Palkansaajan ääni ratkaisee. | Eurovaalit 25.5.2014

Aloitussivulle

Ehdokas 85 Erkki Havansi



Ehdokasnumero: 85

Kotipaikkakunta: Kerava


oikeustieteen professori emeritus (Helsingin yliopisto), varakansanedustaja (Uusimaa),
kaupunginvaltuutettu (Kerava), osa-aikainen renki vaimon metsätilalla (Ruokolahti)



Vastaukset työkoneen kyselyyn


Kysymysryhmä 1/2

1/10 Pitäisikö EU:n säätää vähimmäispalkoista?

  • Ei. On ihan hyvä, että EU:ssa on halpojen työvoimakustannusten maita joihin tuotantoa voidaan siirtää tarpeen mukaan.
  • Pitäisi. Halpojen työvoimakustannusten ylläpitäminen EU:ssa haittaa kaikkien jäsenvaltioiden talouden kehittymistä.
  • Vähimmäispalkoista pitäisi sopia työehtosopimuksella jolloin palkoista neuvotellaan työmarkkinaosapuolten kesken.

Ykkösvaihtoehto on karsea, ja kolmosvaihtoehto (jossa sinänsä olisi järkeä) sulkeutuu pois siksi, että 28 jäsenmaan joukossa on hyvin monta sellaista, jossa työntekijäjärjestöillä ei ole riittävän vahvaa asemaa ollakseen vakavasti otettava vastapuoli työnantajille.

2/10 Työvoiman vapaa liikkuvuus on yksi Euroopan Unionin perusoikeuksista. Tulisiko työntekijän noudattaa sen maan työehtoja, jossa hän työskentelee?

  • Ei, työvoima on markkinaehtoista ja työehtoja ei ole syytä säännellä.
  • Tulisi noudattaa. Halpatyövoiman käyttö polkee paitsi työntekijöiden oikeuksia myös palkkoja.
  • Ulkomaalaiset työntekijät Suomessa eivät ansaitse samaa palkkaa kuin suomalaiset vaikka tämä johtaakin hankalaan työtilanteeseen esimerkiksi suomalaisille työntekijöille kotimaassa.

Vapaan liikkuvuuden mantran hokeminen ei saa olla kuin jumalan ikuisen sanan palvomista. Vapaan liikkuvuuden periaate on hyvä lähtökohta, mutta sen lieveilmiöihin pitää voida puuttua asiaperustein työntekijöiden suojelemiseksi täydin vapaalta yltiökapitalistiselta voittojen maksimoinnilta.

3/10 Tarvitaanko EU:ssa yhteistä lainsäädäntöä irtisanomissuojasta?

  • Tarvitaan. Monikansallisissa yrityksissä irtisanomiset painottuvat Suomeen, koska täällä irtisanominen on monia muita maita helpompaa.
  • Ei tarvita. Maassa maan tavalla toimii tässäkin asiassa.
  • Osittain tarvitaan. Tällöin yritysten on mahdollista ennakoida toimintaansa helpommin.

Periaatteessa suhtaudun hyvin varauksellisesti siihen, että EU:lle annetaan (aina vain yhä enemmän ja enemmän) toimivaltaa yli kansallisen itsemääräämisoikeuden, mutta työntekijöiden suojelemiseksi on tässä myönnettävä osittainen EU:n sääntelytarve.

4/10 Työntekijän mahdollisuus haastaa työnantaja oikeuteen on korkean kynnyksen takana. Onko mielestäsi tarpeellista järjestää ammattiliitoille itsenäinen EU-tasoinen joukkokanneoikeus työntekijän aseman turvaamiseksi?

  • Kyllä, työntekijän aseman turvaamista tulee helpottaa.
  • Ei, siitä seuraisi liikaa hankaluuksia yrityksille.
  • Työntekijän asema tulee turvata muilla tavoin.

Oikeustieteen professorina olen perehtynyt (mm.) ryhmäkannejärjestelmään ja voin todeta, että se tulee olemaan oivallinen ase vastuullisesti toimivien ammattiliittojen käytössä. Jo ryhmäkannemahdollisuuden olemassaolo hillitsee työnantajatahon suunnitelmia.

5/10 Mitä mieltä olet EU:n mahdollisuudesta säätää työaikojen vähimmäistasosta kattavalla direktiivillä kaikkia jäsenmaita sitovasti?

  • On hyvä, jos vähimmäistasosta säädetään sitovasti, jolloin kaikilla EU-kansalaisilla on sama vähimmäisturva eikä kilpailu sisämarkkinoilla vääristy.
  • Mielestäni jokainen maa voi säätää työajoista itse ja se ei koske muiden EU-maiden yrityksiä ja työntekijöitä.
  • Turha säätää, jos työtä tehdään kuitenkin pimeästi.

Se että jotakin kuitenkin "tapahtuu pimeäasti", ei koskaan saa olla perustelu sille, ettei edes yritetä säätää vähimmäisturvaa.

6/10 Työsuojelun kehittäminen on Euroopan Unionissa pysähdyksissä. Tuleeko työsuojelulainsäädäntöä lisätä EU:ssa?

