Palkansaajan ääni ratkaisee. | Eurovaalit 25.5.2014

Aloitussivulle

Ehdokas 161 Saara Ilvessalo



Ehdokasnumero: 161

Kotipaikkakunta: Turku


Eurooppa tarvitsee suuntaa ja unelmaa. Isovanhemmilleni Eurooppa oli rauhan projekti, vanhemmilleni taloudellisen hyvinvoinnin projekti. Haluan, että EU on minun sukupolvelleni projekti, joka onnistui ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä, rakensi solidaarisuutta ja oikeudenmukaisuutta sekä uudisti itsensä demokraattiseksi, avoimeksi meidän kaikkien ihmisten unioniksi.

Olen 24-vuotias oikeusnotaari, maisteriopiskelija, kaupunginvaltuutettu ja Turun vihreiden puheenjohtaja. Opinnoissani olen erikoistunut ympäristö-, rikos- ja EU-oikeuteen. Kirjoitan graduani Turun yliopistolla ympäristörikosoikeudesta, ja aiemmin olen opiskellut Åbo Akademilla sekä Zanzibar Universityllä. Toimin Turun rakennuslautakunnan puheenjohtajana, Vihreiden puoluehallituksen jäsenenä ja parin bändin laulavana rumpalina.

Olen mukana politiikassa, koska haluan tietää tehneeni oman osuuteni maailman pelastamiseksi. Maailma muuttuu vain kun sitä muutetaan: Haluan vaikuttaa asioihin, koska en oikeastaan voisi olla välittämättä.



Vastaukset työkoneen kyselyyn


Kysymysryhmä 1/2

1/10 Pitäisikö EU:n säätää vähimmäispalkoista?

  • Ei. On ihan hyvä, että EU:ssa on halpojen työvoimakustannusten maita joihin tuotantoa voidaan siirtää tarpeen mukaan.
  • Pitäisi. Halpojen työvoimakustannusten ylläpitäminen EU:ssa haittaa kaikkien jäsenvaltioiden talouden kehittymistä.
  • Vähimmäispalkoista pitäisi sopia työehtosopimuksella jolloin palkoista neuvotellaan työmarkkinaosapuolten kesken.

2/10 Työvoiman vapaa liikkuvuus on yksi Euroopan Unionin perusoikeuksista. Tulisiko työntekijän noudattaa sen maan työehtoja, jossa hän työskentelee?

  • Ei, työvoima on markkinaehtoista ja työehtoja ei ole syytä säännellä.
  • Tulisi noudattaa. Halpatyövoiman käyttö polkee paitsi työntekijöiden oikeuksia myös palkkoja.
  • Ulkomaalaiset työntekijät Suomessa eivät ansaitse samaa palkkaa kuin suomalaiset vaikka tämä johtaakin hankalaan työtilanteeseen esimerkiksi suomalaisille työntekijöille kotimaassa.

Järjestelmä toimii parhaiten niin, että työehtoja noudatetaan maakohtaisesti.

3/10 Tarvitaanko EU:ssa yhteistä lainsäädäntöä irtisanomissuojasta?

  • Tarvitaan. Monikansallisissa yrityksissä irtisanomiset painottuvat Suomeen, koska täällä irtisanominen on monia muita maita helpompaa.
  • Ei tarvita. Maassa maan tavalla toimii tässäkin asiassa.
  • Osittain tarvitaan. Tällöin yritysten on mahdollista ennakoida toimintaansa helpommin.

4/10 Työntekijän mahdollisuus haastaa työnantaja oikeuteen on korkean kynnyksen takana. Onko mielestäsi tarpeellista järjestää ammattiliitoille itsenäinen EU-tasoinen joukkokanneoikeus työntekijän aseman turvaamiseksi?

  • Kyllä, työntekijän aseman turvaamista tulee helpottaa.
  • Ei, siitä seuraisi liikaa hankaluuksia yrityksille.
  • Työntekijän asema tulee turvata muilla tavoin.

5/10 Mitä mieltä olet EU:n mahdollisuudesta säätää työaikojen vähimmäistasosta kattavalla direktiivillä kaikkia jäsenmaita sitovasti?

  • On hyvä, jos vähimmäistasosta säädetään sitovasti, jolloin kaikilla EU-kansalaisilla on sama vähimmäisturva eikä kilpailu sisämarkkinoilla vääristy.
  • Mielestäni jokainen maa voi säätää työajoista itse ja se ei koske muiden EU-maiden yrityksiä ja työntekijöitä.
  • Turha säätää, jos työtä tehdään kuitenkin pimeästi.

EU:n pitää päättää asioista, joissa päätös ylemmällä tasolla on tehokkaampaa ja tuo lisäarvoa. Yhteiset pelisäännöt vähentävät epätervettä kilpailua jäsenmaiden välillä.

6/10 Työsuojelun kehittäminen on Euroopan Unionissa pysähdyksissä. Tuleeko työsuojelulainsäädäntöä lisätä EU:ssa?

