Palkansaajan ääni ratkaisee. | Eurovaalit 25.5.2014

Aloitussivulle

Ehdokas 151 Erno Välimäki



Ehdokasnumero: 151

Kotipaikkakunta: Pori


Nimeni on Erno Välimäki ja olen 36-vuotias perusporilainen metallimies. Perheeseeni kuuluu vaimo Sonja, huhtikuussa 2012 syntynyt pikkumies Ernesto sekä 2004 syntyneet kaksospojat Jesper ja Elias. Työskentelen metalliduunarina Cupori Oy-nimisessä porilaisessa kupariputkitehtaassa ja toimin työpaikkani metallityöntekijöiden pääluottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna. Perheen, työn, ammattiyhdistystoiminnan ja kunnallisten luottamustehtävien jälkeen jäljelle jäävän vapaa-aikani täytän kokkailemalla, soittelemalla kitaraa omaksi ilokseni ja valokuvaamalla. Tuoreimpana harrastuksenani vuonna 2012 aloitimme vaimoni kanssa yhdessä italian kielen opiskelun kansalaisopistossa.



Vastaukset työkoneen kyselyyn


Kysymysryhmä 1/2

1/10 Pitäisikö EU:n säätää vähimmäispalkoista?

  • Ei. On ihan hyvä, että EU:ssa on halpojen työvoimakustannusten maita joihin tuotantoa voidaan siirtää tarpeen mukaan.
  • Pitäisi. Halpojen työvoimakustannusten ylläpitäminen EU:ssa haittaa kaikkien jäsenvaltioiden talouden kehittymistä.
  • Vähimmäispalkoista pitäisi sopia työehtosopimuksella jolloin palkoista neuvotellaan työmarkkinaosapuolten kesken.

Minimipalkka pitää säätää lailla ja sitä pitää täydentää alakohtaisille työehtosopimuksilla. Suomen nykyinen malli, jossa palkkaminimit perustuvat työehtosopimuksiin, jättävät yleissitovien alojen ulkopuolella työskentelevät vaille suojaa sekä jättävät liikaa liikkumatilaa keltaisten liittojen käytölle.

2/10 Työvoiman vapaa liikkuvuus on yksi Euroopan Unionin perusoikeuksista. Tulisiko työntekijän noudattaa sen maan työehtoja, jossa hän työskentelee?

  • Ei, työvoima on markkinaehtoista ja työehtoja ei ole syytä säännellä.
  • Tulisi noudattaa. Halpatyövoiman käyttö polkee paitsi työntekijöiden oikeuksia myös palkkoja.
  • Ulkomaalaiset työntekijät Suomessa eivät ansaitse samaa palkkaa kuin suomalaiset vaikka tämä johtaakin hankalaan työtilanteeseen esimerkiksi suomalaisille työntekijöille kotimaassa.

Nykyinen malli jossa työvoiman liikkuvuus on vapautettu ennen riittävän tiukkaa lainsäädäntöä, valvontaa ja sanktiointia palvelee ainostaan epärehellisiä huijareita. EU:n tasolla pitää painottaa yhteisiä pelisääntöjä ja niiden valvontaa. Kun kaikki pelaavat samalla sääntökirjalla, suomalainen työ on taatusti kilpailukykyistä.

3/10 Tarvitaanko EU:ssa yhteistä lainsäädäntöä irtisanomissuojasta?

  • Tarvitaan. Monikansallisissa yrityksissä irtisanomiset painottuvat Suomeen, koska täällä irtisanominen on monia muita maita helpompaa.
  • Ei tarvita. Maassa maan tavalla toimii tässäkin asiassa.
  • Osittain tarvitaan. Tällöin yritysten on mahdollista ennakoida toimintaansa helpommin.

Suomen irtisanomissuoja tuotannollisten ja taloudellisten syiden perusteella tehtävissä irtisanomisissa on suorastaan naurettavan heikko.

4/10 Työntekijän mahdollisuus haastaa työnantaja oikeuteen on korkean kynnyksen takana. Onko mielestäsi tarpeellista järjestää ammattiliitoille itsenäinen EU-tasoinen joukkokanneoikeus työntekijän aseman turvaamiseksi?

  • Kyllä, työntekijän aseman turvaamista tulee helpottaa.
  • Ei, siitä seuraisi liikaa hankaluuksia yrityksille.
  • Työntekijän asema tulee turvata muilla tavoin.

Joukkokanneoikeus ammattiliitoille olisi yksi tärkeimmistä aseista alipalkkausta ja harmaata taloutta vastaan.

5/10 Mitä mieltä olet EU:n mahdollisuudesta säätää työaikojen vähimmäistasosta kattavalla direktiivillä kaikkia jäsenmaita sitovasti?

  • On hyvä, jos vähimmäistasosta säädetään sitovasti, jolloin kaikilla EU-kansalaisilla on sama vähimmäisturva eikä kilpailu sisämarkkinoilla vääristy.
  • Mielestäni jokainen maa voi säätää työajoista itse ja se ei koske muiden EU-maiden yrityksiä ja työntekijöitä.
  • Turha säätää, jos työtä tehdään kuitenkin pimeästi.

Tässä, kuten muissakin työelämän kysymyksissä EU:n tulee asettaa vähimmäistasot työntekijöiden suojelulle ja oikeuksille. Tätä vähimmäistasoa tulee säännöllisesti nostaa, näin turvaamme työntekijöiden oikeuksien kehittymisen niissä EU-maissa, joissa ne ovat vielä retuperällä.

