysymysryhmän sisällä. Kuinka tärkeä tämä kysymys on?

Tärkein      Toiseksi tärkein      Kolmanneksi tärkein      Vähiten tärkeä

Ehdottomasti. Harmaan talouden suitsiminen on keino lisätä valtioiden verotuloja, joilla voidaan maksaa hyvinvointipalvelujen kuluja.