Palkansaajan ääni ratkaisee. | Eurovaalit 25.5.2014

Aloitussivulle

Ehdokas 166 Maria Ohisalo



Ehdokasnumero: 166

Kotipaikkakunta: Helsinki


Olen helsinkiläinen valtiotieteiden maisteri, tutkija ja jatko-opiskelija. Teen väitöskirjaani suomalaisesta köyhyydestä ja leipäjonoista Itä-Suomen yliopistolla. Vuodet 2013-2014 puheenjohdan Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ViNOa. Olen myös Helsingin kaupunginvaltuuston varavaltuutettu, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUSin hallituksen jäsen, Vihreiden puoluevaltuuskunnan jäsen ja Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry:n liittovaltuuston jäsen. Keräilen vanhoja videopelejä, potkunyrkkeilen ja lenkkeilen.

Minulle tärkeää politiikassa on sosiaalisen oikeudenmukaisuuden yhdistäminen ekologiseen kestävyyteen. Uskon, että hyvinvoiva ihminen pystyy paremmin pitämään huolta myös ympäröivän maailman hyvinvoinnista. Ennaltaehkäisyn ja eriarvoistumisen torjumisen pitää olla politiikan keskeistä sisältöä kaikilla politiikan aloilla.

Lue verkkosivuiltani lisää: http://www.mariaohisalo.fi/



Vastaukset työkoneen kyselyyn


Kysymysryhmä 1/2

1/10 Pitäisikö EU:n säätää vähimmäispalkoista?

  • Ei. On ihan hyvä, että EU:ssa on halpojen työvoimakustannusten maita joihin tuotantoa voidaan siirtää tarpeen mukaan.
  • Pitäisi. Halpojen työvoimakustannusten ylläpitäminen EU:ssa haittaa kaikkien jäsenvaltioiden talouden kehittymistä.
  • Vähimmäispalkoista pitäisi sopia työehtosopimuksella jolloin palkoista neuvotellaan työmarkkinaosapuolten kesken.

Tuloeroja tulee pyrkiä vähentämään myös EU-tasolla. Vähimmäispalkan voisi sitoa esimerksi kunkin maan keskimääräiseen tulotasoon.

2/10 Työvoiman vapaa liikkuvuus on yksi Euroopan Unionin perusoikeuksista. Tulisiko työntekijän noudattaa sen maan työehtoja, jossa hän työskentelee?

  • Ei, työvoima on markkinaehtoista ja työehtoja ei ole syytä säännellä.
  • Tulisi noudattaa. Halpatyövoiman käyttö polkee paitsi työntekijöiden oikeuksia myös palkkoja.
  • Ulkomaalaiset työntekijät Suomessa eivät ansaitse samaa palkkaa kuin suomalaiset vaikka tämä johtaakin hankalaan työtilanteeseen esimerkiksi suomalaisille työntekijöille kotimaassa.

Työntekijöiden perusoikeuksista pitäisi pyrkiä päättämään yhdessä EU-tasolla, jotta työantajilla ei olisi mahdollisuutta tuottaa työtä maissa, joissa työntekijää suojellaan vähiten.

3/10 Tarvitaanko EU:ssa yhteistä lainsäädäntöä irtisanomissuojasta?

  • Tarvitaan. Monikansallisissa yrityksissä irtisanomiset painottuvat Suomeen, koska täällä irtisanominen on monia muita maita helpompaa.
  • Ei tarvita. Maassa maan tavalla toimii tässäkin asiassa.
  • Osittain tarvitaan. Tällöin yritysten on mahdollista ennakoida toimintaansa helpommin.

Yhteistä lainsäädäntöä olisi hyvä kehittää, mutta työmarkkinoilla tarvitaan myös joustoja. Joustot eivät kuitenkaan saa kohdistua pelkästään esimerkiksi nuoriin.