6/10 Työsuojelun kehittäminen on Euroopan Unionissa pysähdyksissä. Tuleeko työsuojelulainsäädäntöä lisätä EU:ssa?

  • Tulee lisätä, useilla toimialoilla työntekijöille aiheutuu liikaa haittaa ja vaaraa työssään.
  • Ei tule lisätä. Ihmisiä ei voi suojella keskusjohtoisesti.
  • Työsuojeluasioista tulee sopia yritystasolla.

Työsuojelun parantaminen on myös yritysten etu.

Kysymysryhmä 2/2

7/10 Kansainvälisen rahoitussektorin toiminta on johtanut Euroopassakin kriisiin. Tulisiko EU:lle antaa enemmän toimivaltaa säännellä pankkeja ja rahoituslaitoiksia tulevien kriisien ehkäisemiseksi?

  • Tulisi antaa. Yhteinen sääntely luo vakautta ja samanarvoisen toimintaympäristön sekä suojaa pankkien asiakkaita.
  • Ei tulisi antaa. Vain sääntelystä vapailla pankeilla on mahdollisuus menestyä tai toisaalta epäonnistua.
  • Pankkien sääntely on jokaisen jäsenmaan oma asia. EU-tasoista sääntelyä rahoitusalalla ei tarvitse lisätä.

Vastauksia painotetaan kysymysryhmän sisällä. Kuinka tärkeä tämä kysymys on?

Tärkein      Toiseksi tärkein      Kolmanneksi tärkein      Vähiten tärkeä

Yhteisellä talous - ja valuutta-alueella tulee pelata yhteisillä pelisäännöillä. Yhteiset pelisäännöt tarvitsevat myös yhteisen valvonna. Suurpankkien ahneuden ohella heikko valvonta oli yksi tärkeimpiä syitä eurokriisin synnylle.

8/10 Osa EU:n jäsenvaltioista houkuttelee yrityksiä alhaisella yritysverotuksella. Tulisiko EU:n säätää yritysverotuksen vähimmäistasosta?

  • Tulisi. Pitkällä aikavälillä se on kaikkien etu.
  • Ei tulisi. On hyvä, että myös yritysverotuksen osalta EU:n sisällä on kilpailua.
  • Verotuskysymykset tulisi ensisijaisesti hoitaa jäsenvaltioden välisillä sopimuksilla.

Vastauksia painotetaan kysymysryhmän sisällä. Kuinka tärkeä tämä kysymys on?

Tärkein      Toiseksi tärkein      Kolmanneksi tärkein      Vähiten tärkeä

Verokilpailu jäsenmaiden välillä (ja muidenkin maiden kanssa) pakottaa jäsenvaltiot kilpailemaan siitä, kuka verottaa vähiten. Lopputuloksena on syöksy pohjalle kun valtiot kilpailevat keskenään eikä lopulta kukaan saa enää juuri lainkaan verotuloja yrityksiltä. Verokilpailu suosii lisäksi suuryrityksiä joilla on mahdollisuus optimoida verojaan valtioiden välillä. Tämä heikentää pienten, paikallisten yritysten mahdollisuuksia kilpailla suuryrityksia vastaan.

9/10 EU:n budjetista valtaosa käytetään maatalouden ylläpitämiseen. Pitäisikö budjetin painopistettä siirtää muiden toimialojen ja työpaikkojen luomisen suuntaan mm. tutkimus- ja koulutuspanostuksia lisäämällä?

  • Ei. Maatalouden tukeminen on välttämätöntä nykyisessä laajuudessa.
  • Kyllä. On kokonaistaloudellisesti paljon tehokkaampaa tukea muuta tuottavuutta ja luoda työtä tulevaisuuden toimialoille.
  • EU:n elinkeinotukia tulee yleisesti supistaa.

Vastauksia painotetaan kysymysryhmän sisällä. Kuinka tärkeä tämä kysymys on?

Tärkein      Toiseksi tärkein      Kolmanneksi tärkein      Vähiten tärkeä

Maataloustukien osuutta pitää pikkuhiljaa laskea. Lisäksi tukisummat pitää suunnata ennenkaikkea paikallisen pientuotannon tukemiseen, ei massiivisille suuryhtiöille.

10/10 Euroopan Komissio arvioi harmaan talouden ja veronkierron vievän 1000 miljardia euroa. Tuleeko tämän ehkäisemiseksi luoda kaikkia jäsenvaltioita sitova ohjelma ja lainsäädäntö?

  • Tulee. Yhteiskunnan ulkopuolinen taloudellinen toiminta ei saa mielestäni olla mahdollinen toimintatapa.
  • Rajoitetusti tulee. Yritteliäisyyttä tulee suosia edistämällä verosuunnittelua.
  • Ei. Veroparatiiseissa ei ole mitään väärää.

Vastauksia painotetaan kysymysryhmän sisällä. Kuinka tärkeä tämä kysymys on?

Tärkein      Toiseksi tärkein      Kolmanneksi tärkein      Vähiten tärkeä

Veroparasiittien kuriinlaitto tulee olla EU:n tärkein tehtävä seuraavalla viisivuotiskaudella. Veroja kiertävät rikkaat sekä heidän omistavansa yritykset syövät lapsienmme ja vanhustemme ruokalautaselta.