Palkansaajan ääni ratkaisee. | Eurovaalit 25.5.2014

Aloitussivulle

Ehdokas 157 Tarja Cronberg



Ehdokasnumero: 157

Kotipaikkakunta: Polvijärvi


Olen Euroopan parlamentin jäsen, toimin kuluneella kaudella ulkoasiain valiokunnassa. Olin myös parlamentin Iran-valtuuskunnan puheenjohtaja ja vedin vihreiden toimintaa ulkoasiain ja turvallisuus- ja puolustusalivaliokunnassa.

Aiemmin olen toiminut muun muassa vihreiden puheenjohtajana, työministerinä, Pohjois-Karjalan maakuntajohtajana sekä rauhantutkimuksen parissa.

Euroopan parlamentissa haluan edistää rauhaa, turvallista ja edullista ruokaa sekä uusien työpaikkojen luomista, etenkin nuorille. Eurooppalaista hyvinvointia voidaan edistää muun muassa panostamalla uusiutuvaan energiaan ja puhtaaseen teknologiaan.



Vastaukset työkoneen kyselyyn


Kysymysryhmä 1/2

1/10 Pitäisikö EU:n säätää vähimmäispalkoista?

  • Ei. On ihan hyvä, että EU:ssa on halpojen työvoimakustannusten maita joihin tuotantoa voidaan siirtää tarpeen mukaan.
  • Pitäisi. Halpojen työvoimakustannusten ylläpitäminen EU:ssa haittaa kaikkien jäsenvaltioiden talouden kehittymistä.
  • Vähimmäispalkoista pitäisi sopia työehtosopimuksella jolloin palkoista neuvotellaan työmarkkinaosapuolten kesken.

Vähimmäispalkoista on hyvä sopia, mutta jäsenmaakohtaisesti.

2/10 Työvoiman vapaa liikkuvuus on yksi Euroopan Unionin perusoikeuksista. Tulisiko työntekijän noudattaa sen maan työehtoja, jossa hän työskentelee?

  • Ei, työvoima on markkinaehtoista ja työehtoja ei ole syytä säännellä.
  • Tulisi noudattaa. Halpatyövoiman käyttö polkee paitsi työntekijöiden oikeuksia myös palkkoja.
  • Ulkomaalaiset työntekijät Suomessa eivät ansaitse samaa palkkaa kuin suomalaiset vaikka tämä johtaakin hankalaan työtilanteeseen esimerkiksi suomalaisille työntekijöille kotimaassa.

Pääsääntöisesti tulee noudattaa sen maan ehtoja, jossa työntekijä työskentelee.

3/10 Tarvitaanko EU:ssa yhteistä lainsäädäntöä irtisanomissuojasta?

  • Tarvitaan. Monikansallisissa yrityksissä irtisanomiset painottuvat Suomeen, koska täällä irtisanominen on monia muita maita helpompaa.
  • Ei tarvita. Maassa maan tavalla toimii tässäkin asiassa.
  • Osittain tarvitaan. Tällöin yritysten on mahdollista ennakoida toimintaansa helpommin.

Tästä olisi hyötyä, etteivät irtisanomiset keskity sinne, jossa suoja on heikoin.

4/10 Työntekijän mahdollisuus haastaa työnantaja oikeuteen on korkean kynnyksen takana. Onko mielestäsi tarpeellista järjestää ammattiliitoille itsenäinen EU-tasoinen joukkokanneoikeus työntekijän aseman turvaamiseksi?

  • Kyllä, työntekijän aseman turvaamista tulee helpottaa.
  • Ei, siitä seuraisi liikaa hankaluuksia yrityksille.
  • Työntekijän asema tulee turvata muilla tavoin.

Joukkokanneoikeus olisi hyvä tapa parantaa työntekijän asemaa suhteessa työnantajaan.

5/10 Mitä mieltä olet EU:n mahdollisuudesta säätää työaikojen vähimmäistasosta kattavalla direktiivillä kaikkia jäsenmaita sitovasti?

  • On hyvä, jos vähimmäistasosta säädetään sitovasti, jolloin kaikilla EU-kansalaisilla on sama vähimmäisturva eikä kilpailu sisämarkkinoilla vääristy.
  • Mielestäni jokainen maa voi säätää työajoista itse ja se ei koske muiden EU-maiden yrityksiä ja työntekijöitä.
  • Turha säätää, jos työtä tehdään kuitenkin pimeästi.

On hyvä, että työelämän pelisäännöistä sovitaan myös yhdessä. Tämä vähentää kilpailua jäsenmaiden välillä.

6/10 Työsuojelun kehittäminen on Euroopan Unionissa pysähdyksissä. Tuleeko työsuojelulainsäädäntöä lisätä EU:ssa?

  • Tulee lisätä, useilla toimialoilla työntekijöille aiheutuu liikaa haittaa ja vaaraa työssään.
  • Ei tule lisätä. Ihmisiä ei voi suojella keskusjohtoisesti.
  • Työsuojeluasioista tulee sopia yritystasolla.