4/10 Työntekijän mahdollisuus haastaa työnantaja oikeuteen on korkean kynnyksen takana. Onko mielestäsi tarpeellista järjestää ammattiliitoille itsenäinen EU-tasoinen joukkokanneoikeus työntekijän aseman turvaamiseksi?

  • Kyllä, työntekijän aseman turvaamista tulee helpottaa.
  • Ei, siitä seuraisi liikaa hankaluuksia yrityksille.
  • Työntekijän asema tulee turvata muilla tavoin.

Joukkokanneoikeus on hyvä ja tarpeellinen uudistus.

5/10 Mitä mieltä olet EU:n mahdollisuudesta säätää työaikojen vähimmäistasosta kattavalla direktiivillä kaikkia jäsenmaita sitovasti?

  • On hyvä, jos vähimmäistasosta säädetään sitovasti, jolloin kaikilla EU-kansalaisilla on sama vähimmäisturva eikä kilpailu sisämarkkinoilla vääristy.
  • Mielestäni jokainen maa voi säätää työajoista itse ja se ei koske muiden EU-maiden yrityksiä ja työntekijöitä.
  • Turha säätää, jos työtä tehdään kuitenkin pimeästi.

Kuten vastauksessa todetaan, pitäisi EU-tasolla pyrkiä luomaan tietyt minimitasot työntekijöiden suojelulle, esimerkiksi nollatuntisopimukset ovat usein haitallisia työntekijöille.

6/10 Työsuojelun kehittäminen on Euroopan Unionissa pysähdyksissä. Tuleeko työsuojelulainsäädäntöä lisätä EU:ssa?

  • Tulee lisätä, useilla toimialoilla työntekijöille aiheutuu liikaa haittaa ja vaaraa työssään.
  • Ei tule lisätä. Ihmisiä ei voi suojella keskusjohtoisesti.
  • Työsuojeluasioista tulee sopia yritystasolla.

Yhteinen sääntely on tässäkin hyvästä. Vastausvaihtoehdot ovat hieman erikoisia, kyllä aika monista asioista päättäminen on keskusjohtoisesti mahdollista ja toisaalta työsuojeluasioita ei missään tapauksessa voi jättää vain yritysten päätettäviksi.

Kysymysryhmä 2/2

7/10 Kansainvälisen rahoitussektorin toiminta on johtanut Euroopassakin kriisiin. Tulisiko EU:lle antaa enemmän toimivaltaa säännellä pankkeja ja rahoituslaitoiksia tulevien kriisien ehkäisemiseksi?

  • Tulisi antaa. Yhteinen sääntely luo vakautta ja samanarvoisen toimintaympäristön sekä suojaa pankkien asiakkaita.
  • Ei tulisi antaa. Vain sääntelystä vapailla pankeilla on mahdollisuus menestyä tai toisaalta epäonnistua.
  • Pankkien sääntely on jokaisen jäsenmaan oma asia. EU-tasoista sääntelyä rahoitusalalla ei tarvitse lisätä.

Vastauksia painotetaan kysymysryhmän sisällä. Kuinka tärkeä tämä kysymys on?

Tärkein      Toiseksi tärkein      Kolmanneksi tärkein      Vähiten tärkeä

Pankkivalvonta on merkittävässä roolissa nykyisenkaltaisten kriisien torjumisessa. Kun pankkien toiminta tapahtuu ylikansallisella tasolla, on niiden valvonta ja ohjauskin perusteltua järjestää ylikansallisesti. Euroopan unionin sisälle nyt luotavalla pankkiunionilla täytyy olla riittävät valtuudet uskottavasti valvoa eurooppalaisten pankkien vakautta.

8/10 Osa EU:n jäsenvaltioista houkuttelee yrityksiä alhaisella yritysverotuksella. Tulisiko EU:n säätää yritysverotuksen vähimmäistasosta?

  • Tulisi. Pitkällä aikavälillä se on kaikkien etu.
  • Ei tulisi. On hyvä, että myös yritysverotuksen osalta EU:n sisällä on kilpailua.
  • Verotuskysymykset tulisi ensisijaisesti hoitaa jäsenvaltioden välisillä sopimuksilla.