  • Tulee lisätä, useilla toimialoilla työntekijöille aiheutuu liikaa haittaa ja vaaraa työssään.
  • Ei tule lisätä. Ihmisiä ei voi suojella keskusjohtoisesti.
  • Työsuojeluasioista tulee sopia yritystasolla.

Kysymysryhmä 2/2

7/10 Kansainvälisen rahoitussektorin toiminta on johtanut Euroopassakin kriisiin. Tulisiko EU:lle antaa enemmän toimivaltaa säännellä pankkeja ja rahoituslaitoiksia tulevien kriisien ehkäisemiseksi?

  • Tulisi antaa. Yhteinen sääntely luo vakautta ja samanarvoisen toimintaympäristön sekä suojaa pankkien asiakkaita.
  • Ei tulisi antaa. Vain sääntelystä vapailla pankeilla on mahdollisuus menestyä tai toisaalta epäonnistua.
  • Pankkien sääntely on jokaisen jäsenmaan oma asia. EU-tasoista sääntelyä rahoitusalalla ei tarvitse lisätä.

Vastauksia painotetaan kysymysryhmän sisällä. Kuinka tärkeä tämä kysymys on?

Tärkein      Toiseksi tärkein      Kolmanneksi tärkein      Vähiten tärkeä

Euron ongelma on, että se luotiin ennen yhteistä talouspolitiikkaa, ja varaventtiilit tehtiin vasta kriisin jo satuttua. Tilanne täytyy korjata talouspolitiikkaa ja -järjestelmiä korjaamalla. Tarvitsemme demokraattisempaa taloutta, vahvempaa yhteistä avointa rahapolitiikkaa ja pankkien kuria, mitkä olisi pitänyt kehittää jo ennen talouskriisejä.

8/10 Osa EU:n jäsenvaltioista houkuttelee yrityksiä alhaisella yritysverotuksella. Tulisiko EU:n säätää yritysverotuksen vähimmäistasosta?

  • Tulisi. Pitkällä aikavälillä se on kaikkien etu.
  • Ei tulisi. On hyvä, että myös yritysverotuksen osalta EU:n sisällä on kilpailua.
  • Verotuskysymykset tulisi ensisijaisesti hoitaa jäsenvaltioden välisillä sopimuksilla.

Vastauksia painotetaan kysymysryhmän sisällä. Kuinka tärkeä tämä kysymys on?

Tärkein      Toiseksi tärkein      Kolmanneksi tärkein      Vähiten tärkeä

Verokilpailu yritysverotuksessa on haitallista. Olisi sovittava yhteisestä yritysveron minimitasosta, jotta jäsenmaiden verokilpailusta päästään eroon. Vihreät parlamentissa ovat jo tehneet töitä tämän eteen.

9/10 EU:n budjetista valtaosa käytetään maatalouden ylläpitämiseen. Pitäisikö budjetin painopistettä siirtää muiden toimialojen ja työpaikkojen luomisen suuntaan mm. tutkimus- ja koulutuspanostuksia lisäämällä?

  • Ei. Maatalouden tukeminen on välttämätöntä nykyisessä laajuudessa.
  • Kyllä. On kokonaistaloudellisesti paljon tehokkaampaa tukea muuta tuottavuutta ja luoda työtä tulevaisuuden toimialoille.
  • EU:n elinkeinotukia tulee yleisesti supistaa.

Vastauksia painotetaan kysymysryhmän sisällä. Kuinka tärkeä tämä kysymys on?

Tärkein      Toiseksi tärkein      Kolmanneksi tärkein      Vähiten tärkeä

Nykyisin EU:n budjetista noin puolet menee maataloustukiin. Painopistettä olisi syytä hieman muuttaa, mutta erityisesti maataloustukia pitäisi kohdentaa uudelleen ekologiseen ja eläinystävälliseen tuotantoon. EU:n pitäisi tukea luomuruokaa ja kannustaa ympäristöystävälliseen sekä muun muassa Itämerta suojelevaan maatalouteen.

10/10 Euroopan Komissio arvioi harmaan talouden ja veronkierron vievän 1000 miljardia euroa. Tuleeko tämän ehkäisemiseksi luoda kaikkia jäsenvaltioita sitova ohjelma ja lainsäädäntö?

  • Tulee. Yhteiskunnan ulkopuolinen taloudellinen toiminta ei saa mielestäni olla mahdollinen toimintatapa.
  • Rajoitetusti tulee. Yritteliäisyyttä tulee suosia edistämällä verosuunnittelua.
  • Ei. Veroparatiiseissa ei ole mitään väärää.

Vastauksia painotetaan kysymysryhmän sisällä. Kuinka tärkeä tämä kysymys on?

Tärkein      Toiseksi tärkein      Kolmanneksi tärkein      Vähiten tärkeä

Veroparatiiseja aktiivisesti ehkäisemällä säästämme valtavia summia rahaa, joita voidaan yhteiskunnassa käyttää kaikkien hyväksi. Pelisääntöjä pitää noudattaa.