Tietyillä aloilla työsuojelun tasoa tulee kehittää. Olisi myös vastattava työelämän muutoksiin, esimerkiksi siihen miten suojellaan tietotyöläisiä työn aiheuttamilta terveyshaitoilta.

Kysymysryhmä 2/2

7/10 Kansainvälisen rahoitussektorin toiminta on johtanut Euroopassakin kriisiin. Tulisiko EU:lle antaa enemmän toimivaltaa säännellä pankkeja ja rahoituslaitoiksia tulevien kriisien ehkäisemiseksi?

  • Tulisi antaa. Yhteinen sääntely luo vakautta ja samanarvoisen toimintaympäristön sekä suojaa pankkien asiakkaita.
  • Ei tulisi antaa. Vain sääntelystä vapailla pankeilla on mahdollisuus menestyä tai toisaalta epäonnistua.
  • Pankkien sääntely on jokaisen jäsenmaan oma asia. EU-tasoista sääntelyä rahoitusalalla ei tarvitse lisätä.

Vastauksia painotetaan kysymysryhmän sisällä. Kuinka tärkeä tämä kysymys on?

Tärkein      Toiseksi tärkein      Kolmanneksi tärkein      Vähiten tärkeä

Pankkisäätelyä on jo kiristetty EU:ssa. Muun muassa vakavaraisuusvaatimuksilla pystytään paremmin estämään pankkien kaatuminen veronmaksajien kontolle. Nyt tärkeää on erottaa tavalliset kuluttajapankit sijoituspankeista, joiden toimintaa leimaa paljon suurempi riski.

8/10 Osa EU:n jäsenvaltioista houkuttelee yrityksiä alhaisella yritysverotuksella. Tulisiko EU:n säätää yritysverotuksen vähimmäistasosta?

  • Tulisi. Pitkällä aikavälillä se on kaikkien etu.
  • Ei tulisi. On hyvä, että myös yritysverotuksen osalta EU:n sisällä on kilpailua.
  • Verotuskysymykset tulisi ensisijaisesti hoitaa jäsenvaltioden välisillä sopimuksilla.

Vastauksia painotetaan kysymysryhmän sisällä. Kuinka tärkeä tämä kysymys on?

Tärkein      Toiseksi tärkein      Kolmanneksi tärkein      Vähiten tärkeä

Jäsenmaiden välinen yritysverokilpailu tyhjentää valtioiden kassoja arvokkaista veroeuroista, tälle pitäisi saada loppu. Vihreät ovat ajaneet yhteistä yritysverkon minimitasoa, tälle ei olla toistaiseksi saatu riittävää tukea jäsenmailta ja muilta poliittisilta ryhmiltä.

9/10 EU:n budjetista valtaosa käytetään maatalouden ylläpitämiseen. Pitäisikö budjetin painopistettä siirtää muiden toimialojen ja työpaikkojen luomisen suuntaan mm. tutkimus- ja koulutuspanostuksia lisäämällä?

  • Ei. Maatalouden tukeminen on välttämätöntä nykyisessä laajuudessa.
  • Kyllä. On kokonaistaloudellisesti paljon tehokkaampaa tukea muuta tuottavuutta ja luoda työtä tulevaisuuden toimialoille.
  • EU:n elinkeinotukia tulee yleisesti supistaa.

Vastauksia painotetaan kysymysryhmän sisällä. Kuinka tärkeä tämä kysymys on?

Tärkein      Toiseksi tärkein      Kolmanneksi tärkein      Vähiten tärkeä

Maataloustukea voitaisiin maltillisesti vähentää, tärkeämpää on kuitenkin sen uudelleenkohdistaminen tukemaan maatalouden muuttamista kestävämmäksi. Tukea pitäisi maksaa esimerkiksi luomutuotantoon, ympäristön kannalta tärkeisiin uudistuksiin ja eläinten hyvinvointiin. Osa tuesta voitaisiin siirtää muille sektoreille muun muassa puhtaan teknologian tukeen. Mutta sitä ennen poistaisin ympäristölle haitalliset tuet, joita vieläkin maksetaan.

10/10 Euroopan Komissio arvioi harmaan talouden ja veronkierron vievän 1000 miljardia euroa. Tuleeko tämän ehkäisemiseksi luoda kaikkia jäsenvaltioita sitova ohjelma ja lainsäädäntö?

  • Tulee. Yhteiskunnan ulkopuolinen taloudellinen toiminta ei saa mielestäni olla mahdollinen toimintatapa.
  • Rajoitetusti tulee. Yritteliäisyyttä tulee suosia edistämällä verosuunnittelua.
  • Ei. Veroparatiiseissa ei ole mitään väärää.

Vastauksia painotetaan kysymysryhmän sisällä. Kuinka tärkeä tämä kysymys on?

Tärkein      Toiseksi tärkein      Kolmanneksi tärkein      Vähiten tärkeä

Harmaata taloutta vastaan kannattaa toimia, sillä tällä hetkellä menetämme tärkeitä voimavaroja, joita tarvittaisiin muun muassa työllistämiseen ja peruspalveluiden ylläpitoon.