Vastauksia painotetaan kysymysryhmän sisällä. Kuinka tärkeä tämä kysymys on?

Tärkein      Toiseksi tärkein      Kolmanneksi tärkein      Vähiten tärkeä

Emme tarvitse kilpajuoksua pohjalle, vaan reilut markkinat, joilla yrityksillä olisi yhdenvertaiset mahdollisuudet toimia ja valtioilla yhtäläiset mahdollisuudet tarjota toimintaympäristöjä.

9/10 EU:n budjetista valtaosa käytetään maatalouden ylläpitämiseen. Pitäisikö budjetin painopistettä siirtää muiden toimialojen ja työpaikkojen luomisen suuntaan mm. tutkimus- ja koulutuspanostuksia lisäämällä?

  • Ei. Maatalouden tukeminen on välttämätöntä nykyisessä laajuudessa.
  • Kyllä. On kokonaistaloudellisesti paljon tehokkaampaa tukea muuta tuottavuutta ja luoda työtä tulevaisuuden toimialoille.
  • EU:n elinkeinotukia tulee yleisesti supistaa.

Vastauksia painotetaan kysymysryhmän sisällä. Kuinka tärkeä tämä kysymys on?

Tärkein      Toiseksi tärkein      Kolmanneksi tärkein      Vähiten tärkeä

Pitkällä aikavälillä maataloudesta tulisi saada kannattavaa elinkeinotoimintaa kuten muustakin työnteosta. Ei ole tarkoituksenmukaista, että yhden elinkeinon harjoittaminen perustuu näin voimakkaasti taloudelliselle tuelle. Vaikutukset ruoan hinnan nousuun tulee kompensoida vähävaraisille indeksikorotuksilla. Kannatan maatalouden viherryttämistä laajassa merkityksessään: EU:n maataloustukia on laskettava hallitusti ja ne pitää kohdentaa EU:ssa kestäviin ja eettisiin tuotantotapoihin, EU:n alueella täytyy sopia yhteisistä typpi- ja fosforipäästöjen enimmäisrajoista ja tehotuotannosta on siirryttävä kohti kestävämpiä tuotantotapoja. EU:n budjetissa pitäisi antaa mm. juuri tutkimus-, koulutus- ja kehittämistoiminnalle nykyistä suurempi rooli.

10/10 Euroopan Komissio arvioi harmaan talouden ja veronkierron vievän 1000 miljardia euroa. Tuleeko tämän ehkäisemiseksi luoda kaikkia jäsenvaltioita sitova ohjelma ja lainsäädäntö?

  • Tulee. Yhteiskunnan ulkopuolinen taloudellinen toiminta ei saa mielestäni olla mahdollinen toimintatapa.
  • Rajoitetusti tulee. Yritteliäisyyttä tulee suosia edistämällä verosuunnittelua.
  • Ei. Veroparatiiseissa ei ole mitään väärää.

Vastauksia painotetaan kysymysryhmän sisällä. Kuinka tärkeä tämä kysymys on?

Tärkein      Toiseksi tärkein      Kolmanneksi tärkein      Vähiten tärkeä

Arviolta yli 50 prosenttia maailmankaupasta kulkee veroparatiisien kautta. Verojen kiertoon ja veroparasiitteihin ja -paratiiseihin on puututtava mm. tehokkaalla veronkierron ja veroparasiittien määritelmällä, yhteisellä mustalla listalla, maakohtaisella raportoinnilla sekä automaattisella valtioiden välisellä tietojenvaihdolla. EU:lle on luotava väyliä saada aidosti eurooppalaisesta verotuksesta kerättyjä varoja suoraan EU-budjettiin. Alueita yhdistäviä, köyhyyttä torjuvia ja kilpailukykyeroja tasoittavia toimia ja vihreän talouden investointeja voidaa