  • Tulee lisätä, useilla toimialoilla työntekijöille aiheutuu liikaa haittaa ja vaaraa työssään.
  • Ei tule lisätä. Ihmisiä ei voi suojella keskusjohtoisesti.
  • Työsuojeluasioista tulee sopia yritystasolla.

Vähimmäisturvan sääntely EU:n toimesta on kolmesta vaihtoehdosta vähiten epätyydyttävä.

Kysymysryhmä 2/2

7/10 Kansainvälisen rahoitussektorin toiminta on johtanut Euroopassakin kriisiin. Tulisiko EU:lle antaa enemmän toimivaltaa säännellä pankkeja ja rahoituslaitoiksia tulevien kriisien ehkäisemiseksi?

  • Tulisi antaa. Yhteinen sääntely luo vakautta ja samanarvoisen toimintaympäristön sekä suojaa pankkien asiakkaita.
  • Ei tulisi antaa. Vain sääntelystä vapailla pankeilla on mahdollisuus menestyä tai toisaalta epäonnistua.
  • Pankkien sääntely on jokaisen jäsenmaan oma asia. EU-tasoista sääntelyä rahoitusalalla ei tarvitse lisätä.

Vastauksia painotetaan kysymysryhmän sisällä. Kuinka tärkeä tämä kysymys on?

Tärkein      Toiseksi tärkein      Kolmanneksi tärkein      Vähiten tärkeä

Kolmosvaihtoehto toimisi Suomen kaltaisessa rehellisesti toimivassa maassa, mutta koska 27 muun jäsenmaan joukossa on kaikenlaisia keinottelijoita määräävissä asemissa/tausta-asemissa, niin ei jää kuin ykkösvaihtoehto, etenkin kun kerran Suomi on jo Kataisen hallituksen sitoumuksin mennyt lupautumaan tosiasiallisiin yhteisvastuisiin muiden jäsenmaiden pankkijärjestelmien kätkemistä riskeistä.

8/10 Osa EU:n jäsenvaltioista houkuttelee yrityksiä alhaisella yritysverotuksella. Tulisiko EU:n säätää yritysverotuksen vähimmäistasosta?

  • Tulisi. Pitkällä aikavälillä se on kaikkien etu.
  • Ei tulisi. On hyvä, että myös yritysverotuksen osalta EU:n sisällä on kilpailua.
  • Verotuskysymykset tulisi ensisijaisesti hoitaa jäsenvaltioden välisillä sopimuksilla.

Vastauksia painotetaan kysymysryhmän sisällä. Kuinka tärkeä tämä kysymys on?

Tärkein      Toiseksi tärkein      Kolmanneksi tärkein      Vähiten tärkeä

Kaikki vaihtoehdot ovat ongelmallisia.

9/10 EU:n budjetista valtaosa käytetään maatalouden ylläpitämiseen. Pitäisikö budjetin painopistettä siirtää muiden toimialojen ja työpaikkojen luomisen suuntaan mm. tutkimus- ja koulutuspanostuksia lisäämällä?

  • Ei. Maatalouden tukeminen on välttämätöntä nykyisessä laajuudessa.
  • Kyllä. On kokonaistaloudellisesti paljon tehokkaampaa tukea muuta tuottavuutta ja luoda työtä tulevaisuuden toimialoille.
  • EU:n elinkeinotukia tulee yleisesti supistaa.

Vastauksia painotetaan kysymysryhmän sisällä. Kuinka tärkeä tämä kysymys on?

Tärkein      Toiseksi tärkein      Kolmanneksi tärkein      Vähiten tärkeä

Maatalouden osuus (43 %) EU:n budjetista on vieläkin ylimitoitettu, koska Ranskalle ym. maksetaan "vanhasta muistista" liikaa tukiaisia. Jäsenvaltiolle (kuten Suomelle) on annettava nykyistä enemmän oikeus päättää oman maataloutensa kansallisesta tuesta.

10/10 Euroopan Komissio arvioi harmaan talouden ja veronkierron vievän 1000 miljardia euroa. Tuleeko tämän ehkäisemiseksi luoda kaikkia jäsenvaltioita sitova ohjelma ja lainsäädäntö?

  • Tulee. Yhteiskunnan ulkopuolinen taloudellinen toiminta ei saa mielestäni olla mahdollinen toimintatapa.
  • Rajoitetusti tulee. Yritteliäisyyttä tulee suosia edistämällä verosuunnittelua.
  • Ei. Veroparatiiseissa ei ole mitään väärää.

Vastauksia painotetaan kysymysryhmän sisällä. Kuinka tärkeä tämä kysymys on?

Tärkein      Toiseksi tärkein      Kolmanneksi tärkein      Vähiten tärkeä

Kunnollinen kansallinen lainsäädäntömme ja verotarkastajien ym. lisäresurssointi ovat meille paras lääke, mutta yhtenäinen EU-ohjelma on hyvä lisä, jos sitä ei laadita kokoomuspuolueiden (EPP) lobbarien toivoman sisältöiseksi.